Teollisuusvakoilu - SecMeter

Sisältöön

Teollisuusvakoilu

Yritysturvallisuus > Vakoilu
Teollisuusvakoilu ei ole juridinen rikosnimike. Teollisuusvakoilu on yritysvakoilun osa-alue, joka keskittyy teolliseen valmistukseen liittyvien yrityssalaisuuksien hankintaan. Teollisuusvakoilu kohdistuu perinteisen käsityksen mukaan raskaan teollisuuden teknologiaan, joissa käytetään merkittäviä taloudellisia panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Teollisuusvakoilua harjoittavat yleensä kansalliset tiedustelupalvelut bulvaanien avulla. Teollisuusvakoilua on myös puolustusteollisuuteen kohdistuva vakoilu, jos vakoilun taustalla ovat yksinomaan teknis-taloudelliset intressit, eikä maanpuolustukseen liittyvien salaisuuksien hankinta.
Teollisuusvakoilulla on merkittävä rooli globaalissa kilpailussa ja toimijoiden kilpailuedun säilyttämisessä. Kilpailuedun turvaaminen edellyttää teollisuusvakoiluun liittyvien vastatoimien hallintaa ja käyttöönottoa ennen operatiivisen toiminnan aloittamista tai kumppanuuksien solmimista.

Yritykset eivät ole edelleenkään riittävän tietoisia teollisuusvakoiluun liittyvistä riskeistään. Useimmille organisaatioille on riittävästi haasteita jo tietotekniikan toimivuuden kanssa. Voimavarat eivät enää riitä pohtimaan yrityssalaisuuksien suojaamistarpeita ja ratkaisuja.

Yritysten kannattaa muistaa, että vaikka toimittaisiin kumppaneina yhteisissä projekteissa ja viestittäisiin keskinäisestä luottamuksesta, se ei muuta sitä tosiasiaa, että yritykset kilpailevat markkinoilla kaikin käytettävissä olevin keinoin taloudellisesta menestyksestä.

Teollisuusvakoilu ei ole riippuvainen yksinomaan yrityksen koosta vaan toimialasta. Suomessa pienetkin innovatiiviset vientiyritykset ovat joka päivä kansainvälisen vakoilun kohteina. Yritysten on hyvin vaikea ymmärtää ja havaita taustalla tapahtuvaa seurantaa.

Yritysten tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota koko toimintaympäristönsä turvaamiseen ja suojattava kaikki viestintäkanavat, joilla välitetään luottamuksellisia tietoja. Ensisijainen ja aivan välttämätön tehtävä on huolehtia tietoliikenneyhteyksien ja tiedostojen vahvasta salauksesta, koska tietoa voidaan varastaa esimerkiksi verkkotutkinnan menetelmin.

Organisaatioiden tulisi miettiä ennalta linjaukset ja periaatteet, joilla kumppanuuksia solmitaan ja miten pyyntöihin sekä yhteistyötarjouksiin reagoidaan.

Suojelupoliisin näkemys
Elinkeinoelämä käyttää elinkeinoelämään kohdistuvasta vakoilutoiminnasta rikoslain mukaista yritysvakoilu termiä. Supo käyttää edelleen vanhaa kylmän sodan aikaista termiä ”tieteellis-tekninen ja taloudellinen tiedustelu”.
Elinkeinoelämä ja supo eivät tee eroa esimerkiksi yritysvakoilun, kilpailijavakoilun ja teollisuusvakoilun välillä. Kysymys on kuitenkin merkittävästi eri kokoluokan asioista.

Vuoden 1997 elokuussa suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala toi esiin huolensa valtiollisten tiedusteluorganisaatioiden uudesta piirteestä harjoittaa tiedustelua yritysten hyväksi. Kiinnostuksen kohteista Nevala mainitsi seuraavat kaikille teollisuusmaille yhteiset kasvu- ja kilpailualueet:

  • Teletekniikan
  • Biotekniikan
  • Energiatekniikan
  • Kuituoptiikan

Lähde: (Kauppalehti 7.8.1997)

Vuoden 1999 syyskuussa Etelä-Suomen Sanomille antamassaan haastattelussa supon päällikkö Seppo Nevala toteaa, että Suomen EU-puheenjohtajuus on lisännyt Suomessa ulkomaalaisten tiedustelupalveluiden vireyttä.

Tiedustelun kohteeksi Nevala mainitsee Euroopan unionia koskevat talouden, tutkimuksen ja tekniikan hankkeet. Suomen rooli EU:ssa ei ole erityisen kiinnostava tiedustelun kohde. Nevala toistaa käsityksen, että vakoilun motiivit ovat nykyään enemmän taloudellisia kuin ideologisia. Lähde: (MTV3 Internet -uutissivut 25.9.1999)

Vuoden 2000 syyskuussa supon päällikkö Seppo Nevala varoitti Väli-Suomen lehtien Sunnuntaisuomalaisessa yrityksiä teollisuusvakoilusta. Uutena asiana Nevala puuttui kansainvälisten turva-alan yritysten turvallisuuskartoituksiin.

