Yleisvaarallisten tartuntatautien hallinta

Yritysturvallisuus > Henkilöturvallisuus

Tartuntatauteihin varautumisen tavoitteena on varmistaa henkilöstön terveys ja turvata yrityksen toiminnan jatkuvuus mahdollisimman hyvin. Työpaikalla tapahtuvien tartuntojen ehkäiseminen edellyttää muutoksia totuttuihin työkäytäntöihin. Tämän vuoksi varautuminen yleisvaarallisiin tartuntatauteihin tulee toteuttaa yhteistyössä esimerkiksi henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa.

Vaikka varautumistoimenpiteillä ei voida estää yleisvaarallisten tartuntatautien saapumista, niiden aiheuttamia vahinkoja voidaan merkittävästi minimoida. Tartuntatautien uhka voi kasvaa erityisesti uusien, ihmiselle aiemmin tuntemattomien virusten ilmaantuessa. Todennäköinen ensimmäinen tartunta-alue Suomessa olisi pääkaupunkiseutu tai jokin suosittu matkailukohde, kuten laskettelukeskus.

Pandemian vaikutuksia väestöön on arvioitu laajasti. Suomessa on esitetty, että pandemiassa sairastuisi joka kolmas tai neljäs henkilö, ja väestön määrä voisi vähentyä noin 5 000–15 000 hengellä.

Pandemian mahdollisia vaikutuksia väestössä on arvioitu laajasti. Suomessa on arveltu, että pandemiassa joka kolmas tai neljäs ihminen sairastuisi. Suomen väestö vähenisi noin 5 000 - 15 000 hengellä. Arvioiden mukaan pandemia surmaisi Euroopassa viisi miljoonaa ihmistä ja maailmanlaajuisesti kymmeniä miljoonia ihmisiä. Hongkongilaiseen sairastui miljardi ihmistä, joista noin miljoona menehtyi.

Tehtävälista

Johtaminen ja päätöksenteko

Määrittele pandemiatilanteen vastuuhenkilöt (esim. pandemiaryhmä/kriisitiimi).
Aktivoi kriisiviestintäsuunnitelma.
Seuraa viranomaisohjeita (THL, STM, WHO, aluehallinto).

Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen

Arvioi liiketoiminnan kannalta kriittiset toiminnot.
Tee varautumissuunnitelma työntekijäpoissaoloihin (esim. sijaisjärjestelyt).
Tunnista vaihtoehtoiset toiminta- ja toimitusketjut.
Varmista tietoturva ja toimintakyky etätyössä.

Tiedonkulku ja viestintä

Luo sisäinen tiedotuskanava ajankohtaiselle tiedolle (esim. intranet, sähköposti, Teams).
Informoi asiakkaita mahdollisista palvelumuutoksista tai viiveistä.
Kommunikoi avoimesti mutta luottamusta ylläpitäen.

Yhteistyö ulkoisten tahojen kanssa

Tee tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.
Ole yhteydessä asiakkaisiin ja toimittajiin mahdollisten muutosten varalta.
Noudata viranomaisten määräyksiä ja raportointivelvollisuuksia.

Dokumentointi ja seuranta

Dokumentoi päätökset ja toimenpiteet.
Seuraa sairauspoissaoloja ja raportoi ne tarvittaessa viranomaisille.
Arvioi säännöllisesti pandemiatilanteen vaikutuksia liiketoimintaan.

Yleiset operatiiviset toimenpiteet

Mahdollista etätyö kaikille, joille se on mahdollista.
Järjestä työpaikoille hygienia- ja suojavarusteet (maskit, käsidesi, suojakäsineet).
Tehosta siivousta ja ulkoilman kierrätystä.
Vähennä mahdollisuuksien mukaan sisäilman kierrätystä.
Informoi henkilöstöä säännöllisesti tartuntariskeistä ja ohjeista.
Ohjeista työmatkoihin liittyvät kansainvälisten reittien lentomatkustusrajoitukset.
Sulje toimitilassa sijaitsevat asiakaspalvelupisteet.
Toteuta työpaikkaruokailun muutos, jossa avoimen tarjoilulinjaston sijaan lounas tarjotaan kelmuun pakattuina annoksina työhuoneisiin vietäväksi,
Mikäli lounasta ei kyetä tuottamaan ja tarjoilemaan turvallisesti, kehota henkilöstöä tuomaan lounaseväät mukanaan.

