Teollisuusvakoilu - SecMeter

Teollisuusvakoilun tavoitteena on saada kilpailuetua esimerkiksi:

• Kopioimalla tuotteita tai teknologiaa
• Saamalla tietoa tulevista strategioista tai tuotelanseerauksista
• Heikentämällä toisen yrityksen kilpailukykyä

Teollisuusvakoilua voidaan toteuttaa esimerkiksi:

• Murtautumalla tietojärjestelmiin
• Vakoilemalla työntekijöitä tai houkuttelemalla heitä paljastamaan tietoa
• Käyttämällä salakuuntelua tai valvontalaitteita
• Henkilöiden soluttautumisella yritykseen

Yritykset eivät ole edelleenkään riittävän tietoisia teollisuusvakoiluun liittyvistä riskeistään. Useimmille organisaatioille on riittävästi haasteita jo tietotekniikan toimivuuden kanssa. Voimavarat eivät enää riitä pohtimaan yrityssalaisuuksien suojaamistarpeita ja ratkaisuja.

Yritysten kannattaa muistaa, että vaikka toimittaisiin kumppaneina yhteisissä projekteissa ja viestittäisiin keskinäisestä luottamuksesta, se ei muuta sitä tosiasiaa, että yritykset kilpailevat markkinoilla kaikin käytettävissä olevin keinoin taloudellisesta menestyksestä.

Yritysten tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota koko toimintaympäristönsä turvaamiseen ja suojattava kaikki viestintäkanavat, joilla välitetään luottamuksellisia tietoja. Ensisijainen ja aivan välttämätön tehtävä on huolehtia tietoliikenneyhteyksien ja tiedostojen vahvasta salauksesta, koska tietoa voidaan varastaa esimerkiksi verkkotutkinnan menetelmin.

Organisaatioiden tulisi miettiä ennalta linjaukset ja periaatteet, joilla kumppanuuksia solmitaan ja miten pyyntöihin sekä yhteistyötarjouksiin reagoidaan.

Suojelupoliisin näkemys

Elinkeinoelämä käyttää elinkeinoelämään kohdistuvasta vakoilutoiminnasta rikoslain mukaista yritysvakoilu termiä. Supo käyttää edelleen vanhaa kylmän sodan aikaista termiä tieteellistekninen tiedustelu (научно-техническая разведка).

Elinkeinoelämä ja supo eivät tee eroa esimerkiksi yritysvakoilun, kilpailijavakoilun ja teollisuusvakoilun välillä. Kysymys on kuitenkin merkittävästi eri kokoluokan asioista.

Vuoden 1997 elokuussa suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala toi esiin huolensa valtiollisten tiedusteluorganisaatioiden uudesta piirteestä harjoittaa tiedustelua yritysten hyväksi. Kiinnostuksen kohteista Nevala mainitsi seuraavat kaikille teollisuusmaille yhteiset kasvu- ja kilpailualueet:

• Teletekniikan
  
• Biotekniikan
  
• Energiatekniikan
  
• Kuituoptiikan
  

Lähde: (Kauppalehti 7.8.1997)

Vuoden 1999 syyskuussa Etelä-Suomen Sanomille antamassaan haastattelussa supon päällikkö Seppo Nevala toteaa, että Suomen EU-puheenjohtajuus on lisännyt Suomessa ulkomaalaisten tiedustelupalveluiden vireyttä.

Tiedustelun kohteeksi Nevala mainitsee Euroopan unionia koskevat talouden, tutkimuksen ja tekniikan hankkeet. Suomen rooli EU:ssa ei ole erityisen kiinnostava tiedustelun kohde. Nevala toistaa käsityksen, että vakoilun motiivit ovat nykyään enemmän taloudellisia kuin ideologisia. Lähde: (MTV3 Internet -uutissivut 25.9.1999)

Vuoden 2000 syyskuussa supon päällikkö Seppo Nevala varoitti Väli-Suomen lehtien Sunnuntaisuomalaisessa yrityksiä teollisuusvakoilusta. Uutena asiana Nevala puuttui kansainvälisten turva-alan yritysten turvallisuuskartoituksiin.

