Rajavartiolaitoksen tiedustelutoiminta - SecMeter

Tietolähteiden värväys

Tiedonhankinta ja tietolähteiden värvääminen ovat erityisesti poliisin ja muun lainvalvontaviranomaisten toimivaltuuksia, mutta Rajavartiolaitoksen osalta tämä on ollut aiemmin vähemmän näkyvää ja tarkasti rajattua.

Lain mukaan Rajavartiolaitoksen ei tule toimia tiedustelutoiminnassa samalla tavalla kuin esimerkiksi supon, mutta sen tehtävänä on tarvittaessa hankkia tietoa rikosten estämiseksi ja rajaturvallisuuden varmistamiseksi.

Suomessa viranomaiset eivät voi harjoittaa tiedustelua mielivaltaisesti. Tiedustelutoimet, kuten salaiset pakkokeinot esimerkiksi telekuuntelu, edellyttävät erityisiä toimivaltuuksia ja tuomioistuinten hyväksyntää tai valvontaa, mutta kaikki tietolähdetoiminta ei kuulu tämän piiriin.

Rajavartiolaitos samoin kuin poliisi saa käyttää tietolähteitä osana rikosten estämistä ja selvittämistä. Tämä sisältää myös yhteydenpidon tietolähteeseen, esimerkiksi tapaamiset, viestittelyn ja tiedon vastaanottamisen.

Vaikka yhteydenpito ei ole luvanvaraista, sitä säätelevät silti lait ja periaatteet, kuten:

• toiminnan on oltava tarpeellista ja oikeasuhtaista
• lähteen turvallisuus pitää huomioida
• toimintaa valvotaan jälkikäteen (laillisuusvalvonta)

Se, että tuomioistuimen lupaa ei tarvita, ei tarkoita vapaata toimintaa. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten turvapaikanhakijoiden kohdalla toiminta voi olla juridisesti sallittua ja silti kiistanalaista.

Lainsäädäntö ja käytännöt

Suomessa lainsäädännössä on huomioitu tietolähteiden ja tiedustelun käyttö, mutta se on rajattu erityisesti lainvalvontatehtäviin, kuten rikosten estämiseen ja turvallisuuden takaamiseen. Esimerkiksi Poliisitoimilaissa (872/2011) määritellään tarkasti, miten poliisi voi käyttää tietolähteitä ja suorittaa tiedustelutoimia.

Rajavartiolaitoksen tiedustelutoiminta ei ole samalla tavalla laajaa, mutta se on saanut viime vuosina enemmän huomiota, erityisesti silloin, kun viranomaiset ovat käyttäneet turvapaikanhakijoita tietolähteinä.

Oikeudelliset ja eettiset kysymykset

Rajavartiolaitoksen harjoittama tietolähdetoiminta ja turvapaikanhakijoiden värvääminen tietolähteiksi on herättänyt huolta oikeudellisista ja eettisistä kysymyksistä. Esimerkiksi pakolaisjärjestöjen ja oikeusasiantuntijoiden mukaan turvapaikanhakijan asema on haavoittuva ja hänen ei pitäisi joutua olemaan mukana tietolähteiden värväämisessä, koska se voi asettaa hänet vaaraan, erityisesti jos hänen kotimaassaan häntä uhkaavat esimerkiksi vaino tai kidutus.

Suomi on sitoutunut palautuskieltoon, joka estää turvapaikanhakijan palauttamisen maahan, jossa hän voisi kohdata vakavaa vaaraa. Tämä korostaa, että viranomaisten toiminta turvapaikanhakijoiden kanssa, erityisesti tiedustelutoiminta, on tarkasti säädeltävä ja sen on oltava lainmukaista ja eettisesti kestävää.

Viranomaiset eivät voi käyttää turvapaikanhakijoita tietolähteinä ilman, että toiminta täyttää lain ja eettisten periaatteiden vaatimukset. Pakolaisneuvonnan ja muiden oikeusjärjestöjen mukaan turvapaikanhakijoiden rooli tietolähteinä on erityisen ongelmallinen, sillä se voi vaarantaa heidän turvallisuutensa ja vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan saada turvapaikka.

Rajavartiolaitoksen henkilötiedustelu ja tietolähteiden värväys

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti monen elämän, myös erään venäläismiehen, joka päätti paeta maastaan. Hän ei halunnut osallistua sotaan ja valitsi paon Suomeen turvapaikan hakemiseksi.

Paon taustat

Kyseinen venäläismies oli yksi monista, jotka pakenevat Venäjän mobilisaatiota ja konfliktia Ukrainassa. Hän ei halunnut tulla sotaan pakotetuksi ja päätti hakeutua Suomeen turvapaikan saamiseksi. Hän oli varma, että hänen paluunsa Venäjälle oli mahdotonta, koska paon taustalla oli syvä pelko ja huoli omasta turvallisuudesta.

Yhteydenpito Rajavartiolaitoksen kanssa

Loppuvuonna 2024 venäläismiehen puhelin soi. Hän kohtasi yllätyksen vastatessaan puhelimeen. Soittaja oli Rajavartiolaitoksen tiedonhankintaa tekevä virkamies. Hän ehdotti tapaamista jo samana päivänä.

Tapaaminen sovittiin eteläsuomalaisen pikkukaupungin kahvilaan. Tapaamiseen tuli kaksi Rajavartiolaitoksen tiedonhankintaa tekevää virkamiestä siviilivaatteissa, mies ja nainen. Kolmikko valitsi keskustelulle kahvilan kulmapöydän. He pyysivät venäläismiestä laittamaan puhelimen lentotilaan tai sulkemaan sen. Tämä tapaaminen oli alku pitkälle yhteydenpidolle, joka kesti yli puoli vuotta.

Tapaamisessa venäläismies sai tietää, että Rajavartiolaitos oli kiinnostunut hänen tiedoistaan Venäjältä Suomeen pyrkivistä siirtolaisista. Rajavartiolaitoksen virkamiehet. eivät halunneet tulla tunnistetuiksi.

He halusivat saada tietoa siitä, mitä venäläismies tiesi maahanmuutosta ja erityisesti siitä, oliko Venäjän puolella havaittu suuria joukkoja Afrikasta tai Lähi-idästä saapuvia henkilöitä.

Tapaamisten ja viestien kautta venäläismiehestä tuli viranomaisten tietolähde. Hän oli huolissaan siitä, että toiminta voisi paljastua venäläisille viranomaisille. Lisäksi hän oli epävarma, olivatko tapaamisiin osallistuneet henkilöt todella Rajavartiolaitoksen virkamiehiä.

Hänen epäilynsä syvenivät, erityisesti sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto oli tehnyt hänelle kielteisen päätöksen turvapaikkahakemuksesta.

Tietolähteenä toimiminen

Yhteydenpidon aikana Rajavartiolaitoksen edustajat olivat kiinnostuneita erityisesti maahanmuuttoprosesseista ja niiden taustoista. Venäläismies ei vain kerännyt tietoa, vaan hän myös kyseli venäläisiltä tuttaviltaan, erityisesti Telegram-ryhmissä, saaden tietoa muun muassa uusnatsiryhmistä, jotka toimivat Suomen rajalla.

Venäläismiehen pelot kuitenkin kasvoivat, ja hän huomasi epäilevänsä viranomaisten motiiveja. Hän alkoi pelätä, että yhteydenpito voisi johtaa hänen paljastumiseensa venäläisille viranomaisille, mikä asettaisi hänet vielä suurempaan vaaraan.

Tapaamiset kuitenkin jatkuivat, ja tilanne huolestutti yhä enemmän. Hän tunsi, että oli ajautunut tilanteeseen, jossa hänen oma turvallisuutensa oli vaarassa.

Viimeisessä tapaamisessa luottamus murtui

Heinäkuussa 2025 venäläismies kohtasi jälleen Rajavartiolaitoksen tiedonhankintaa tekevät virkamiehet. Tällä kertaa hän päätti nauhoittaa keskustelun varmistaakseen, että hänen kertomuksensa ei jäisi epäselväksi.

Tapaamisessa naispuolinen tiedonhankintaa tekevä virkamies ilmoitti, että heidän yhteytensä oli tullut päätökseensä. Syynä oli muun muassa venäläismiehen pelot ja huoli toiminnan turvallisuudesta.

Tapaamisen jälkeen venäläismies toimitti nauhoituksen supolle. Vaikka hän oli luottanut viranomaisiin, hänen epäilyksensä olivat vahvoja. Rajavartiolaitoksen edustajat olivat kuitenkin vakuuttaneet, että tietolähteenä toimiminen oli turvallista ja että hänen henkilöllisyys pysyisi salassa.

Turvapaikkahakemuksen kohtalo

Venäläismiehen turvapaikkahakemus hylättiin Maahanmuuttovirastossa, ja hän valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. Oikeus kuitenkin hylkäsi valituksen, sillä se ei uskonut venäläismiehen kertomusta hänen toiminnastaan viranomaisen tietolähteenä.

Hän oli kuitenkin päättänyt jatkaa taistelua oikeudenmukaisuuden puolesta ja oli valmis toimittamaan lisäselvityksiä ja todisteita viranomaisten käytöksestä.

Pakolaisneuvonnan juristi Pargol Miraftabi piti tietolähteiden käyttöä turvapaikanhakijoiden kohdalla erittäin ongelmallisena, koska sen riskejä ei voida taata, erityisesti jos henkilö palautetaan kotimaahansa.

Suomi on sitoutunut palautuskieltoon, ja venäläismiehen tilanne herättää kysymyksiä siitä, kuinka paljon viranomaisten toimintatapoja voidaan pitää avoimina ja oikeudenmukaisina.

Venäläismiehen tulevaisuus

Hän sai viranomaisilta käskyn poistua maasta tammikuun 2026 loppuun mennessä. Hän ei kuitenkaan ollut valmis antamaan periksi. Hän oli päättänyt valittaa kielteisestä turvapaikkapäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja hänen matkastaan kohti oikeudenmukaisuutta ei ollut vielä tullut loppua.

Venäläismiehen tarina on varoittava esimerkki siitä, kuinka epävarma tietolähteen asema Suomessa on ja kuinka vaikea on löytää oikeutta, kun viranomaiset käyttävät henkilöitä hyväkseen saadakseen tietoja, joiden avulla he voivat edistää omia tavoitteitaan. Lähde: (yle.fi MOT 3.5.2026)