Työntekoon liittyvät toimenpiteet

Ohjeista, ettei sairaana tulla työpaikalle.
Ohjeista henkilöstöä seuraamaan omaa terveydentilaansa ja ilmoittamaan infektioepäilyistä välittömästi työterveyshoitajalle.
Ohjeista, että ulkomailta palaava henkilö jää suoraan kotiin kahden (2) viikon karenssiin.
Ohjeista samaa tehtäväkokonaisuutta suorittava henkilöstö tekemään vuoroittain etätyötä.
Laajenna sähköisten kommunikaatiovälineiden käyttöä mm. kokous- ja palaverikäytäntöihin.
Ohjeista poikkevava vierailukäytäntö, jossa vältetään vierailijoiden kutsumista toimitiloihin. Välttämättömät tapaamiset järjestetään virtuaalisesti tai työtiloista riittävän etäällä olevassa tilassa.
Laadi työpaikkakohtaiset ohjeet turvaväleistä ja kontakteista. Fyysisen tapaamisen aikana vältetään kontakteja ja kokouksissa noudatetaan 2 m suojaetäisyyksiä.

Toimitilojen hygieniatoimenpiteet

Ohjeista siivousta suorittamaan työpaikkojen pintojen desinfiointitoimenpiteitä.
Varaudu tilanteen vakavuudesta riippuen suorittamaan kattavia ja toistuvia pintojen desinfiointitoimenpiteitä.
Ohjeista WC-tilojen ovien ja vesikalusteiden avaus ja sulkeminen ilman suoraa ihokontaktia.
Ohjeista, kuinka vältetään WC–tilojen posliinipintoihin koskemista ja desinfioimaan kädet käynnin jälkeen.
Korosta henkilöstölle, että epidemian aikana hengityssuojaimen käyttö viestittää vastuullisuutta ja välittämistä. Asianmukaisen hyväksytyn laadukkaan (kirurginen kasvomaski) hengityssuojaimen käyttö on fiksu ja välttämätön tapa suojata itseä ja muita haitallisilta mikrobeilta erityisesti työmatkoilla ja usean henkilön kokousten aikana.

Työterveyshuollon toimenpiteet

Tarjoa työterveysyksikön kautta henkilöstölle vapaaehtoinen rokotusohjelma. Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman hyvä suoja taudin aiheuttajaa vastaan.

Asia Tapauksia

Historiaa
Tiettävästi maailman ensimmäinen tunnettu pandemia koettiin 500-luvulla. Tuolloin maailmaa koetteli paiserutto, joka nimettiin vuosina 482–565 eläneen keisari Justinianuksen mukaan. Justinianuksen paiserutto levisi Egyptistä Välimeren maihin, Eurooppaan ja Lähi-itään. Tähän Justinianuksen paiseruttoon arvioidaan kuolleen vähintään kymmenen prosenttia maailman väestöstä. Lähde: (duodecimlehti.fi/2002;118(8):821-826, Pekka Heikura)

COVID-19 (työnimi 2019-nCoV) koronavirus havaittiin ensimmäistä kertaa Hubein maakunnassa Wuhan kaupungissa Kiinassa. WHO sai tiedon viruksesta 31.12.2019. Kansainvälisten terveyssääntöjen (IHR) (2005) nojalla WHO:n pääjohtaja kutsui koolle hätäkomitean koronaviruksen aiheuttaman terveysuhkan johdosta.

Kokous järjestettiin torstaina, 30.1.2020, kello 13.30–18.35 Geneven aikaa (CEST). Komitea oli yksimielinen siitä, että virusepidemian puhkeaminen ja leviäminen täytti kansainvälisen kansanterveydellisen hätätilanteen kriteerit. WHO:n pääjohtaja hyväksyi komitean lausunnot. Lähde: (who.int/news 30.1.2020) WHO:n pääjohtaja totesi 11.3.2010 pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että COVID-19 koronavirusepidemia voidaan luonnehtia pandemiaksi. Lähde: (who.in 11.3.2020)

Kaksi koronapandemian aiheuttajan alkuperää kartoittanutta laajaa kansainvälistä analyysia tuli siihen johtopäätökseen, että SARS-CoV-2-virus pääsi ihmisten hengityselimiin erittäin todennäköisesti Huananin eläintorilla Wuhanissa Kiinassa.