Metallitekniikka-lehden artikkelissa vuonna 2005 Harri Sarvanto mainitsi, että tilastojen valossa yritysten suurin turvallisuusriski on oma työntekijä. Tätä mainintaa ei esiintynyt vuoden 2008 tutkimustulosten uutisoinnissa. Sitä mihin tilastoihin hän viittaa ei artikkelissa mainita.

Metallitekniikka-lehden artikkelissa Sarvanto nosti esiin myös laivateollisuuden. Artikkelista ei ilmene viittaako hän kesäkuussa 2001 paljastuneeseen Wärtsilä Finland Oy:n Vaasan tehtailla ilmenneeseen yritysvakoilutapaukseen vai mahdollisesti laajemmin laivateollisuudessa ilmenneisiin yritysvakoilutapauksiin. Lähde: (Metallitekniikka, Heikki Jaakkola 21.10.2005)

Vuoden 2007 vuosikertomuksessaan supo toteaa, että tieteellis-teknisen tiedustelun alalla kaikkien keskeisimpänä kohteena ovat kehittyvät tieteenalat kuten uudet teknologiat ja niiden soveltaminen käytäntöön. Tällaisina toimialoina vuosikertomuksessa mainitaan

• biotieteet
  
• lääketiede ja farmasia
  
• uusien materiaalien kehittäminen
  
• nanoteknologia
  
• telekommunikaatio- sekä paikannusteknologia.
  

Vuosikertomuksen mukaan perustietojen ohella kiinnostus suuntautuu myös tutkimuksen ja liike-elämän yhteistyöhön, jolla tuotetaan käytännön sovellutuksia. Vuosikertomuksessa todetaan myös, että uudenlaisen ja kasvavan kansainvälisen uhkan muodostavat tietojärjestelmiin kohdistuvat verkkohyökkäykset, joita käytetään tiedustelun keinona.

Suomessakin eräät ministeriöt ja puolustustarviketeollisuus ovat viime aikoina joutuneet toistuvasti tällaisten tarkoin kohdennettujen hyökkäysten kohteeksi. Lähde: (Suojelupoliisin vuosikertomus 2007). Kohdennettu hyökkäys voi tapahtua esimerkiksi lähettämällä hyökkäyksen kohteena olevaan organisaatioon sähköpostiviestejä, joiden liitteenä on haittakoodia sisältäviä PDF-tiedostoja. PDF-tiedostoihin on mahdollista sisällyttää haitallista ohjelmakoodia.

PDF-tiedoston avaamisen yhteydessä ohjelmakoodi suoritetaan ja haittaohjelma asentaa itsensä huomaamatta tietokoneeseen. Tämän jälkeen ovi on auki hyökkääjälle yrityksen sisäverkkoon. Vuoden 2009 toukokuussa supo toisti näkemyksiään ja kertoi tarjoavansa apuaan teknologiayrityksille. Supo arvioi, että korkeateknologiaa tuottavien organisaatioiden toimintaan kohdistuvat riskit ovat kasvaneet viime vuosina. Tämän johdosta supo ilmoitti Suomen innovaatiojärjestelmän turvaamisen yhdeksi ydintehtäväkseen.

Supo kertoi puuttuvansa peliin kahdella rintamalla. Apua tarjotaan valistustilaisuuksiin. Lisäksi ryhdytään konkreettisiin toimiin, jos yrityksissä havaitaan vakoilutoimintaan liittyviä aktiviteettejä. Kauppalehden artikkelin mukaan valtiollisten tahojen masinoimat vakoiluoperaatiot eivät ole vähentyneet, päinvastoin.