Metallitekniikka-lehden artikkelissa vuonna 2005 Harri Sarvanto mainitsi, että tilastojen valossa yritysten suurin turvallisuusriski on oma työntekijä. Tätä mainintaa ei esiintynyt vuoden 2008 tutkimustulosten uutisoinnissa. Sitä mihin tilastoihin hän viittaa ei artikkelissa mainita.

Metallitekniikka-lehden artikkelissa Sarvanto nosti esiin myös laivateollisuuden. Artikkelista ei ilmene viittaako hän kesäkuussa 2001 paljastuneeseen Wärtsilä Finland Oy:n Vaasan tehtailla ilmenneeseen yritysvakoilutapaukseen vai mahdollisesti laajemmin laivateollisuudessa ilmenneisiin yritysvakoilutapauksiin. Lähde: (Metallitekniikka, Heikki Jaakkola 21.10.2005)

Vuoden 2007 vuosikertomuksessaan supo toteaa, että tieteellis-teknisen tiedustelun alalla kaikkien keskeisimpänä kohteena ovat kehittyvät tieteenalat kuten uudet teknologiat ja niiden soveltaminen käytäntöön. Tällaisina toimialoina vuosikertomuksessa mainitaan

  • biotieteet
  • lääketiede ja farmasia
  • uusien materiaalien kehittäminen
  • nanoteknologia
  • telekommunikaatio- sekä paikannusteknologia.

Vuosikertomuksen mukaan perustietojen ohella kiinnostus suuntautuu myös tutkimuksen ja liike-elämän yhteistyöhön, jolla tuotetaan käytännön sovellutuksia. Vuosikertomuksessa todetaan myös, että uudenlaisen ja kasvavan kansainvälisen uhkan muodostavat tietojärjestelmiin kohdistuvat verkkohyökkäykset, joita käytetään tiedustelun keinona.

Suomessakin eräät ministeriöt ja puolustustarviketeollisuus ovat viime aikoina joutuneet toistuvasti tällaisten tarkoin kohdennettujen hyökkäysten kohteeksi. Lähde: (Suojelupoliisin vuosikertomus 2007). Kohdennettu hyökkäys voi tapahtua esimerkiksi lähettämällä hyökkäyksen kohteena olevaan organisaatioon sähköpostiviestejä, joiden liitteenä on haittakoodia sisältäviä PDF-tiedostoja. PDF-tiedostoihin on mahdollista sisällyttää haitallista ohjelmakoodia.

PDF-tiedoston avaamisen yhteydessä ohjelmakoodi suoritetaan ja haittaohjelma asentaa itsensä huomaamatta tietokoneeseen. Tämän jälkeen ovi on auki hyökkääjälle yrityksen sisäverkkoon. Vuoden 2009 toukokuussa supo toisti näkemyksiään ja kertoi tarjoavansa apuaan teknologiayrityksille. Supo arvioi, että korkeateknologiaa tuottavien organisaatioiden toimintaan kohdistuvat riskit ovat kasvaneet viime vuosina. Tämän johdosta supo ilmoitti Suomen innovaatiojärjestelmän turvaamisen yhdeksi ydintehtäväkseen.

Supo kertoi puuttuvansa peliin kahdella rintamalla. Apua tarjotaan valistustilaisuuksiin. Lisäksi ryhdytään konkreettisiin toimiin, jos yrityksissä havaitaan vakoilutoimintaan liittyviä aktiviteettejä. Kauppalehden artikkelin mukaan valtiollisten tahojen masinoimat vakoiluoperaatiot eivät ole vähentyneet, päinvastoin.

Suomalaisiin kohdistuvia värväysyrityksiä paljastuu vuosittain. Artikkelin mukaan supo osallistuu vuosittain satoihin infotilaisuuksiin eri organisaatioissa. Lähteet: (Kauppalehti 18.5.2009, Iltasanomat.fi 18.5.2009)

Vuoden 2009 syyskuussa supon päälliköllä Ilkka Salmella ei ollut uutta kerrottavaa elinkeinoelämään kohdistuvasta vakoilusta. Salmi toisti Elinkeinoelämän Keskusliiton Prima-lehden haastattelussa edeltäjiensä näkemyksiä vakoilun kiinnostuksen kohteista. Lähde: (Prima 5/2009 sivut 30-34)

Supon vuoden 2012 vuosikertomuksen mukaan korkean teknologian tutkimukseen kohdistuu jatkuvasti tiedustelua. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli energia- ja kemianteollisuus. Lähde: (hs.fi 2.3.2013)

Kiina kehitysmaasta huipputeknologian taitajaksi
Kiinan harjoittama teollisuusvakoilu merkitsee vuosittain länsimaisten yritysten halussa olevan tuotekehitysvarallisuuden huomattavaa siirtoa Kiinaan. Kiinalaisilla uskotaan olevan taitavia kansainvälisiä kauppamiehiä, joiden liikesuhteet ja yritykset muodostavat laajoja verkostoja. Koska verkostoja on vaikea nähdä ja hahmottaa ennakolta, ovat useimmat teknologiayritykset täysin suojauskyvyttömiä.

