Petos

Yritysturvallisuus > Compliance

Petos

Petosrikoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun joku hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttää toista taikka käyttää hyväkseen toisen erehdystä ja siten saa tämän tekemään tai laiminlyömään jotain, mikä aiheuttaa tälle tai sille, jonka eduista hänellä on ollut oikeus määrätä, taloudellista vahinkoa (RL 36:1 §).

Petoksena rangaistavaa on myös menettely, jossa henkilö, edellä mainitussa hyötymistarkoituksessa, syöttää tietojenkäsittelylaitteeseen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka muuten puuttuu koneelliseen tietojenkäsittelyyn ja tällä tavalla vaikuttaa käsittelyn lopputulokseen siten, että aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa (RL 36:2 §).

Petoksen yritys on rangaistava (RL 36:3 §). Rangaistuksena voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Asia Tapauksia

Petosrikosten kenttä on laaja, ja rikosnimikkeitä sovelletaan tilanteen mukaan. Yhteistä kaikille petosrikoksille on erehdyttämiseen tai sen hyväksikäyttöön perustuva toiminta, jolla pyritään oikeudettomaan taloudelliseen hyötyyn. Rikosten torjumiseksi tarvitaan sekä viranomaisten tehokasta valvontaa että organisaatioiden ja kansalaisten tietoisuutta petosriskeistä.

Petosrikokset muodostavat merkittävän osan talousrikollisuudesta ja voivat ilmetä monin eri tavoin. Ne perustuvat tyypillisesti siihen, että henkilö erehdyttää toista saadakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä, mikä samalla aiheuttaa vahinkoa erehdytetylle. Rikoslaissa (RL) petosrikokset on jaettu useisiin eri nimikkeisiin, joista keskeisimmät on esitelty alla.

Petos (RL 36:1–3)
Petosrikoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun henkilö hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttää toista taikka käyttää hyväkseen toisen erehdystä ja saa tämän tekemään tai laiminlyömään jotain, mikä aiheuttaa vahinkoa tälle tai sille, jonka eduista hänellä on ollut oikeus määrätä.

Petoksena rangaistavaa on myös teko, jossa henkilö samaa tarkoitusta varten syöttää tietojenkäsittelylaitteeseen vääriä tietoja tai muuten vaikuttaa koneelliseen tietojenkäsittelyyn ja vääristää sen lopputuloksen siten, että aiheuttaa taloudellista vahinkoa toiselle.

Petoksen yritys on rangaistava. Rangaistus voi olla sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Avustuspetos (RL 29:5–8)
Avustuspetoksella tarkoitetaan tekoa, jossa henkilö antaa viranomaiselle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja saadakseen itselleen tai toiselle perusteetonta sosiaalietuutta tai muuta julkista tukea. Avustuspetoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen riippuen teon laajuudesta ja vakavuudesta. Törkeästä avustuspetoksesta voi seurata enintään neljän vuoden vankeusrangaistus.

Työeläkevakuutusmaksupetos (RL 29:4a)
Tämä rikos koskee työnantajan tai tämän edustajan toimintaa, joka tahallisesti:

laiminlyö työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuuttamis- tai ilmoitusvelvollisuuden,
antaa virheellisiä tietoja tai kieltäytyy antamasta eläkelaitokselle vakuutusmaksuun vaikuttavia tietoja,
jättää tilittämättä työntekijältä perityn vakuutusmaksun,
aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa työeläkevakuutusmaksun määräämättä jättämisen, liian alhaisena määräämisen tai perusteettoman palautuksen.

Erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla ilmiö kytkeytyy usein pimeän työvoiman käyttöön ja keinotekoisiin ammatinharjoittamisjärjestelyihin. Eläketurvakeskuksen mukaan tapaukset ovat usein suunnitelmallisia ja törkeitä petoksia, joiden arvo on merkittävä.

Velallisen petos (RL 39:2)
Velallisen petos täyttyy, kun velallinen aiheuttaa velkojilleen vahinkoa esim. siirtämällä tai kätkemällä omaisuuttaan tai tekemällä keinotekoisia oikeustoimia, joilla vältetään velkojen maksaminen. Tämä rikos liittyy tyypillisesti konkurssitilanteisiin ja omaisuuden piilottamiseen velkojilta.

Veropetos (RL 29:1)
Veropetoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun verovelvollinen antaa viranomaiselle vääriä tietoja tai salaa verotukseen vaikuttavia seikkoja tarkoituksenaan välttää veroja. Törkeissä tapauksissa kyseessä voi olla törkeä veropetos, josta seuraa vähintään neljän kuukauden ja enintään neljän vuoden vankeus.

Vakuutuspetos
Vakuutuspetos täyttyy esimerkiksi, kun henkilö hakee oikeudetonta vakuutuskorvausta esimerkiksi sytyttämällä tuleen palovakuutetun omaisuuden. Tunnusmerkistö voi täyttyä myös väärien vahinkoilmoitusten perusteella. Rangaistuksena on sakkoa tai enintään yhden vuoden vankeus.

Prosessipetos
Prosessipetos tapahtuu, kun henkilö erehdyttää tuomioistuinta tai muuta lainkäyttöviranomaista esittämällä esimerkiksi väärennetyn asiakirjan tai antamalla väärää tietoa, jonka seurauksena tuomioistuimen päätös muodostuu virheelliseksi ja taloudellisesti toista osapuolta suosivaksi tai vahingoittavaksi. Myös valehtelu oikeudessa voi tietyissä tilanteissa täyttää prosessipetoksen tunnusmerkistön.

Laskutusosoitemuutospetokset
Erityisesti yritysten välisessä maksuliikenteessä esiintyy petoksia, joissa rikollinen muuttaa maksujen vastaanottajan tilitiedot tekaistulla laskutusosoitteen muutosilmoituksella. Tavaran- tai palveluntoimittajalle tarkoitettu maksu siirtyy rikollisen hallinnoimalle tilille, ja oikea vastaanottaja jää ilman maksua.

Petokset toteutetaan usein sähköpostitse, käyttäen osoitetta, joka muistuttaa oikean liikekumppanin osoitetta. Rahat, jotka on maksettu väärälle tilille, ovat harvoin palautettavissa, mikä tekee kontrollien merkityksestä erittäin tärkeän. Suosituksena on, että yrityksen tulisi aina varmistaa tilinumeromuutoksen oikeellisuus soittamalla suoraan viralliseen numeroon, ei sähköpostissa ilmoitettuun.