Tutkijat päättelivät, että virus tarttui torilla myydyistä elävistä nisäkkäistä vuoden 2019 lopulla joko myyjiin tai asiakkaisiin. Lähteet: (zenodo.org/record/6299116#.YhyG1OhByUl, zenodo.org/record/6291628#.YhyF1OhByUk)

COVID-19 virustartunnan oli saanut maailmanlaajuisesti 3.1.2021 mennessä 84 838 747 ihmistä ja siihen oli kuollut 1 839 622 ihmistä. Lähde: (Johns Hopkins -yliopisto COVID-19 Dashboard by the Center for Systems Science and Engineering (CSSE) at Johns Hopkins University (JHU)

COVID-19 virustartunnan oli saanut maailmanlaajuisesti 6.8.2022 mennessä 583 089 688 ihmistä ja siihen oli kuollut 6 416 457 ihmistä. Lähde: (Johns Hopkins -yliopisto COVID-19 Dashboard by the Center for Systems Science and Engineering (CSSE) at Johns Hopkins University (JHU)

Viranomaisten toimintastrategia on jälkijättöinen

Yleisvaarallisten mikrobien ja niiden eri varianttien leviämisen ehkäisy edellyttää kansainvälistä yhteistoimintaa. Seurausten ehkäisyssä on olennaista oikean riskienhallintastrategian valinta, joka perustuu ennakoivaan toimintaan. Riskienhallintastrategian ensivaiheen toimenpiteiden tulisi perustua epidemian kohteena olevan maanosan tilannekuvaan. jolloin pystytään estämään kansallisen tilanteen nopea eskaloituminen.

Tammikuussa 2022 COVID-19 virustartunnan tilanteen hallinta oli jo menetetty. Pääkaupunkiseudun tartuntataudeista vastaavat lääkärit totesivat, että koronavirusinfektioiden hoitoon suhtauduttaisiin kuten mihin tahansa hengitystieinfektioon. Lääkärien mukaan nykyisessä tilanteessa mahdollisuus vaikuttaa epidemian kulkuun millään toimenpiteillä oli lähes olematon. Lähde: (is.fi 11.1.2022)

Politikointi ei tarjoa ratkaisua ongelmaan, vaan on osa ongelmaa

Terveysviranomaisten ja valtioneuvoston toimenpiteet olivat politisoituneita, ristiriitaisia, jälkijättöisiä ja suosituksina pääosin tehottomia. Väärän riskienhallintastrategian johdosta ajauduttiin tilanteisiin, joissa mm. hoitoresursseja ja hoitoa saavia potilaita jouduttiin priorisoimaan. Viranomaisten toimilla koronapandemiaa ei saatu kontrolliin. Toiminta pandemiatilanteessa osoittautui "pimeässä huoneessa tapahtuvaksi kärpäsjahdiksi", jossa kaikki osapuolet huitovat laput silmillä sinne tänne, ilman selkeää käsitystä erilaisten hallintatoimenpiteiden vaikuttavuudesta.

Koronapandemian aikana kuultiin mm. HUS:n asiantuntijoiden suusta lausuntoja, että laaja testaustoiminta on tarpeetonta, koska se ei estä viruksen leviämistä. Asiantuntijat eivät ymmärtäneet, ettei testejä ole tarkoitettu viruksen leviämisen estämiseksi, vaan ilmaisemiseksi. Testit ovat olennainen osa tilannekuvan rakentamista ja ehkäisevien hallintatoimenpiteiden kohdentamista.

Tammikuussa 2022 testauskapasiteetti ei enää riittänyt kaikkien tartuntojen todentamiseen. STM ja THL kertoi tiedotustilaisuudessaan 13.1.2022, että kaikkia tartuntoja ei pystytä havaitsemaan ja tilastoimaan. Todellisten tartuntojen määrä verrattuna tilastolukuihin oli todennäköisesti moninkertainen.