Kiinan kanssa on mahdollista käydä kauppaa vain niin pitkään, kunnes se on saanut teknologian kopioitua. Tämän jälkeen se tuo markkinoille vastaavia tuotteita polkuhintaan. Lopulta länsimaisen yrityksen vientikauppa Aasian markkinoille kääntyy laskuun ja ajan saatossa loppuu kokonaan.

Supon mukaan Suomessa on kaikkiaan noin 4000 kiinalaista opiskelijaa ja työntekijää. Osa tästä joukosta on jäänyt kiinni teollisuusvakoilusta. Osa heistä on saapunut Suomeen vakoilutarkoituksessa. Lähde: (Ilta-Sanomat 2.6.2009)

Tekniikka ja Talous lehden artikkelissa Kiinan markkinoita avustanut suomalainen lainopillinen konsultti Fintrade-Mercer Groupista toteaa, ettei Kiina ei ole muita maita kummempi yritysvakoilun suhteen. Konsultin mukaan yritysten on tehtävä tutkimus- ja kehitystyönsä nimenomaan Kiinassa, koska Euroopassa ei voi kehittää tuotteita tai palveluja Kiinan markkinoille. Paikallisen kulttuurin tuntemus on ratkaisevaa. Lähde: (Tekniikka ja Talous, Pekka Virolainen 24.11.2004)

Britannia ja Yhdysvallat ovat vakavasti huolissaan Kiinan verkkoaktiivisuudesta. Britannian turvallisuuspalvelu varoitti suuryritysten, pankkien ja asianajotoimistojen johtajia luottamuksellisessa kirjeessään Kiinan valtionhallinnon tietomurtoyrityksistä.

Turvallisuuspalvelun johtaja Jonathan Evans varoitti erityisesti Kiinan kansanarmeijan yrityksistä varastaa luottamuksellista tietoa internetin kautta. Yhdysvallat on pitänyt jo pitkään kiinalaisten tietomurtoja suurimpana turvallisuusuhkana Yhdysvaltain tietojärjestelmille. Lähde: (YLE Uutiset 1.12.2007)

Kiinan kansanarmeijan yksikön 61398 väitetään erikoistuneen kybervakoiluun. Yksikön päämaja sijaitsi 12-kerroksisessa valkoisessa rakennuksessa Shanghain laitamilla. Yksikkö on kansanarmeijan pääesikunnan kolmas osasto. Yksikkö 61398 ei esiinny virallisissa organisaatiokaavioissa. Sen uskotaan tehneen tuhansia kyberhyökkäyksiä yksinomaan Yhdysvaltoihin ja mm. Suomen ulkoministeriöön. Se tunnetaan myös ryhmänä nimeltä APT1 (Advanced Persistent Threat 1).

Yhdysvallat päätti jakaa kansallisille internet-yhtiöilleen yksikkö 61398:n toiminnasta kerättyjä digitaalisia allekirjoituksia, joilla pyrittiin havainnoimaan yksikön suorittama kybervakoilu. Lähteet: (nytimes.com 18.2.2013, huffingtonpost.com 18.2.2013)

Kiinan puolustusministeriön mukaan väite oli tieteellisesti epäpätevä ja siten epäluotettava. Ministeriön mukaan todistelun perusteena käytetyt IP-osoitteet voivat olla myös kaapattuja. Ministeriö totesi myös, ettei ole selvää ja yhtenäistä määritelmää sille, mikä on hakkerointia. Lähde: (yle.fi 20.2.2013)

Kiinan tavoitteena on saavuttaa mm. autoteollisuudessa johtava asema. Kiinan autoteollisuus lähti 2010-luvulla voimakkaaseen kasvuun. Johtoaseman saavuttamiseksi se tarvitsee käyttöönsä viimeisimpiä länsimaisia autoteollisuuden innovaatioita oppiakseen ja valmistaakseen niistä kopioita. Tämä kehitys on edistänyt kiinalaisten yrittäjäpohjaisen teollisuusvakoiluliiketoiminnan elinvoimaisuutta.

Eurooppalainen sähköautoteollisuus joutui 2000-luvun alussa eri toimijoiden taholta taloudellisen sodankäynnin kohteeksi. Erityisesti Kiina pyrki aggressiivisesti sähköautoteknologian markkinajohtajaksi. Renaultin teollisuusvakoilutapauksen osalta Ranskan tiedustelupalvelu ryhtyi tutkimaan Kiinan osuutta sähköautoteknologiaan kohdistuvassa teollisuusvakoilutapauksessa. Tutkimuksesta kertoi hallituslähde. Lähteet: (reuters.com 7.1.2011, pohjalainen.fi 7.1.2011)

Länsimaiselle autoteollisuudelle Kiinan tavoite merkitsi teollisen autonvalmistuksen ja teollisten työpaikkojen siirtymistä Aasiaan. Samaan aikaan telakkateollisuudessa vastaava kehitys oli jo saavuttamassa päätepisteensä. Yhdysvalloissa kehitystä oli seurattu huolestuneena ja teollisuusvakoilun nähtiin vaarantavan kansallista turvallisuutta.

