Valoa tunnelin päässä - SecMeter

Poliittiset päättäjät ryhtyivät selvittämään supon tilannetta. Sisäministeri Päivi Räsänen asetti keskiviikkona 25.9.2013 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida supon hallinnollista asemaa, tulosohjausta sekä valvontaa. Selvityksessä tuli arvioida mm. supon sisäinen ja ulkoinen laillisuusvalvonta sekä parlamentaarinen valvonta suhteessa supon yhteiskunnalliseen tehtävään ja toimintaan.

Työryhmän tehtävänä oli mm. selvittää, millaisia parlamentaarisen valvonnan malleja oli muualla käytössä ja soveltuisiko joku niistä myös Suomessa käytettäväksi. Työryhmä arvioi myös supon asemaa ja toiminnan kehittämistä siten, että se vastaa parhaalla mahdollisella tavalla odotettavissa oleviin turvallisuusuhkiin. Työryhmän toimikaudeksi asetettiin 1.10.2013 - 31.5.2014.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron näkemyksen mukaan sisäministeriön työryhmän tuli nyt ottaa kantaa supon roolin muuttamisesta tiedustelupalveluksi, jolloin se voisi toimia myös ulkomailla. Paatero ei ollut kuitenkaan muodostanut henkilökohtaista kantaa asiaan.

Paateron mielestä keskustelu oli edessä joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Supon roolin uudistamisen kannalla oli selkeimmin Ilkka Salmi. Muutos tulisi merkitsemään supon irrottamista poliisiorganisaatiosta.

Supon roolimuutosta pohdittaessa kysymys kuului, olisiko supo mahdollista irrottaa poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja poliisiorganisaation alaisuudesta? Eräs mahdollisuus oli irrottaa supo kokonaan poliisiorganisaatiosta ja siirtää se siviiliviranomaisena (CIA:n malli) valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. Antti Pelttarin näkemyksen mukaan supo tuli kuitenkin pitää jatkossakin osana poliisihallintoa. Lähde: (iltalehti.fi 26.9.2013)

Supo halusi erityisesti salakuunnella tietoverkoissa tapahtuvaa liikennöintiä. Antti Pelttarin mukaan "Tekninen kehitys tuo uusia haasteita ja joudumme torjumaan myös tietoverkoissa tapahtuvaa tiedustelua ja terrorismia".

Antti Pelttari oli taipuvainen selvittämään senkin, tarvitseeko Suomi oman kuuntelulaitoksen Viestikoelaitoksen rinnalle. Uudella organisaatiolla oli mahdollisuus operoida myös ulkomailla ja käyttää nykyistä laajempaa tiedonhankintakeinojen valikoimaa. Tämä vaihtoehto toisi Suomeen supon lisäksi uuden tiedusteluorganisaation. Lähteet: (intermin.fi mediatiedote 25.9.2013, hs.fi 26.9.2013)

Antti Pelttarin kanta pitää supo poliisiorganisaation osana oli konservatiivinen mutta pragmaattinen. Siinä missä CIA-mallinen rakenne toisi mukanaan lisää riippumattomuutta ja laajempia valtuuksia, voisi sen mukana tulla myös demokratiavajeen ja läpinäkymättömyyden riski.

Tietoverkot ja kuuntelukapasiteetti, resurssit vastaan todellisuus

Yksi keskeinen muutostarpeen ajuri on ollut teknologinen murros. Antti Pelttari toi esiin, että teknologian kehitys tuo jatkuvia haasteita tiedustelulle, etenkin tietoverkoissa tapahtuvan vakoilun ja terrorismitoiminnan torjumiseksi. Supo on ollut taipuvainen selvittämään, tarvitseeko Suomi oman erillisen kuuntelulaitoksen Viestikoelaitoksen rinnalle. Näin syntyisi rinnakkainen tiedustelutoimija, joka operoisi myös ulkomailla.

Vaikka tahtotilaa teknologisen kyvykkyyden kasvattamiseen löytyy, resurssit laahaavat perässä. Supon operatiivinen kapasiteetti oli julkisten tietojen perusteella rajattu lähinnä perinteiseen salakuunteluun yksittäisissä rakennuksissa. Tietoliikenneinfrastruktuurin vakoilun paljastamiseen virastolla ei ole ollut realistisia kykyjä. Tämä teknologinen kuilu nakersi supon uskottavuutta ja toimintakykyä ajassa, jolloin suurin osa vakoilusta tapahtui tietoverkoissa.

