FAPSI - SecMeter

FAPSI syntyi Neuvostoliiton hajoamisen jälkimainingeissa joulukuussa 1991, kun maa oli siirtymässä KGB:n dominoinnista kohti hajautetumpaa tiedustelurakennetta. Uuden viraston perustaksi yhdistettiin KGB:n 8. pääosasto (valtion viestiliikenteen suojaus) ja 16. osasto (signaalitiedustelu). Tavoitteena oli luoda nykyaikainen, teknologisesti kehittynyt tiedusteluelin, joka kykenisi turvaamaan Venäjän digitaalisen infrastruktuurin, mutta samalla valvomaan ja analysoimaan kansallisesti merkittävää tietoliikennettä sekä ulkoisia uhkia.

FAPSI toimi suoraan Venäjän presidentinhallinnon alaisuudessa ja sillä oli erittäin laajat valtuudet maan tietoliikenteen valvontaan. Sen virallisiin tehtäviin kuului mm. valtion viestinnän suojaus, salausjärjestelmien kehittäminen, turvallisten viestintäkanavien ylläpito sekä signaalitiedustelu. Lisäksi FAPSI osallistui varhaisessa vaiheessa digitaalisten tietoverkkojen ja ohjelmistopohjaisen vakoilun kehitykseen ajankohtana, jolloin kyberuhat olivat vasta nousemassa kansainväliseen tietoisuuteen.

Rakenne ja toimintaverkosto

FAPSI:n päämaja sijaitsi Moskovassa Bolšoi Kiselnyi -kadun varrella. Organisaatiolla oli kuusi alueellista päätoimistoa tärkeimmissä hallintokaupungeissa sekä noin 260 muuta paikallista toimipistettä ympäri Venäjän federaation aluetta. Sen teknisesti yhtenäinen viestiliikenteen seuranta- ja valvontajärjestelmä mahdollisti reaaliaikaisen koordinaation kaikkien aluekeskusten välillä. Järjestelmään kuului myös paikallisesti sijoitettuja valvonta- ja ohjausyksiköitä lähes kaikissa suurkaupungeissa.

Henkilöstö koostui laajasta asiantuntijajoukosta, joihin kuului muun muassa kielenkääntäjiä, matemaatikoita, ohjelmistokehittäjiä, salauksen asiantuntijoita, hakkereita sekä radiotekniikan ja tietoliikenteen insinöörejä. FAPSI:n henkilöstöllä oli usein taustaa sotilas- tai KGB-palveluksesta, ja he toimivat sekä analyytikkoina että operatiivisina kenttätoimijoina.

Lourdesin signaalitiedusteluasema Kuubassa

FAPSI peri Neuvostoliitolta myös ulkomaisia tiedusteluasemia, joista tärkein oli Lourdesin signaalitiedustelukeskus Kuubassa, lähellä Havannaa. Asema oli toiminut jo kylmän sodan aikana Neuvostoliiton strategisena signaalitiedustelukohteena. Sen sijainti tarjosi poikkeuksellisen hyvät edellytykset Yhdysvaltojen kaakkoisosan ja Latinalaisen Amerikan sotilaallisen ja kaupallisen viestiliikenteen kuunteluun.

Arviot Lourdesin asemasta vaihtelevat, mutta joidenkin tietojen mukaan jopa 75 % Neuvostoliiton Yhdysvalloista saamasta signaalitiedusteluaineistosta saatiin juuri tämän aseman kautta. Lourdes kykeni seuraamaan viestintää, häiritsemään tietyntyyppistä tietoliikennettä ja osallistumaan tarvittaessa elektronisen sodankäynnin toimiin. Asema toimi myös merkittävänä osana Venäjän ulkomaantiedustelua FAPSI:n aikana.

Venäjä maksoi Kuuballe vuokraa aseman käytöstä, ja se muodosti merkittävän osan Kuuban ulkomaisista tuloista 1990-luvulla. Vuonna 2001 Venäjän hallinto ilmoitti kuitenkin sulkevansa Lourdesin aseman, virallisesti taloudellisten syiden vuoksi. Päätös tapahtui myös aikana, jolloin Venäjä ja Yhdysvallat pyrkivät lähentämään suhteitaan syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen.

Operatiivinen toiminta

FAPSI:n toiminta jakautui kolmeen keskeiseen alueeseen: viestiliikenteen valvontaan, signaalitiedusteluun (SIGINT) sekä kryptologiaan ja turvalliseen viestintään. Näiden kautta virasto rakensi itsestään yhden Venäjän vaikutusvaltaisimmista tiedusteluelimistä digitaalisella aikakaudella.