Kiina pyrkii kasvattamaan markkinaosuuttaan myös uusiutuvan energian alalla. Erityisesti tuulivoimateknologia on sen mielenkiinnon kohteena. Kiinalaisen Sinovel Wind Group Ltd:n epäiltiin varastaneen Yhdysvaltalaisen AMSC:n (American Superconductor Corporation) aurinko- ja tuulivoimaenergian hyödyntämiseen erikoistuneen yhtiön teknologiaa.

Tapaus paljastui AMC:n teknikoiden saapuessa korjaamaan Sinovelin tuulivoimalan toimintahäiriötä Kiinaan Gobin autiomaahan, jonne se oli myynyt omaa tuulivoimaloiden ohjausteknologiaansa. AMSC:n kolme teknikkoa selvittivät toimintahäiriötä korkealla turbiinin pääakselin kohdalla paikassa, jota käytetään muuntamaan pyörimisliike sähköenergiaksi (tuulivoimalan elektroniset aivot). Teknikot havaitsivat, että turbiinin ohjausohjelmisto ei toimi oikein.

Teknikot kopioivat ohjelmiston ja lähettivät sen tutkittavaksi yhtiön tutkimuskeskukseen Itävaltaan Klagenfurtiin. Tutkimus osoitti, että Sinovelin tuulivoimaturbiinissa oli käytössä varastettu versio AMSC ohjelmistosta. Samalla paljastui, että kiinalaisella Sinovelilla oli täydellinen pääsy AMSC omaan lähdekoodin.

Kiinalainen Sinovel oli AMSC:n suurin asiakas. Sinovelin osuus yhtiön liikevaihdosta oli yli kaksi kolmasosaa. Saatuaan AMSC:n ohjelmakoodin haltuunsa se lakkasi ostamasta yhtiön ohjausteknologiaa. Lähde: (bloomberg.com 15.3.2012)

Kiinalainen Sinovel Wind Group Company Limited tutkii, kehittää, valmistaa ja myy suuritehoisia maalla, merellä ja vuorovesialueilla toimivia tuulivoimaloita. Yhtiön päätuotteita ovat 1.5MW ja 3 MW sarjan tuulivoimalat.

Puolan turvallisuuspalvelu ABW pidätti kaksi henkilöä epäiltynä vakoilusta Kiinan hyväksi
Puolan turvallisuuspalvelun (ABW, Agencja Bezpieczeństwa Wewnętrznego, eng ISA, Internal Security Agency) pidättämät henkilöt työskentelivät Kiinan tiedustelupalvelulle ja olivat Puolan ja Kiinan kansalaisia. Vakoiluepäilyt eivät liity Huawei Technologiesin omaan toimintaan. Huawei irtisanoi Puolassa pidätetyn kiinalaisen myyntipäällikön työsuhteen. Huawei perusteli päätöstään vakoiluepäilyn tuomasta mainehaitasta yhtiölle ja Puolan lakien rikkomisella. Työntekijän vastuulla oli Huawein verkkoteknologian myynti Puolan julkisen sektorin asiakkaille.

Vakoilusta epäilty puolalainen entinen Puolan turvallisuuspalvelun ABW:n virkamies työskenteli ranskalaisen matkapuhelinoperaattori Orangen puolalaisen tytäryhtiön Orange Polska SA:n palveluksessa. Orange Polska SA ilmoitti ryhtyvänsä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin etujensa suojelemiseksi, erityisesti Puolan tytäryhtiön ja asiakkaiden etujen turvaamiseksi, samalla kun varmistetaan, että henkilön viattomuusolettama otetaan asianmukaisesti huomioon. Lähteet: (theguardian.com 11.1.2019, irishtimes.com 11.1.2019, arstechnica.com 11.1.2019, cnbc.com 11.1.2019, 12.1.2019, wsj.com 12.1.2019)

Belgiasta johdettiin kiinalaisten harjoittamaa teollisuusvakoilua
Brysselissä toimivan Euroopan strategisen tiedustelu ja turvallisuuskeskuksen (ESISC, European Strategic Intelligence and Security Center) mukaan tiedustelupalvelut tarkkailivat yli kaksi vuotta Brysselin lähellä Belgiassa sijaitsevan Leuvenin flaaminkielisessä yliopistossa toiminutta kiinalaisten opiskelijoiden ja stipendiaattien yhdistystä (CSSAL, Chinese Students and Scholar Association of Leuven). Tiedustelupalvelut saivat selville, että CSSAL oli organisoinut teollisuusvakoilua ainakin Belgiassa, Hollannissa, Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja todennäköisesti myös Ruotsissa.