Proaktiivinen toiminta on avainasemassa
On selvää, että ratkaisevassa roolissa on henkilöstön oma vastuullinen toiminta. Yrityksen on johdettava toimintaa luottamusta herättävin selkein ja uskottavin päätöksin sekä toimenpitein. Yrityksen kannattaa suunnitella hallintatoimenpiteet systemaattisesti. On ymmärrettävä ehkäisevien, ilmaisevien ja lieventävien toimenpiteiden vaikuttavuus (funktiot) ja paikka hallintatoimenpiteiden kokonaisuudessa.

Puolustautuminen aiemmin tuntemattomien yleisvaarallisten mikrobien aiheuttamia sairastumisia vastaan on oltava ennakoivaa, nopeaa ja kohdennettua. Poliittisiin tanssiaskeliin ja lainsäädäntötoimien odottamiseen ei ole aikaa. On pyrittävä minimoimaan pandemian vaikutukset yrityksen talouteen, madaltamaan epidemian huippua ja näin turvaamaan yrityksen resurssien kestokyky.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen on oltava toimenpiteissään määrätietoinen. Yrityksen on tunnistettava omaan operatiiviseen toimintaansa liittyvät vaarallisten mikrobien leviämisvektorit (leviämiskanavat ja mekanismit) ja sulkea ne. Ensimmäisten vähäisten indikaattoreiden ilmetessä tulee epäröimättä ottaa käyttöön riittävät kohdennetut proaktiiviset hallintatoimenpiteet, koska suurin osa käytettävissä olevista tehokkaista hallintatoimenpiteistä on ehkäiseviä.

Hallinnan menettämisen jälkeen toteutetuilla toimenpiteillä ei ole juurikaan ehkäisevää vaikuttavuutta. Keskeisiä ensivaiheen toimenpiteitä ovat mm. kohdennetut vierailu- ja matkustuskiellot, testaukset ja karanteenit. Proaktiiviset hallintatoimenpiteet on purettava hallitusti leviämisvektori kerrallaan siten, ettei tartuntatautien uusi leviämisaalto pääse yrityksissä ryöstäytymään uudelleen.

1. Ehkäiseviä kontrolleja ovat mm.

matkustuskiellot
liikkumisrajoitukset
vierailukiellot
kokoontumisrajoitukset
käsihygieniasta huolehtiminen
turvaetäisyydet
rokotukset
suojainten käyttö
etätyöhön siirtyminen
ohjeistus

2. Ilmaisevia kontrolleja ovat mm.

tartuntatestaus
henkilökohtainen terveydentilan seuranta

3. Lieventäviä kontrolleja ovat mm.

karanteeni
eristys
resurssien priorisointi
ohjeistus

Käsitteitä

Epidemian aiheuttaa yleisvaarallinen tauti, joka tarttuu suureen osaan alueen väestöstä.

Eristys tarkoittaa tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä̈ terveestä henkilöistä.

Hengityksensuojain suojaa käyttäjää ympäröivän ilman hiukkas- ja nesteaerosoleilta, kun suojain on tiiviisti kasvoilla.

Infektioita aiheuttavia mikrobeja nimitetään patogeeneiksi.

Infektiolla eli tartunnalla tarkoitetaan patogeenisten (haitallisten) mikrobien joutumista isäntäelimistöön (pisaratartunta, ilmatartunta, eritteiden kautta tartuttaminen).

Influenssa on kuumeinen hengityselinten infektio, joka leviää epidemioina maasta toiseen ja aiheuttaa monia vakavia jälkisairauksia. Influenssavirukset ovat myksoviruksiin kuuluvia hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia (A, B ja C).

Karanteeni tarkoittaa mahdollisen tartunnankantajan liikkumisvapauden rajoittamista.

Kirurginen suu-nenäsuojus suojaa suorilta roiskeilta ja pisaroilta, kun sairastanut aivastaa tai yskii lähietäisyydeltä.

Kontaminaatiolla tarkoitetaan patogeenisten mikrobien siirtymistä kontaktin kautta isäntäelimistöön.

Koronavirus (CoV) on ilmeisesti tarttunut ensin lepakosta toiseen eläimeen (esim. kameliin, käärmeeseen, kissaan) ja edelleen ihmiseen. Virus voi aiheuttaa ihmisillä mm. vakavia hengityselinten infektioita.

MERS-CoV (Middle East Respiratory Syndrome) koronavirus havaittiin ensimmäistä kertaa syyskuussa 2012 Saudi-Arabiassa.