Suomalaisiin kohdistuvia värväysyrityksiä paljastuu vuosittain. Artikkelin mukaan supo osallistuu vuosittain satoihin infotilaisuuksiin eri organisaatioissa. Lähteet: (Kauppalehti 18.5.2009, Iltasanomat.fi 18.5.2009)

Vuoden 2009 syyskuussa supon päälliköllä Ilkka Salmella ei ollut uutta kerrottavaa elinkeinoelämään kohdistuvasta vakoilusta. Salmi toisti Elinkeinoelämän Keskusliiton Prima-lehden haastattelussa edeltäjiensä näkemyksiä vakoilun kiinnostuksen kohteista. Lähde: (Prima 5/2009 sivut 30-34)

Supon vuoden 2012 vuosikertomuksen mukaan korkean teknologian tutkimukseen kohdistuu jatkuvasti tiedustelua. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli energia- ja kemianteollisuus. Lähde: (hs.fi 2.3.2013)

Kiina kehitysmaasta huipputeknologian taitajaksi

Kiinan harjoittama teollisuusvakoilu merkitsee vuosittain länsimaisten yritysten halussa olevan tuotekehitysvarallisuuden huomattavaa siirtoa Kiinaan. Kiinalaisilla uskotaan olevan taitavia kansainvälisiä kauppamiehiä, joiden liikesuhteet ja yritykset muodostavat laajoja verkostoja. Koska verkostoja on vaikea nähdä ja hahmottaa ennakolta, ovat useimmat teknologiayritykset täysin suojauskyvyttömiä.

Kiinan kanssa on mahdollista käydä kauppaa vain niin pitkään, kunnes se on saanut teknologian kopioitua. Tämän jälkeen se tuo markkinoille vastaavia tuotteita polkuhintaan. Lopulta länsimaisen yrityksen vientikauppa Aasian markkinoille kääntyy laskuun ja ajan saatossa loppuu kokonaan.

Supon mukaan Suomessa on kaikkiaan noin 4000 kiinalaista opiskelijaa ja työntekijää. Osa tästä joukosta on jäänyt kiinni teollisuusvakoilusta. Osa heistä on saapunut Suomeen vakoilutarkoituksessa. Lähde: (Ilta-Sanomat 2.6.2009)

Tekniikka ja Talous lehden artikkelissa Kiinan markkinoita avustanut suomalainen lainopillinen konsultti Fintrade-Mercer Groupista toteaa, ettei Kiina ei ole muita maita kummempi yritysvakoilun suhteen. Konsultin mukaan yritysten on tehtävä tutkimus- ja kehitystyönsä nimenomaan Kiinassa, koska Euroopassa ei voi kehittää tuotteita tai palveluja Kiinan markkinoille. Paikallisen kulttuurin tuntemus on ratkaisevaa. Lähde: (Tekniikka ja Talous, Pekka Virolainen 24.11.2004)

Britannia ja Yhdysvallat ovat vakavasti huolissaan Kiinan verkkoaktiivisuudesta. Britannian turvallisuuspalvelu varoitti suuryritysten, pankkien ja asianajotoimistojen johtajia luottamuksellisessa kirjeessään Kiinan valtionhallinnon tietomurtoyrityksistä.

Turvallisuuspalvelun johtaja Jonathan Evans varoitti erityisesti Kiinan kansanarmeijan yrityksistä varastaa luottamuksellista tietoa internetin kautta. Yhdysvallat on pitänyt jo pitkään kiinalaisten tietomurtoja suurimpana turvallisuusuhkana Yhdysvaltain tietojärjestelmille. Lähde: (YLE Uutiset 1.12.2007)

Kiinan kansanarmeijan yksikön 61398 väitetään erikoistuneen kybervakoiluun. Yksikön päämaja sijaitsi 12-kerroksisessa valkoisessa rakennuksessa Shanghain laitamilla. Yksikkö on kansanarmeijan pääesikunnan kolmas osasto. Yksikkö 61398 ei esiinny virallisissa organisaatiokaavioissa. Sen uskotaan tehneen tuhansia kyberhyökkäyksiä yksinomaan Yhdysvaltoihin ja mm. Suomen ulkoministeriöön. Se tunnetaan myös ryhmänä nimeltä APT1 (Advanced Persistent Threat 1).