Teollisuusvakoilua harjoittavat opiskelijat ja tutkijat sijoittuivat yhdistyksen ohjaamina useisiin eurooppalaisiin yrityksiin ja yliopistojen laboratorioihin. Vakoilun kohteiksi ovat joutuneet erityisesti korkean teknologian ja lääketieteen alalla toimivat yritykset tai tutkimuslaitokset.

Ranskan poliisi pidätti huhtikuussa 2005 kiinalaisen teollisuusvakoilijan Valeon tehtaalta läheltä Pariisia. Tehdas valmistaa autonosia useille autotehtaille. Valeo oli palkannut tutkimus- ja kehitysyksikköönsä helmikuussa 22-vuotiaan kiinalaisen naisopiskelijan, joka varasti tehtaalta luottamuksellisia tietoja edelleen Kiinan autoteollisuudelle toimitettaviksi. Poliisi löysi kiinalaisnaisen kotoa useita tietokoneita, joiden suurille massamuisteille oli talletettu mm. Valeon ja sen asiakkaiden yrityssalaisuuksia. Lähde: (ESISC 2005)

Saksa syyttää Kiinaa teollisuusvakoilusta
Saksan tiedustelupalvelun Baden-Württembergin toimiston vastavakoiluasiantuntija Walter Opfermannin mukaan Kiinan valtion tukema teollisuusvakoilu maksaa Saksalle kymmeniä miljardeja euroja vuodessa. Kiina käyttää teollisuusvakoiluun mm. perinteisiä kultivoituneita vakoilun menetelmiä, puhelimen salakuuntelua ja nykyisin yhä useammin internetiä. Internet-vakoilun kohdalla on tapahtunut suurin kasvu.

Opfermann arvioi, että saksalaiset yritykset menettävät teollisuusvakoilun seurauksena vuosittain noin 3000 työpaikkaa. Teollisuusvakoilun kohteina ovat erityisesti autonvalmistus, uusiutuva energia, kemia-, viestintä-, optiikka, läpivalaisutekniikat, koneenrakennus ja aseteknologia.

Opfermannin mukaan eräässä poliisin suorittamassa ratsiassa löytyi kiinalaisen naisen hallusta 170 CD-levyä, jotka sisälsivät saksalaisten yritysten liikesalaisuuksia. Opfermannin mukaan, vaikka ongelma on jo nyt valtava ja edelleen kasvava, siitä ei keskustella, koska yritykset eivät halua tunnustaa omia heikkouksiaan ja menettää asiakkaitaan tai pilata liiketoimintamahdollisuuksia Kiinan kanssa. Julkisuudessa on näkyvissä vain jäävuoren huippu. Lähde: (guardian.co.uk 22.7.2009)

Kiina vastaa länsimaiden vakoilusyytöksiin pidätyksillä
Kiinalaissyntyinen Xue Feng vangittiin Kiinassa vakoilusta epäiltynä vuonna 2007. Tieto Fengin pidätyksestä tuli julkisuuteen vasta vuonna 2009. Xue Feng on geologi ja Yhdysvaltain kansalainen. Hänet tuomittiin Kiinassa kahdeksan vuoden vankeuteen vakoilusta ja 29 850 dollarin (20 0000 yuanin) sakkoon.

Pekingiläisen tuomioistuimen mukaan Xue Feng oli luovuttanut valtiosalaisuuksia Yhdysvalloille. Tuomioistuin piti valtiosalaisuutena Kiinan öljyteollisuuden julkista tietokantaa, jonka myyntiä Feng oli järjestellyt työnantajalleen IHS-enrgiakonsulttiyhtiölle.

Kiinan viranomaiset pyrkivät hankkimaan tunnustuksia mm. kiduttamalla. Xue Feng kertoi, että Kiinan turvallisuusviranomaiset olivat kiduttaneet häntä mm. stumppaamalla palavia savukkeita hänen iholleen ja lyömällä tuhkakupilla päähän. Yhdysvaltain Pekingin-suurlähetystö ilmoitti olevansa tyrmistynyt tuomiosta ja vaati Fengin vapauttamista. Lähteet: olnews.com 5.7.2010, wsj.com 5.7.2010)

Teollisuusvakoiluun liittyviä taloudellisia menetysarvioita

  • PricewaterhouseCoopers ja American Society for Industrial Security (ASIS) tekemän selvityksen mukaan yritysten kokonaismenetykset yrityssalaisuuksiin kohdistuneissa varkauksissa (1.7.2000-30.6.2001) olivat noin 42-46 miljardia euroa (53-59 miljardia dollaria). Selvitykseen osallistui Fortune 1000 -listan yrityksiä ja 600 pientä sekä keskisuurta yritystä, jotka kuuluivat Yhdysvaltojen kauppakamariin. Lähde: (asisonline.org, Trends in Proprietary Information Loss Survey Report 2002)
  • Amerikkalaisten yritysten taloudellisten menetysten suuruudeksi on arvioitu noin 80 miljardia euroa vuodessa (noin 100 miljardia dollaria, josta Kiinan suorittaman teollisuusvakoilun osuudeksi on arvioitu noin 40-50 miljardia dollaria). Lähde: (Fraser Sherman, eHow 2010)
  • Saksassa arvioitiin teollisuusvakoilun vuotuiseksi arvoksi noin 60 miljoonaa markkaa (FIM) jota voidaan pitää Saksan kansantalouden kannalta vähäisenä. Toimeksiantajia olivat keskisuuret ja suuret teollisuusyritykset, liikemiehet, teollisuusjohtajat sekä poliitikot. Lähde: (TV1, A-Bros 6.3.1998, klo 21.00)
  • Toisen lähteen mukaan Saksaan kohdistuvan teollisuusvakoilun taloudellisen menetyksen suuruudeksi on arvioitu noin 50 miljardia euroa vuodessa. Lähde: (tekniikkatalous.fi 21.6.2010)