Viestinnän vaikeus, tapaus IMSI ja virka-ajatusten rajoitukset

Viestintäpäällikön rooli viraston kasvoina on erityisen herkkä silloin, kun kyse on turvallisuusviranomaisesta. Supon uuden viestintäpäällikön julkinen lausunto joulukuussa 2014 IMSI-kaappareihin liittyen osoittautui ongelmalliseksi. Kun hän totesi Yleisradiolle, että ulkomaiset valtiot salakuuntelevat suomalaisia matkapuhelimia valetukiasemien avulla, hän astui operatiivisen tiedottamisen alueelle, joka ei kuulu viestintäpäällikön vastuualueeseen.

Tapaus herätti vakavan kysymyksen siitä, perustuiko lausunto todelliseen operatiiviseen tietoon vai ainoastaan spekulatiiviseen tulkintaan. Kun myöhemmin kävi ilmi, ettei tieto ollut virallisesti varmennettu, ja supon ylitarkastaja kieltäytyi kommentoimasta, syntyi mielikuva hallitsemattomasta viestinnästä. Viestintäpäällikön myöhempi puolustelu, jossa hän viittasi "rikkinäisen puhelimen ilmiöön", ei parantanut tilannetta. Se toi mieleen hajanaisen ja koordinoimattoman viestintäkulttuurin kriittisessä turvallisuusorganisaatiossa.

Virkavapauksien dynamiikka ja jatkuvuuden haaste

Virkavapauksien ja määräaikaisten virkasuhteiden järjestelmä, jonka turvin korkeissa viroissa toimivat voivat varmistaa paluupaikkansa alemmalle tasolle, heijastaa laajempaa institutionaalista epävarmuutta. Esimerkiksi supon viestintäpäällikön seitsemän vuoden virkavapaa valtiovarainministeriön viestintäjohtajaksi siirtymisen yhteydessä oli osa tätä ilmiötä. Vaikka järjestely mahdollistaa joustavuutta urapoluissa, se voi heikentää pitkäjänteistä suunnittelua ja johtajuuden jatkuvuutta erityisesti turvallisuussektorilla, jossa henkilösuhteet, luottamus ja toimintatavat rakentuvat vuosien varrella.

Johtajuuden muutos tapahtui Ilkka Salmen siirtyessa EU-tehtäviin

Ilkka Salmen irtautuminen supon päällikön virasta ja siirtyminen Euroopan komission turvallisuusjohtajaksi tuli sisäministeriölle yllätyksenä. Vielä muutamaa kuukautta aiemmin hän oli ilmoittanut Helsingin Sanomille, ettei ollut kiinnostunut EU:n huippuviroista. Tämä siirto alleviivasi sen, miten haavoittuva kansallinen turvallisuusviranomainen voi olla avainhenkilöiden yllättävien siirtojen suhteen, etenkin kun kyseessä on viraston ylimmän johdon asema.

Valoa tunnelin päässä

Kaiken tämän keskellä herää kysymys: onko valoa tunnelin päässä? Supo on siirtynyt lähemmäs modernia tiedustelupalvelua, ja sen roolia on alettu selkiyttää lainsäädännöllisesti. Viime vuosien tiedustelulait ja lisääntynyt yhteistoiminta Viestikoelaitoksen kanssa ovat askel oikeaan suuntaan. Viestintä on yhä haaste, mutta myös oppimisen paikka. Supo ei voi enää tukeutua vanhaan fraasiin "emme kommentoi operatiivista toimintaa", jos se haluaa säilyttää kansalaisten ja median luottamuksen. Modernissa yhteiskunnassa salaisuus ei ole aina suoja, se voi olla myös heikkouden ilmentymä ja peite.

Lopulta supon tulevaisuus riippuu kolmesta tekijästä: selkeästä roolista, riittävistä resursseista ja luottamusta rakentavasta viestinnästä. Jokainen näistä on haaste, mutta samalla mahdollisuus. Rakenneuudistuksista, viestintäkriiseistä ja henkilöstömuutoksista huolimatta supoon kohdistuu entistä suurempia odotuksia. Kansallisen turvallisuuden on oltava vankka ja vakavasti otettava selkäranka. Jos nämä odotukset kyetään kohtaamaan avoimesti, osaavasti ja eettisesti, on valoa tunnelin päässä, ei vain supossa, vaan koko Suomen turvallisuusjärjestelmässä.