Viestiliikenteen valvonta ja analyysi

FAPSI:n vaikutusvalta perustui erityisesti sen kykyyn valvoa ja analysoida suurta osaa Venäjän alueella tapahtuvasta viestiliikenteestä. Tämä käsitti:

• Puhelin- ja sähköpostiliikenteen teknisen seurannan
• Internet-palveluntarjoajien kautta kulkevan liikenteen tarkkailun
• Yritysten ja valtion virastojen tietoliikenteen valvonnan

Venäläiset verkkoyhtiöt ja teleoperaattorit velvoitettiin liittämään omat järjestelmänsä viraston teknisiin rajapintoihin, mikä mahdollisti viestiliikenteen metatietojen keruun sekä tarvittaessa sisällön sieppauksen. Julkista valvontamekanismia tai läpinäkyvyyttä ei juuri ollut.

Tämän seurauksena FAPSI:sta muodostui eräänlainen valvova portinvartija, sen järjestelmien kautta voitiin seurata ja analysoida valtavaa määrää liikennettä kansallisten turvallisuusintressien nimissä.

Signaalitiedustelu (SIGINT)

FAPSI rakensi ja operoi useita signaalitiedusteluasemia Venäjällä ja liittolaisvaltioissa. Näissä keskuksissa kerättiin ja analysoitiin:

• Ulkomaiden radioliikennettä (HF/VHF/UHF)
• Satelliittien lähettämää viestintää
• Kansainvälisten merikaapelien ja diplomaattikanavien tietoliikennettä

Erityisen merkittävä oli Kuuban Lourdesin asema, jonka avulla Neuvostoliitto ja myöhemmin FAPSI kykeni seuraamaan Yhdysvaltojen sähköistä viestintää Karibianmeren alueelta käsin. Tällaiset asemat muodostivat tärkeän osan Venäjän kykyä harjoittaa globaalia SIGINT-toimintaa.

Kryptologia ja suojattu viestintä

FAPSI vastasi valtion ylimmän johdon ja puolustusvoimien turvallisista viestintäratkaisuista. Se kehitti:

• Erillisiä salauslaitteita ja protokollia viranomaisviestintään
• Valtion sisäisiä turvallisia tietoverkkoja (esimerkiksi hallinnon sisäverkot)
• Algoritmeja ja ohjelmistoja salaustarpeisiin

Lisäksi FAPSI toimi Venäjän virallisena salausvalvojana. Tämä tarkoitti, että se säänteli ja tarkasti yritysten ja instituutioiden käyttämiä salausmenetelmiä. Vaikka tehtävänä oli suojata kansallista turvallisuutta, toiminta mahdollisti myös viestinnän laaja-alaisen valvonnan.

Lakkautus ja tehtävien jako

FAPSI:n kasvava vaikutusvalta herätti huolta myös hallinnon sisällä. Vuonna 2003 presidentti Vladimir Putin toteutti laajan turvallisuuspalveluiden uudelleenjärjestelyn. Tämän seurauksena FAPSI lakkautettiin virallisesti ja sen toiminnot hajautettiin seuraavasti:

• FSB (Liittovaltion turvallisuuspalvelu) otti vastuulleen kotimaisen sähköisen valvonnan ja viestiliikenteen seurannan.
• GRU (Venäjän sotilastiedustelu) sai hallintaansa ulkomaisen signaalitiedustelun ja armeijan viestijärjestelmät.
• SSSI (Presidentin erityisviestintäpalvelu) ryhtyi vastaamaan valtionjohdon turvallisista viestintäyhteyksistä.

FAPSI:n perintö

Vaikka FAPSI lakkautettiin organisaationa, sen henkilöstö, tekninen infrastruktuuri ja toimintatavat siirtyivät saumattomasti muihin organisaatioihin. Monet asiantuntijat pitävät FAPSI:a Putinin ajan tiedusteluvaltion rakenteellisena kivijalkana, se loi pohjan keskitetylle valtionhallinnon valvontakyvylle digitaalisessa ympäristössä.

FAPSI toimi aikakaudella, jolloin digitaalinen viestintä oli murroksessa ja signaalitiedustelusta oli tulossa yhä merkittävämpi osa kansallista turvallisuusstrategiaa. Se ei pelkästään seurannut kehitystä, se oli sen kärjessä, luomassa järjestelmiä, joiden avulla valtio voi kuulla, nähdä ja analysoida yhteiskunnan sisäistä ja ulkoista viestintää.

FAPSIN lakkauttaminen ei merkinnyt tiedustelun heikkenemistä, vaan toiminnan uudelleenorganisointia, keskittämistä ja teknologista tehostamista. FAPSI:n perintö elää yhä nyky-Venäjän turvallisuuskoneistossa, jossa viestien ja datan hallinta on strategisen vallan ytimessä.