Tiedustelupalvelut osallistuvat yritysvakoiluun
Saksassa toimi 1990-luvulla yli kaksikymmentä teollisuusvakoiluun erikoistunutta ammattimaista "konsulttia". Kiinnijäämisriskiä pidettiin tuolloin erittäin vähäisenä. Konsulttiyritykset suorittivat myös ns. likaisia töitä tiedustelupalveluiden ja kilpailevien yritysten toimeksiannosta.

Ruotsissa turvallisuuspoliisi säpon päällikkö Anders Eriksson varoitti maanpuolustusseminaarin alustuksessa yrityksiä teollisuusvakoilusta. Ruotsissa yrityksiin kohdistuva vakoilu on yleisempää kuin on uskottu. Ruotsi on karkottanut maasta useita ulkomaisia vakoojia.

Yritykset ovat olleet hyväuskoisia ja suojautuneet huonosti ulkomaiselta tiedustelulta, jonka seurauksena on menetetty useita tärkeitä tilauksia ulkomaille. Eriksson toi esiin myös suljetun GSM -puhelimen käyttökelpoisuuden salakuuntelussa.

Luottamuksellisissa neuvotteluissa ei saa pitää kännykkää mukana, ei edes suljettua. Suomessa Nokia ja Sonera eivät pidä suljetun matkapuhelimen salakuuntelua mahdollisena. Lähteet: (YLE -radiouutiset 28.1.1999, klo 08.00, Helsingin Sanomat 29.1.1999)

CIA:n entinen tiedusteluvirkailija David Michael kertoi, että menetelmät ovat perinteisiä vakoilun menetelmiä. Tärkein menetelmä on kuitenkin yrityksen työntekijöiden lahjonta. Myös vakoilusatelliittien havainnot tietyn tehtaan päästöistä voidaan analysoida spektrianalyysin avulla. Tulokset kertovat tehtaassa käytetyistä kemikaaleista ja metallurgisista prosesseista.

Saksalainen tiedusteluasiantuntija Erich Schmidt-Eenboom kertoi, että kaikkein aktiivisimmin yritysvakoilua harjoittavia maita ovat ns. G7 -ryhmään lukeutuvat valtiot. Aktiivisuusjärjestyksessä valtiot ovat:

  • Japani
  • USA
  • Saksa
  • Ranska
  • Iso-Britannia
  • Italia.

Lähteet: (A-Plus 13.2.1997 klo 21.05, Helsingin Sanomat 28.5.1997)

RUOTSISSA KONSULTTI VAKOILI VENÄJÄN HYVÄKSI
Ruotsalaista kahden lapsen isää syytettiin 22.2.2021 vakoilusta. Syyttäjä epäili, että Venäjän tiedustelupalvelun värvänneen epäillyn, joka ehti työskennellä useita vuosia Venäjän hyväksi. Mies pidätettiin 26.2.2019 kesken salaisen tapaamisen Venäjän suurlähetystön vakoojien kanssa. Poliisi takavarikoi mieheltä käteistä rahaa, kameroita ja USB-tikkuja.

Konsulttina toiminut 47-vuotias mies oli toimeksiantonsa yhteydessä kopioinut salaista tietoa Volvo Carsista Göteborgissa ja Scania CV:ssä Södertäljessä. Kopioinnin havaitsemista hän oli pyrkinyt vaikeuttamaan mm. kuvaamalla kameralla salaisia tietoja suoraan tietokoneen näytöltä.

Tiedot hän toimitti eteenpäin venäläisille kontakteilleen. Mies pidätettiin Tukholmassa Kungsgatanilla sijaitsevassa ravintola ja yökerho Kristallissa hänen tavatessaan venäläistä lähetystöneuvosta, joka todellisuudessa oli Venäjän ulkomaantiedustelun tiedustelupäällikkö. Hän työskenteli tuolloin Venäjän Tukholman suurlähetystössä diplomaattisen palvelun kanssa.