Yhdysvallat päätti jakaa kansallisille internet-yhtiöilleen yksikkö 61398:n toiminnasta kerättyjä digitaalisia allekirjoituksia, joilla pyrittiin havainnoimaan yksikön suorittama kybervakoilu. Lähteet: (nytimes.com 18.2.2013, huffingtonpost.com 18.2.2013)

Kiinan puolustusministeriön mukaan väite oli tieteellisesti epäpätevä ja siten epäluotettava. Ministeriön mukaan todistelun perusteena käytetyt IP-osoitteet voivat olla myös kaapattuja. Ministeriö totesi myös, ettei ole selvää ja yhtenäistä määritelmää sille, mikä on hakkerointia. Lähde: (yle.fi 20.2.2013)

Kiinan tavoitteena on saavuttaa mm. autoteollisuudessa johtava asema. Kiinan autoteollisuus lähti 2010-luvulla voimakkaaseen kasvuun. Johtoaseman saavuttamiseksi se tarvitsee käyttöönsä viimeisimpiä länsimaisia autoteollisuuden innovaatioita oppiakseen ja valmistaakseen niistä kopioita. Tämä kehitys on edistänyt kiinalaisten yrittäjäpohjaisen teollisuusvakoiluliiketoiminnan elinvoimaisuutta.

Eurooppalainen sähköautoteollisuus joutui 2000-luvun alussa eri toimijoiden taholta taloudellisen sodankäynnin kohteeksi. Erityisesti Kiina pyrki aggressiivisesti sähköautoteknologian markkinajohtajaksi. Renaultin teollisuusvakoilutapauksen osalta Ranskan tiedustelupalvelu ryhtyi tutkimaan Kiinan osuutta sähköautoteknologiaan kohdistuvassa teollisuusvakoilutapauksessa. Tutkimuksesta kertoi hallituslähde. Lähteet: (reuters.com 7.1.2011, pohjalainen.fi 7.1.2011)

Länsimaiselle autoteollisuudelle Kiinan tavoite merkitsi teollisen autonvalmistuksen ja teollisten työpaikkojen siirtymistä Aasiaan. Samaan aikaan telakkateollisuudessa vastaava kehitys oli jo saavuttamassa päätepisteensä. Yhdysvalloissa kehitystä oli seurattu huolestuneena ja teollisuusvakoilun nähtiin vaarantavan kansallista turvallisuutta.

Kiina pyrkii kasvattamaan markkinaosuuttaan myös uusiutuvan energian alalla. Erityisesti tuulivoimateknologia on sen mielenkiinnon kohteena. Kiinalaisen Sinovel Wind Group Ltd:n epäiltiin varastaneen Yhdysvaltalaisen AMSC:n (American Superconductor Corporation) aurinko- ja tuulivoimaenergian hyödyntämiseen erikoistuneen yhtiön teknologiaa.

Tapaus paljastui AMC:n teknikoiden saapuessa korjaamaan Sinovelin tuulivoimalan toimintahäiriötä Kiinaan Gobin autiomaahan, jonne se oli myynyt omaa tuulivoimaloiden ohjausteknologiaansa. AMSC:n kolme teknikkoa selvittivät toimintahäiriötä korkealla turbiinin pääakselin kohdalla paikassa, jota käytetään muuntamaan pyörimisliike sähköenergiaksi (tuulivoimalan elektroniset aivot). Teknikot havaitsivat, että turbiinin ohjausohjelmisto ei toimi oikein.