Supon viestintäpäällikkö vaihtui

Supon viestintäpäällikkö jäi marraskuussa 2013 seitsemän vuoden virkavapaalle ja siirtyi hoitamaan valtionvarainministeriön viestintäjohtajan tehtäviä. Supoon viestintäpäällikkö tuli vuonna 2008. Viestintäpäälliköltä vapautunutta paikkaa haki 67 henkilöä.

Supon uudeksi viestintäpäälliköksi nimitettiin Yleisradion politiikan toimittaja. Hän aloitti seitsemän vuoden määräaikaisen viestintäpäällikön tehtävät 1.4.2014. Lähde: (supon tiedotteet 27.2.2014)

Nykyisin pitkät virkavapaudet ovat tavallisia. Valtion korkeimmat virat ovat määräaikaisia ja niiden haltijat varmistavat alemmat virkansa hyödyntämällä pitkiä virkavapauksia. Lähteet (iltalehti.fi 18.12.2013, iltlehti.fi 27.1.2014)

Supon uudella viestintäpäälliköllä viestinnällisiä haasteita

Supon tiedotus epäonnistui matkapuhelimien salakuunteluasiassa. Lehdistön tiedusteltua Suomen tilannetta Norjassa uutisoitujen IMSI-kaappareiden osalta supon uusi viestintäpäällikkö totesi 19.12.2014 Ylen uutisille, että "ulkomaiset valtiot ovat salakuunnelleet suomalaisia matkapuhelimia muun muassa valetukiasemien avulla." Lähde: (yle.fi 19.12.2014)

Heräsi kysymys, mistä supon uusi viestintäpäällikkö oli saanut haltuunsa luottamuksellista vakoiluun liittyvää operatiivista tietoa. Epäilyt tiedon todenperäisyydestä vahvistuivat, kun supon ylitarkastaja Tuomas Portaankorva ei suostunut vahvistamaan kyseistä tietoa MTV Uutisille. Lähde: (mtv.fi 19.12.2015)

Myöhemmin ilmeisesti supossa käydyn sisäisen keskustelun jälkeen viestintäpäällikkö totesi STT:lle "tarkoituksena oli kertoa, että tällainenkin mahdollisuus on olemassa". Viestintäpäällikkö viittasi "rikkinäiseen puhelin -ilmiöön", jolla tarkoitetaan "juoruämmiä", joiden viestien sisältö muuttuu viestejä eteenpäin välitettäessä. Lähde: (mtv.fi 19.12.2014)

Yleisten viestintäkäytänteiden mukaan viestintäpäällikön tehtävänä ei ole kommentoida tai antaa omia lausuntoja organisaation operatiivisesta toiminnasta. Viestintäpäällikkö johtaa viestintäyksikköä, jonka tehtävänä on hoitaa mediasuhteita yleisellä tasolla ja ohjata toimittajia ja heidän esittämiä kysymyksiä eteenpäin asiantuntijoille.

Supon lausunnoista sai lopulta sen käsityksen, että meitä vakoillaan, mutta kuka ja miten ei ole tiedossa. Supon resurssit ovat ymmärrettävästi rajalliset. Tiettävästi supon tekninen kyky ja valmiudet rajoittuvat pääsääntöisesti yksittäisten rakennusten tiloihin sijoitettujen tavanomaisten salakuuntelulaitteiden paljastamiseen.

Tietoliikenneinfrastruktuuriin sisältyvän vakoiluteknologian paljastamiseen supolla ei ole resursseja eikä mahdollisuuksia. Näiden teknologioiden kohdalla supo joutuu seuraamaan julkista keskustelua ja uutisointia.

Supon ikivanha fraasi "emme kommentoi operatiivista toimintaa, koska se auttaisi vastapuolta" kertoo vaikenemisesta eli siitä, että supon operatiivisessa toiminnassa on puutteita, joita ei haluta vastapuolen tietoon.

Ilkka Salmi ei palannut supon johtajaksi

Euroopan komission tiedotteessa 2.12.2015 todettiin, että Ilkka Salmi oli nimitetty Euroopan komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston alaisen turvallisuusyksikön turvallisuusjohtajan virkaan. Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston (DG HR) pääjohtajana toimi suomalainen Irene Souka.

Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosastossa työskenteli tuolloin noin 800 henkilöä. Pääosaston alaisuudessa toimii turvallisuusyksikkö, jonka vt. johtajana ennen Ilkka Salmen nimitystä toimi Mar Becquet. Turvallisuusyksikön vastuulla on mm.

• tekninen turvallisuus ja vartiointi
• tietotekniikan turvallisuus
• turvallisuustarkastukset ja neuvonta
• turvallisuustieto ja ulkoiset yhteydet
• työterveys ja turvallisuus.

Tieto tuli sisäministeriölle yllätyksenä. Ilkka Salmi irtisanoutui supon päällikön virasta keskiviikkona 9.12.2015. Vielä kesällä Ilkka Salmi totesi 14.7.2015 päivätyssä Helsingin Sanomien artikkelissa, ettei ole kiinnostunut muista EU:n huippuviroista.

Supo sai tiedon uudesta tilanteesta jo lokakuussa 2015. Virkaa toimittava supon päällikkö Antti Pelttari oli puolestaan ehtinyt hakea eduskunnan pääsihteerin paikkaa. Antti Pelttari kuitenkin lupautui jatkamaan supon johdossa uuden johtajan nimitykseen saakka. Lähteet: (iltalehti.fi 1.12.2015, yle.fi 1.12.2015, ts.fi 1.12.2015, 2.12.2015, 8.12.2015, hs.fi 2.12.2015, Euroopan komissio tiedote 2.12.2015)

Uudessa tilanteessa supo joutui etsimään nopealla aikataululla uutta päällikköä. Virka julistettiin haettavaksi sunnuntaina 13.12.2015. Avoimeksi jäänyt virka oli määräaikainen. Se täytettiin enintään viideksi vuodeksi eli 1.1.2016 - 31.12.2020 väliseksi ajaksi. Supon päällikön nimittää virkaan valtioneuvoston yleisistunto. Lähteet: (yle.fi 13.12.2015, valtiolle.fi ilmoitus ID 26-686-2015)

Antti Pelttari ei tullut valituksi eduskunnan pääsihteerin virkaan

Antti Pelttarin hakuprosessi Seppo Tiitisen seuraajaksi eduskunnan pääsihteeriksi sai uuden käänteen, kun hakemus ei edennyt suotuisasti eduskunnan kansliatoimikunnan käsittelyssä. Kansliatoimikunta ei päässyt yksimielisyyteen ehdokkaastaan, vaan joutui äänestämään asiasta.

Kansliatoimikunnan äänestyksessä lainsäädäntöjohtaja Maija-Leena Paavola sai neljä ääntä, supon päällikkö Antti Pelttari kaksi ääntä ja eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio (SDP) yhden äänen. Kansliatoimikunnan kokoomuksen edustajat Paula Risikko ja Sinuhe Wallinheimo äänestivät Antti Pelttarin puolesta.

Lopullisen päätöksen eduskunnan pääsihteerin virkaan valittavasta henkilöstä teki eduskunta. Kansanedustajien ei tarvitse noudattaa kansliatoimikunnan suositusta, vaan edustajat voivat äänestää ketä tahansa kahdestatoista virkaa hakeneesta ehdokkaasta. Eduskunnassa 11.12.2015 suoritetussa suljetussa lippuäänestyksessä eduskunnan pääsihteerin virkaan tuli valituksi lainsäädäntöjohtaja Maija-Leena Paavola. Paavola keräsi 107 ääntä ja Antti Pelttari 46 ääntä.

Pääsihteeri Seppo Tiitinen jäi virasta eläkkeelle 31.12.2015. Hän toimi eduskunnan pääsihteerin virassa neljännesvuosisadan, vuodesta 1992. Lähteet: (hs.fi 10.12.2015, 11.12.2015, yle.fi 11.12.2015)

Supon päällikön viranhaku päättyi

Supon päällikön virkaa haki määräaikaan mennessä yhdeksän henkilöä. Hakijoista supon omaa väkeä olivat

• oikeustieteen kandidaatti Antti Pelttari
• oikeustieteen kandidaatti Petri Knape
• hallintotieteiden maisteri Olli Kolstela.

Lähde: (valtioneuvosto.fi tiedote 30.12.2015)

Kriisin jälkeen supossa koitti uusi aika

Supo siirtyi sisäministeriön alaisuuteen. Valtioneuvosto antoi tiistaina 30.12.2014 eduskunnalle esityksen laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotettiin, että supo siirtyisi Poliisihallituksen alaisuudesta suoraan sisäministeriön alaiseksi poliisiyksiköksi. Hallituksen esityksessä ei ehdotettu muutoksia supon toimivaltuuksiin.

Esityksen tavoitteena oli tehostaa supon erityistehtävien hoitamista ja vahvistaa toiminnan strategista ja poliittista ohjausta sekä selkeyttää supon asemaa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Organisaatiomuutoksen katsottiin tehostavan uusiin turvallisuushaasteisiin varautumista sekä tehostavan poliittisten päättäjien tiedonsaantia turvallisuusympäristössä tapahtuvista muutoksista.

Tasavallan presidentti vahvisti 10.7.2015 lain poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta, lain poliisilain 5 luvun 63 §:n muuttamisesta ja lain pakkokeinolain 10 luvun 65 §:n muuttamisesta. Päätöksillä supo siirtyi 1.1.2016 alkaen Poliisihallituksen alaisuudesta suoraan sisäministeriön alaiseksi poliisiyksiköksi. Muutos toteutettiin sisäministeriön hallinnonalan sisäisin määrärahasiirroin. Lähde: (valtioneuvosto.fi tiedote 379/2015)

Antti Pelttari nimitettiin supon päälliköksi

Valtioneuvosto nimitti 11.2.2016 supon päälliköksi oikeustieteen kandidaatti Antti Pelttarin. Hän aloitti virassa 1.3.2016. Kausi kestää viisi vuotta.

Päällikkö johtaa sisäministeriön alaisen supon toimintaa ja vastaa siitä, että viraston tehtävät hoidetaan tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Lähde: (Sisäministeriön tiedote 11.2.2016 13.26)

Suposta Suomen siviilitiedustelulaitos

Hallitus päätti strategiakokouksessaan 20.8.2015 käynnistää siviili- ja sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelun. Valmistelutyötä tehtiin sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön työryhmissä.

Oikeusministeriön työryhmän tehtävänä oli pohtia perustuslakiin mahdollisesti tarvittavia muutoksia, koska tietoliikennetiedustelusta ei ollut mahdollista säätää ilman perustuslakia koskevia muutoksia (perustuslaki 10 §).

Tiedustelulainsäädäntöä valmisteleva työryhmä esittää supolle ulkomaan siviilitiedusteluvaltuuksia. Esityksen mukaan ulkomaan tiedustelutehtävistä päättää supon päällikkö. Uusien tiedusteluvaltuuksien myötä supo menettää esitutkintaoikeutensa, josta se on aiemmin pitänyt tiukasti kiinni.

Uusien siviilitiedusteluvaltuuksien avulla halutaan torjua aiempaa tehokkaammin mm. maanpetoksellista toimintaa ja kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kohdistuvia uhkia.

Tiedustelulainsäädäntöä valmisteleva työryhmä esittää myös sotilastiedustelulle valtuuksia kerätä tiedustelutietoa tietoliikenteestä ja tietojärjestelmistä. Siviili- ja sotilastiedustelun verkkotiedustelu haluttiin tehtäväksi keskitetysti Puolustusvoimien Viestikoekeskuksessa. Tiedustelun ylimmäksi koordinaatioelimeksi haluttiin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (utva) yhdessä tasavallan presidentin kanssa.

Siviilipuolen turvallisuusselvitykset keskitettiin supolle

Hallitus antoi turvallisuusselvitysten keskittämistä koskevan esityksen eduskunnalle torstaina 25.8.2016. Esityksen mukaan jatkossa turvallisuusselvityksen virkamiehestä, työntekijästä tai työnhakijasta voi tehdä vain supo.

Käytännössä kaikki siviilipuolen henkilöturvallisuusselvitykset oli keskitetty supolle jo 1.1.2016 alkaen. Muutoksen tavoitteena on parantaa turvallisuusselvitysten laatua, yhdenmukaistaa menettelytapoja ja helpottaa turvallisuusselvitysten tekijöiden ohjeistusta ja koulutusta. Keskittämisellä haluttiin myös varmistaa turvallisuusselvityksiä tilaavien yritysten ja selvitysten kohteena olevien henkilöiden yhdenvertainen kohtelu.

Turvallisuusselvityksestä tuli maksullinen kaikille tilaajille. Aiemmin sisäasianhallinnon viranomaiset olivat saaneet henkilöstön turvallisuusselvitykset maksutta.

Pääesikunnan tekemiin turvallisuusselvityksiin ei esitetty muutoksia. Pääesikunta vastasi jatkossakin kaikista puolustushallinnon alaan kuuluvista turvallisuusselvityksistä. Lähde: (intermin.fi mediatiedote 25.8.2016)

Supon toimintaan merkittäviä muutoksia

Supon toiminnassa tapahtui merkittäviä muutoksia. Toiminnan painopiste siirtyi vähitellen tiedusteluun. Samalla esitutkintavaltuudet poistuivat ja henkilöstön määrä vahvistui. Supon päällikön Antti Pelttarin mukaan supo tarvitsee tiedusteluvaltuudet, jotka mahdollistavat toiminnan ulkomailla ja ulkomaisissa tietoverkoissa.

Suojelupoliisi lisäsi merkittävästi henkilöstöresursseja

Vuonna 2016 supossa työskenteli noin 285 henkilöä, joista hieman alle 60 prosenttia oli poliiseja. Siviilitiedustelun lainsäädäntöä valmisteleva virkamiestyöryhmä päätyi vuonna 2016 esittämään hallitukselle supon henkilöstöresurssien tuntuvaa lisäystä. Uudet työntekijät tulisivat olemaan taustoiltaan poliiseja ja siviilejä. Tarkoituksena oli, että supon työntekijät keskittyisivät jatkossa hankkimaan tietoa vakavista kansallista turvallisuutta vaarantavista uhkatekijöistä. Lähteet: (kaleva.fi 23.11.2016, ts.fi 23.11.2016, mtv.fi 23.11.20169)

Valtion budjettia koskevissa neuvotteluissa huhtikuussa ja elokuussa 2017 supolle esitettiin tuntuvasti lisää määrärahoja. Siviilitiedustelulain ja sisäisen turvallisuusympäristön muutosten myötä supossa avautui kymmeniä uusia työpaikkoja. Yksinomaan syksyllä 2017 avautui haettavaksi yli 50 virkaa. Lähde: (supo.fi tiedotteet 27.9.2017)

Supon päällikkö haki uutta virkaa

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg siirtyi vuoden 2018 alusta valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi. Avoimeksi jäänyttä sisäministeriön kansliapäällikön virkaa haki määräaikaan mennessä 26 henkilöä mm. supon päällikkö Antti Pelttari. Lähteet: (intermin.fi tiedote 7.12.2017, demokraattti.fi 7.12.2017, kaleva.fi 7.12.2017, ilkka.fi 7.12.2017, mtv.fi 7.12.2017)

Antti Pelttari jätti supon

Supon päällikkö Antti Pelttari jättää supon. Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavolan jäädessä eläkkeelle, eduskunta valitsi ehdokkaiden joukosta hänen tilalle supon johtajan oikeustieteen kandidaatti Antti Pelttarin. Eduskunnan pääsihteerin vaali toimitettiin täysistunnossa tiistaina 5.12.2023 suljettuna lippuäänestyksenä. Antti Pelttari sai äänestyksessä 123 ääntä ja eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio 49 ääntä. Lisäksi annettiin kolme tyhjää ääntä ja yksi äänestyslappu hylättiin. Pelttari aloitti eduskunnan pääsihteerinä 1.1.2024.

Antti Pelttari teki merkittäviä uudistuksia supon sisällä ja toteutti radikaalin organisaatiouudistuksen poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi sekä edisti samanaikaisesti merkittävällä tavalla tiedustelulakihanketta. Antti Pelttarin nimi jää supon historiaan uudistajana. Lähteet: (eduskunta.fi tiedotteet 5.12.2023, yle.fi 5.12.2023, is.fi 5.12.2023)

Antti Pelttarin siirryttyä eduskunnan pääsihteeriksi vuoden 2024 alusta, on supon vt. päälliköksi on nimitetty apulaispäällikkö Teemu Turunen. Turunen toimii Suojelupoliisin päällikkönä, kunnes uusi päällikkö on nimitetty. Suojelupoliisin päällikön nimittää valtioneuvosto sisäministerin esittelystä. Lähde: (supo.fi tiedotteet 2.1.2024)

Supolle uusi johtaja

Valtioneuvosto nimitti torstaina 14.3.2024 valtiotieteiden tohtori Juha Marteliuksen suojelupoliisin päälliköksi viiden vuoden määräajaksi (1.4.2024–31.3.2029). Marteliuksella on pitkäaikaista johtamiskokemusta puolustusministeriöstä, eduskunnasta ja suojelupoliisista. Hänen vahvuutenaan on monipuolisen kokemuksensa kautta tuleva, suojelupoliisin toimintaan liittyvä laaja-alainen yhteiskunnallinen ja kansainvälinen tarkastelunäkökulma. Martelius totesi: "Suojelupoliisin merkitys korostuu entisestään turvallisuusympäristön epävakauden myötä. On hienoa päästä työskentelemään suojelupoliisin osaavien asiantuntijoiden kanssa.” Lähde: (valtioneuvosto.fi tiedote 14.3.2024)

Supolle uusi vastatiedustelun päällikkö

Supon vastatiedustelun päälliköksi on nimitetty syyskuun 2024 alusta Teemu Liikkanen. Vastatiedustelun päällikön virkaa haki kaikkiaan 25 henkilöä, joista kaksi peruutti hakemuksensa. Liikkanen siirtyy uuteen tehtävään supon alueosaston itäisen yksikön osastopäällikön tehtävästä Lappeenrannasta. Aiempi päällikkö ylitarkastaja Pertti Haaksluoto pidätettiin huhtikuussa 2024 virasta virkarikosepäilyn vuoksi. Juttu liittyi supon eläkeläisen palkkaamiseen vastavakoilutehtäviin. Haaksluoto irtisanoutui 1.8.2024 tehtävästä eläkkeelle jäämisen johdosta.

Teemu Liikkanen kirjoitti tiedotteessaan seuraavaa: ”Elämme nyt monellakin tapaa haastavassa ajassa ja toimintaympäristössä. Turvallisuus- ja toimintaympäristön muutokset ovat johtaneet siihen, että esimerkiksi Venäjä on joutunut siirtämään oman tiedustelunsa painopistettä. Muutokset korostavat Suojelupolisiin vastatiedustelutyön merkitystä ja luovat sille uudenlaisia haasteita. Otan uuden tehtäväni vastaan erittäin suurella mielenkiinnolla. Minulle on kunnia-asia päästä johtamaan jatkossa vastatiedustelun ammattilaisia”. Lähteet: (supo.fi tiedotteet 29.8.2029, yle.fi 29.8.2024, mtvuutiset 29.8.2024, suomenmaa.fi 29.8.2024)

Suojelupoliisi aloitti yhteistoimintaneuvottelut

Yhteistoimintaneuvottelulla pyrittiin tasapainottamaan viraston taloutta. Tavoitteena oli säästää henkilöstömenoista 4,4 miljoonaa euroa. Tavoite vastaa noin 60 henkilötyövuotta. Säästöt toteutettiin ensisijaisesti henkilöstön irtisanomisina. Yhteistoimintaneuvottelut alkoivat 3.10.2024 ja koskivat koko henkilöstöä lukuun ottamatta niitä, joiden palkat rahoitettiin turvallisuusselvitysten maksutuotoilla.

Supon suorituskyky heikkeni uusien säästötavoitteiden johdosta edelleen. Supo oli jo karsinut vuosina 2023 ja 2024 menojaan vuonna lähes kymmenellä miljoonalla eurolla. Supossa työskenteli lähes 600 työntekijää. Tiedustelulakien tultua voimaan 1.6.2019 supon rooli ja toimivaltuudet laajenivat. Suposta tuli Suomen siviilitiedustelusta vastaava turvallisuuselin. Muutos nosti supon työntekijöiden tarpeen noin 500:aan henkilöön. Henkilövähennysten jälkeen supoon jää noin 500 työntekijää. Lähde: (supo.fi 26.9.2024)

Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät

Supon yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelun lopputuloksena päädyttiin toteuttamaan suunnitellut säästöt ilman irtisanomisia ja lomautuksia. Lisätalousarviossa supolle myönnettiin 5 miljoonaa euroa, jolloin henkilöstöön kohdistunut säästötavoite pieneni 1,4 miljoonaan. Työnantaja ja työntekijät neuvottelivat vielä jäljelle jääneen säästön toteuttamistavasta. Vuodesta 2026 eteenpäin supon rahoitustilanteen uskottiin edelleen vaikeutuvan. Lähde: (supo.fi tiedotteet 21.11.2024)