Pidätettäessä miehellä oli hallussaan juuri SVR:n upseerilta saamansa 27 800 kruunua (noin 2 800 euroa) käteistä rahaa. Syyttäjän mukaan mies oli saanut useaan otteeseen myös 10 000 – 30 000 kruunun suuruisia palkkioita. Lähteet: (dn.se 22.2.2021, svt.se 22.2.2021)

NOKIA RENKAAT EPÄILI YRITYSSALAISUUKSIENSA PALJASTUNEEN KILPAILIJOILLE
Vuosina 2010-2011 Nokian Renkaiden palveluksesta irtisanoutui useita työntekijöitä, jotka perustivat uuden rengasalan kehityspalveluita tarjoavan yrityksen Black Donuts Engineering Oy:n. Yrityksen omisti belgialainen sijoitusyhtiö Cleantech Industries Global, jonka hallituksessa toimi nimekkäitä suomalaisia liike-elämän vaikuttajia.

Nokian Renkaiden epäily yrityssalaisuuksiensa joutumisesta vääriin käsiin heräsi irtisanoutuneiden työntekijöiden oman toiminnan johdosta ja mitä Nokia Renkaat kuuli maailmalta heidän tarjoavan yrityksille. Omien sisäisten tutkimusten jälkeen Nokia Renkaat jätti poliisille tutkintapyynnön syksyllä 2011.

Jutun esitutkinta käynnistyi vuoden 2011 lokakuussa yrityssalaisuuden rikkomisena. Esitutkinnan edetessä tutkintanimike vaihtui yritysvakoiluksi. Esitutkinnan suoritti Keskusrikospoliisi. Poliisi teki kotietsintöjä ja takavarikkoja. Poliisi takavarikoi irtisanoutuneiden henkilöiden hallusta tuhansittain Nokian Renkaille kuuluneita tuote- ja tuotannonkehitykseen liittyviä tallenteita.

Lopulta juttu eteni syyttäjälle. Kesällä 2015 kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuo päätti nostaa syytteet yrityssalaisuusrikoksista kymmentä Nokian Renkaiden entistä työntekijää ja yhtä alihankkijan palveluksessa ollutta henkilöä vastaan. Syytekohtia oli kaikkiaan 24. Rikosnimikkeinä oli muun muassa yrityssalaisuuden rikkominen, yrityssalaisuuden väärinkäyttö ja yritysvakoilu. Syyttäjän mukaan rikoshyödyn arvo oli useita miljoonia euroja.

Syyttäjä epäili, että tallenteilla olevia yrityssalaisuuksia oli käytetty Black Donuts Engineering yhtiön hyödyksi tarjottaessa ja myytäessä rengastehdashankkeisiin liittyvää teknologiaa ja renkaiden tuotekehitystä ulkomaisille yhtiöille kuten mm. venäläiselle, indonesialaiselle, serbialaiselle ja myös kiinalaiselle Trianglelle.

Triangle aloitti toimintansa Kiinassa vuonna 1976. Vuonna 2015 se oli yksi tunnetuimmista kiinalaisista rengasvalmistajista, jonka vuosituotanto oli noin 10 miljoonaa rengasta. Triangle vei tuotteitaan yli 130 maahan ympäri maailmaa. Triangle markkinoi renkaitaan 100-prosenttisesti Suomessa suunnitelluiksi.

Syyttäjä vaati syytetyille ehdottomia ja ehdollisia vankeusrangaistuksia. Haastehakemus toimitettiin Pirkanmaan käräjäoikeudelle torstaina 18.6.2015. Syyttäjä vaati epäillyille ehdollisia ja ehdottomia vankeusrangaistuksia ja huomattavaa rikoshyötyä valtiolle. Epäillyt kiistivät syyllistyneensä rikoksiin.

Käräjäoikeuden päätös
Jutun käsittely alkoi kuukausia kestävällä kirjallisella valmistelulla. Marraskuussa 2015 Pirkanmaan käräjäoikeus antoi jutussa ensimmäisen tuomionsa ja tuomitsi Nokian Renkaiden liikesalaisuuksia Black Donuts Engineeringille toimittaneen henkilön vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen yrityssalaisuuden rikkomisesta ja yrityssalaisuuden väärinkäytöstä.

Nokia Renkaat Oyj:n entisen toimitusjohtajan Kim Granin mukaan Nokian Renkaita oli kiristetty mustamaalauksella, mikäli teollisuusvakoilututkintaa ja syytteitä ei peruta. Lähteet: (tekniikkatalous.fi 28.3.2013, iltalehti.fi 28.2.2016, talouselama.fi 28.3.2013, 10.5.2013, 28.2.2016, hs.fi 18.6.2015, 2.3.2016, 7.3.2016, aamulehti.fi 18.6.2015, 7.3.2016, yle.fi 18.6.2015, 22.6.2015)

Pirkanmaan käräjäoikeus antoi torstaina 31.8.2017 kello kahden aikaan iltapäivällä toisen tuomionsa Nokian Renkaiden yrityssalaisuusjutussa.

Pirkanmaan käräjäoikeus päätyi ratkaisussaan siihen, että vastaajat (kymmenen Nokian Renkaiden entistä työntekijää) olivat syyllistyneet yrityssalaisuuden loukkaamisrikoksiin tai -rikokseen. Rikokset olivat tapahtuneet Pirkkalassa ja Espoossa vuosina 2010-2013.