Mikrobit ryhmitellään bakteereihin, viruksiin, sieniin, parasiitteihin ja prioneihin.

Pandemian aiheuttaa maanosien yli ulottuva epidemia.

SARS-CoV (Severe Acute Respiratory Syndrome) koronavirus havaittiin ensimmäistä kertaa Guangdongin alueella Kiinassa marraskuussa 2002.

Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos se on helposti tarttuva ja vaarallinen. Taudin leviäminen voidaan estää toimenpiteillä, jotka kohdistuvat tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön.

Vastuut

Yleisvaarallisiin tartuntatauteihin liittyviä varautumisasioita seurataan ja käsitellään yrityksen normaalin vastuunjaon puitteissa yhteistyössä toimintojen, työterveysyksikön ja henkilöstöhallinnon kesken. Käsiteltäviä asioita ovat mm. työterveyteen ja valmiuden nostoon liittyvä tiedottaminen.

Työterveysyksikkö päättää yksityiskohtaisten henkilösuojaustoimenpiteiden käyttöönotosta STM:n ja THL:n tilannekuvaan ja suosituksiin perustuen. Henkilöstöhallinto yhdessä toimintojen kanssa vastaa toimitiloissa toteutettavista ja sisäisiin palveluihin kohdistuvista varautumistoimenpiteistä.

Varautumistoimenpiteet

Yleisvaarallisiin tartuntatauteihin liittyvät varautumistoimenpiteet suunnitellaan ennakolta ja otetaan käyttöön esimerkiksi epidemiatilanteissa. Mikäli varautumistoimenpiteet edellyttävät, on tarvittavat hankinnat tehtävä ennakkoon tai toimenpiteiden toteutuminen on varmistettava etukäteen tehtävin sopimuksin.

Henkilöstö

Toimintojen tulee tehdä vaikutusarviot liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeiden henkilöiden osalta. Näiden henkilöiden osalta on suunniteltava tehostettuja varautumistoimenpiteitä.

Tehostettuja varautumistoimenpiteitä ovat mm. ohjeistukset, joukkoliikennevälineiden käytöstä luopuminen, hengityssuojaimet, desinfiointiaineet, lääkkeet ja etätyön edellytysten varmistaminen.

Epidemian aikana julkisen liikenteen häiriöt ovat todennäköisiä. Toimintojen on varauduttava erityisiin joustoihin vaihtoehtoisten työskentelytapojen mahdollistamiseksi.

Epidemian edetessä toiminnoissa saattaa syntyä henkilöstövajetta, jolloin olennaista on priorisoida käytettävissä olevia resursseja.

Sairastuneiden henkilöiden tulee ottaa yhteyttä omaan esimieheen ja/tai työterveyshoitajaan. Yleisiä infektio-oireita ovat hengitysoireet, kuume, yskä, hengenahdistus ja hengitysvaikeudet. Jos henkilö tarvitsee terveydentilan arviointia tai ohjausta, pyydetään työterveyshoitajalta hoito-ohjeita ja tiedot jatkohoidoista.

Tilanteen vaikeutuessa sairauspoissaolojaksojen pituuden tulee joustaa. Sairauspoissaolojen pitkittyessä pyydetään potilaita henkilökohtaisen käynnin sijaan ottamaan puhelimitse yhteys työterveysyksikköön.

Mitä COVID-19 pandemiasta opittiin

Kriisi yllättää aina.
Terveydenhuollossa on oltava jatkuvasti riittävästi redundanssia.
Tuntemattoman edessä harkittujen varovaisuusperiaatteiden noudattaminen on viisasta.
Sosiaalisissa rajoitteissa ei saa mennä liian jyrkkiin rajoituksiin.
Sosiaalisilla rajoituksilla on vakavia haittavaikutuksia.
Maski on hyödyllinen, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös käsien desinfiointia ja tartuntavektoreiden rajoituksia.
Materiaalista varautumista on lisättävä.
Lääketieteen kyky tuottaa ratkaisuja on rajallinen.
Uusien rokotteiden kehittäminen ja valmistaminen kestää, eikä rokotteet ehdi ensimmäiseen aaltoon.
Rokotteet eivät poista tartuntariskiä ja niillä voi olla myös vakavia haittavaikutuksia.