Teknikot kopioivat ohjelmiston ja lähettivät sen tutkittavaksi yhtiön tutkimuskeskukseen Itävaltaan Klagenfurtiin. Tutkimus osoitti, että Sinovelin tuulivoimaturbiinissa oli käytössä varastettu versio AMSC ohjelmistosta. Samalla paljastui, että kiinalaisella Sinovelilla oli täydellinen pääsy AMSC omaan lähdekoodin.

Kiinalainen Sinovel oli AMSC:n suurin asiakas. Sinovelin osuus yhtiön liikevaihdosta oli yli kaksi kolmasosaa. Saatuaan AMSC:n ohjelmakoodin haltuunsa se lakkasi ostamasta yhtiön ohjausteknologiaa. Lähde: (bloomberg.com 15.3.2012)

Kiinalainen Sinovel Wind Group Company Limited tutkii, kehittää, valmistaa ja myy suuritehoisia maalla, merellä ja vuorovesialueilla toimivia tuulivoimaloita. Yhtiön päätuotteita ovat 1.5MW ja 3 MW sarjan tuulivoimalat.

Puolan turvallisuuspalvelu ABW pidätti kaksi henkilöä epäiltynä vakoilusta Kiinan hyväksi

Puolan turvallisuuspalvelun (ABW, Agencja Bezpieczeństwa Wewnętrznego, eng ISA, Internal Security Agency) pidättämät henkilöt työskentelivät Kiinan tiedustelupalvelulle ja olivat Puolan ja Kiinan kansalaisia. Vakoiluepäilyt eivät liity Huawei Technologiesin omaan toimintaan. Huawei irtisanoi Puolassa pidätetyn kiinalaisen myyntipäällikön työsuhteen. Huawei perusteli päätöstään vakoiluepäilyn tuomasta mainehaitasta yhtiölle ja Puolan lakien rikkomisella. Työntekijän vastuulla oli Huawein verkkoteknologian myynti Puolan julkisen sektorin asiakkaille.

Vakoilusta epäilty puolalainen entinen Puolan turvallisuuspalvelun ABW:n virkamies työskenteli ranskalaisen matkapuhelinoperaattori Orangen puolalaisen tytäryhtiön Orange Polska SA:n palveluksessa. Orange Polska SA ilmoitti ryhtyvänsä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin etujensa suojelemiseksi, erityisesti Puolan tytäryhtiön ja asiakkaiden etujen turvaamiseksi, samalla kun varmistetaan, että henkilön viattomuusolettama otetaan asianmukaisesti huomioon. Lähteet: (theguardian.com 11.1.2019, irishtimes.com 11.1.2019, arstechnica.com 11.1.2019, cnbc.com 11.1.2019, 12.1.2019, wsj.com 12.1.2019)

Belgiasta johdettiin kiinalaisten harjoittamaa teollisuusvakoilua

Brysselissä toimivan Euroopan strategisen tiedustelu ja turvallisuuskeskuksen (ESISC, European Strategic Intelligence and Security Center) mukaan tiedustelupalvelut tarkkailivat yli kaksi vuotta Brysselin lähellä Belgiassa sijaitsevan Leuvenin flaaminkielisessä yliopistossa toiminutta kiinalaisten opiskelijoiden ja stipendiaattien yhdistystä (CSSAL, Chinese Students and Scholar Association of Leuven). Tiedustelupalvelut saivat selville, että CSSAL oli organisoinut teollisuusvakoilua ainakin Belgiassa, Hollannissa, Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja todennäköisesti myös Ruotsissa.

Teollisuusvakoilua harjoittavat opiskelijat ja tutkijat sijoittuivat yhdistyksen ohjaamina useisiin eurooppalaisiin yrityksiin ja yliopistojen laboratorioihin. Vakoilun kohteiksi ovat joutuneet erityisesti korkean teknologian ja lääketieteen alalla toimivat yritykset tai tutkimuslaitokset.

Ranskan poliisi pidätti huhtikuussa 2005 kiinalaisen teollisuusvakoilijan Valeon tehtaalta läheltä Pariisia. Tehdas valmistaa autonosia useille autotehtaille. Valeo oli palkannut tutkimus- ja kehitysyksikköönsä helmikuussa 22-vuotiaan kiinalaisen naisopiskelijan, joka varasti tehtaalta luottamuksellisia tietoja edelleen Kiinan autoteollisuudelle toimitettaviksi. Poliisi löysi kiinalaisnaisen kotoa useita tietokoneita, joiden suurille massamuisteille oli talletettu mm. Valeon ja sen asiakkaiden yrityssalaisuuksia. Lähde: (ESISC 2005)

Saksa syyttää Kiinaa teollisuusvakoilusta

Saksan tiedustelupalvelun Baden-Württembergin toimiston vastavakoiluasiantuntija Walter Opfermannin mukaan Kiinan valtion tukema teollisuusvakoilu maksaa Saksalle kymmeniä miljardeja euroja vuodessa. Kiina käyttää teollisuusvakoiluun mm. perinteisiä kultivoituneita vakoilun menetelmiä, puhelimen salakuuntelua ja nykyisin yhä useammin internetiä. Internet-vakoilun kohdalla on tapahtunut suurin kasvu.

Opfermann arvioi, että saksalaiset yritykset menettävät teollisuusvakoilun seurauksena vuosittain noin 3000 työpaikkaa. Teollisuusvakoilun kohteina ovat erityisesti autonvalmistus, uusiutuva energia, kemia-, viestintä-, optiikka, läpivalaisutekniikat, koneenrakennus ja aseteknologia.

Opfermannin mukaan eräässä poliisin suorittamassa ratsiassa löytyi kiinalaisen naisen hallusta 170 CD-levyä, jotka sisälsivät saksalaisten yritysten liikesalaisuuksia. Opfermannin mukaan, vaikka ongelma on jo nyt valtava ja edelleen kasvava, siitä ei keskustella, koska yritykset eivät halua tunnustaa omia heikkouksiaan ja menettää asiakkaitaan tai pilata liiketoimintamahdollisuuksia Kiinan kanssa. Julkisuudessa on näkyvissä vain jäävuoren huippu. Lähde: (guardian.co.uk 22.7.2009)

Kiina vastaa länsimaiden vakoilusyytöksiin pidätyksillä

Kiinalaissyntyinen Xue Feng vangittiin Kiinassa vakoilusta epäiltynä vuonna 2007. Tieto Fengin pidätyksestä tuli julkisuuteen vasta vuonna 2009. Xue Feng on geologi ja Yhdysvaltain kansalainen. Hänet tuomittiin Kiinassa kahdeksan vuoden vankeuteen vakoilusta ja 29 850 dollarin (20 0000 yuanin) sakkoon.

Pekingiläisen tuomioistuimen mukaan Xue Feng oli luovuttanut valtiosalaisuuksia Yhdysvalloille. Tuomioistuin piti valtiosalaisuutena Kiinan öljyteollisuuden julkista tietokantaa, jonka myyntiä Feng oli järjestellyt työnantajalleen IHS-enrgiakonsulttiyhtiölle.

Kiinan viranomaiset pyrkivät hankkimaan tunnustuksia mm. kiduttamalla. Xue Feng kertoi, että Kiinan turvallisuusviranomaiset olivat kiduttaneet häntä mm. stumppaamalla palavia savukkeita hänen iholleen ja lyömällä tuhkakupilla päähän. Yhdysvaltain Pekingin-suurlähetystö ilmoitti olevansa tyrmistynyt tuomiosta ja vaati Fengin vapauttamista. Lähteet: olnews.com 5.7.2010, wsj.com 5.7.2010)

Teollisuusvakoiluun liittyviä taloudellisia menetysarvioita

• PricewaterhouseCoopers ja American Society for Industrial Security (ASIS) tekemän selvityksen mukaan yritysten kokonaismenetykset yrityssalaisuuksiin kohdistuneissa varkauksissa (1.7.2000-30.6.2001) olivat noin 42-46 miljardia euroa (53-59 miljardia dollaria). Selvitykseen osallistui Fortune 1000 -listan yrityksiä ja 600 pientä sekä keskisuurta yritystä, jotka kuuluivat Yhdysvaltojen kauppakamariin. Lähde: (asisonline.org, Trends in Proprietary Information Loss Survey Report 2002)
  
• Amerikkalaisten yritysten taloudellisten menetysten suuruudeksi on arvioitu noin 80 miljardia euroa vuodessa (noin 100 miljardia dollaria, josta Kiinan suorittaman teollisuusvakoilun osuudeksi on arvioitu noin 40-50 miljardia dollaria). Lähde: (Fraser Sherman, eHow 2010)
  
• Saksassa arvioitiin teollisuusvakoilun vuotuiseksi arvoksi noin 60 miljoonaa markkaa (FIM) jota voidaan pitää Saksan kansantalouden kannalta vähäisenä. Toimeksiantajia olivat keskisuuret ja suuret teollisuusyritykset, liikemiehet, teollisuusjohtajat sekä poliitikot. Lähde: (TV1, A-Bros 6.3.1998, klo 21.00)
  
• Toisen lähteen mukaan Saksaan kohdistuvan teollisuusvakoilun taloudellisen menetyksen suuruudeksi on arvioitu noin 50 miljardia euroa vuodessa. Lähde: (tekniikkatalous.fi 21.6.2010)
  

Tiedustelupalvelut osallistuvat yritysvakoiluun

Saksassa toimi 1990-luvulla yli kaksikymmentä teollisuusvakoiluun erikoistunutta ammattimaista "konsulttia". Kiinnijäämisriskiä pidettiin tuolloin erittäin vähäisenä. Konsulttiyritykset suorittivat myös ns. likaisia töitä tiedustelupalveluiden ja kilpailevien yritysten toimeksiannosta.

Ruotsissa turvallisuuspoliisi säpon päällikkö Anders Eriksson varoitti maanpuolustusseminaarin alustuksessa yrityksiä teollisuusvakoilusta. Ruotsissa yrityksiin kohdistuva vakoilu on yleisempää kuin on uskottu. Ruotsi on karkottanut maasta useita ulkomaisia vakoojia.

Yritykset ovat olleet hyväuskoisia ja suojautuneet huonosti ulkomaiselta tiedustelulta, jonka seurauksena on menetetty useita tärkeitä tilauksia ulkomaille. Eriksson toi esiin myös suljetun GSM -puhelimen käyttökelpoisuuden salakuuntelussa.

Luottamuksellisissa neuvotteluissa ei saa pitää kännykkää mukana, ei edes suljettua. Suomessa Nokia ja Sonera eivät pidä suljetun matkapuhelimen salakuuntelua mahdollisena. Lähteet: (YLE -radiouutiset 28.1.1999, klo 08.00, Helsingin Sanomat 29.1.1999)

CIA:n entinen tiedusteluvirkailija David Michael kertoi, että menetelmät ovat perinteisiä vakoilun menetelmiä. Tärkein menetelmä on kuitenkin yrityksen työntekijöiden lahjonta. Myös vakoilusatelliittien havainnot tietyn tehtaan päästöistä voidaan analysoida spektrianalyysin avulla. Tulokset kertovat tehtaassa käytetyistä kemikaaleista ja metallurgisista prosesseista.

Saksalainen tiedusteluasiantuntija Erich Schmidt-Eenboom kertoi, että kaikkein aktiivisimmin yritysvakoilua harjoittavia maita ovat ns. G7 -ryhmään lukeutuvat valtiot. Aktiivisuusjärjestyksessä valtiot ovat:

• Japani
  
• USA
  
• Saksa
  
• Ranska
  
• Iso-Britannia
  
• Italia.
  

Lähteet: (A-Plus 13.2.1997 klo 21.05, Helsingin Sanomat 28.5.1997)