Käräjäoikeuden mukaan tekokokonaisuus oli vakava ja yrityssalaisuuden loukkauksen kohteeksi päätyi huomattava määrä tietoa. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei yksikään vastaajista ollut vastuussa koko aineistosta.

Käräjäoikeus antoi tuomioita yrityssalaisuuden väärinkäytöstä, yrityssalaisuuden rikkomisesta ja rikkomisen yrityksestä. Kahdeksan vastaajaa tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin, joiden pituudet vaihtelivat puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Kaksi vastaajista tuomittiin sakkorangaistukseen.

Black Donuts Engineering -yhtiön toimitusjohtajana toiminut henkilö ja kaksi yhtiön hallituksen jäsentä tuomittiin myös liiketoimintakieltoihin.

Vastaajat tuomittiin korvaamaan Nokian Renkaille oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut yli 600 000 euroa.

Käräjäoikeus tuomitsi Black Donuts Engineering -yhtiön 300 000 euron yhteisösakkoon sekä menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 537 000 euroa. Syyttäjän vaatimus oli 20 miljoonaa euroa.

Nokian Renkaiden vahingonkorvausvaatimukset hylättiin. Käräjäoikeuden mukaan yhtiö ei pystynyt osoittamaan aiheutettua vahinkoa. Lähteet: (mtv.fi 31.8.2017, iltalehti.fi 31.8.2017, ts.fi 31.8.2017, suomenmaa.fi 31.8.2017, aamulehti.fi 31.8.2017)

SAMSUNGIN JA LG:N TUOTANTOTEKNOLOGIAAN LIITTYVIÄ TIETOJA PÄÄTYI KILPAILIJOILLE
Samsungin aktiivimatriisinäytön (AMOLED, organic light-emitting diode) ja LG: n WOLED (White-OLED) näyttöjen tuotantoteknologiaan ja piirikaavioihin liittyvien yrityssalaisuuksien epäiltiin päätyneen Koreassa alihankkijan kautta kilpailijoiden haltuun salassapitosopimuksista huolimatta.

LG:n kopioituihin yrityssalaisuuksiin kuului 55-tuumaisen luonnonmukaisen kuvanlaadun omaavan OLED-näyttöpaneelilla varustetun television valmistustekniset suunnitelmat. Televisio ei ollut ennättänyt vielä markkinoille.
Yhtiöt olivat investoineet teknologian kehittämiseen yli kaksi miljardia dollaria. Yrityssalaisuuksien paljastuminen saattoi merkitä Samsungille ja LG:lle tulevaisuudessa yksinomaan markkinaosuusmenetyksinä miljardeja dollareja.

Tapauksen johdosta syyttäjän toimisto asetti syytteeseen kolme korealaista Orbotechin työntekijää. Orbotech on Israelilainen eräs maailman johtavia elektroniikkateollisuuden laitevalmistajia, joka on toiminut Koreassa yli 20 vuotta. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Israelissa.

Yrityssalaisuudet kopioitiin useilla eri kerroilla tammikuun ja marraskuun 2011 välisenä aikana tallentamalla ne luottokorttia muistuttavalle USB-tallennusvälineelle. Tallennusväline piilotettiin eri tavoilla mm. kenkään, vyöhön ja lompakkoon.

Syyttäjän mukaan kopioidut yrityssalaisuudet toimitettiin Orbotechin Israelin pääkonttoriin ja sen sivukonttoreihin Kiinassa ja Taiwanissa.  Syyttäjän mukaan oli hyvin todennäköistä, että yrityssalaisuudet olivat päätyneet kilpaileville ulkomaisille yrityksille, joiden alihankkija oli Orbotech.

Kiinalaisen BOE Display -yhtiön väitettiin hyödyntäneen yrityssalaisuuksia, koska se investoi parhaillaan omaan AMOLED -näyttöjen tuotantolinjaan. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 ja sijaitsee Pekingissä. Yhtiön ydinliiketoiminta liittyy TFT-LCD tuotantoon. Yhtiöllä on useita tuotantolinjoja, kuten Gen-8.5 tehdas Pekingissä. Yhtiö tekee myös aurinkopaneeleita.

Tapauksen johdosta Orbotech ilmoitti tiedotteessaan 28.6.2012, että yhtiö on kirjannut toisella neljänneksellä oikeudellisia ja muita kuluja, jotka liittyvät Koreassa tapahtuviin tutkimuksiin ja odotti ylimääräisiä oikeudellisia kustannuksia myös toisella vuosipuoliskolla ja että se tulee tarkistamaan tulosarvioon liittyvää ohjeistustaan vuodelle 2012.

Tiedotteessaan Orbotech kertoi pettyneensä syyttäjän perusteettomiin väitteisiin ja aikoi puolustaa itseään ja työntekijöitään voimakkaasti. Orbotech kiisti yrityssalaisuuksien kopioinnin rikollisessa tarkoituksessa. Lähteet: (koreatimes.co.kr 27.6.2012, orbotech.com lehdistötiedote 28.6.2012)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön