Innovaatiokeskukset - SecMeter

Innovaatiokeskusten tavoitteena on palvella maan taloutta ja elinkeinoelämää mm. tukemalla uusien yritysten perustamista ja kehittää olemassa olevien pk-yritysten toimintaa. Innovaatiokeskusten piirissä tapahtuva vakoilu on talousvakoilua.

Esimerkiksi Euroopan yritys- ja innovaatiokeskusten verkko (EBN) on katto-organisaatio, joka kokoaa yhteen yli 200 yritys- ja innovaatiokeskusta (BIC:iä).

Uuden teknologian kehittämiseen tähtäävien innovaatiokeskusten perustaminen on ollut myötätuulessa.

Ovatko innovaatiokeskukset sivistyneen talousvakoilun ilmentymiä, vai mistä on kyse?

Kukin toimija arvioi omista intresseistään, millaisia taloudellisia hyötyjä innovaatiokeskus sille tarjoaa. Vakoilun näkökulmasta innovaatiokeskukset ja strategiset tutkimuslaitokset ovat HUMINT-tiedustelun ja poliittisen vaikuttamisen ”moskeijoita”.

Elinkeinoelämässä liiketoiminnan kasvu- ja tuloshakuisuudella ei ole moraalia tai etiikkaa. Talous- ja teollisuusvakoilua sekä poliittista vakoilua on helppo toteuttaa sivistyneesti innovaatiokeskusten ja tutkimuslaitosten kautta. Vakoilulle puolustuskyvyttömät pienet yritykset joutuvat paljastamaan yrityssalaisuutensa rahoitusta ja yhteistyökumppaneita hakiessaan.

Ongelmana on, että innovaatiohyödyt tulevat harvoin Suomeen. Usein myös innovaation omistus tai merkittävä osa omistuksesta siirtyy ennemmin tai myöhemmin rahoitustarpeiden kasvaessa ulkomaisten omistajien haltuun. Pääoma, valmistus ja työpaikat siirtyvät usein myös omistuksen mukana ulkomaille.

Innovaatiokeskukset
Elinkeinoelämä, koulutusjärjestelmä ja ympäröivä yhteiskunta tarvitsevat tutkimusta, kehitystyötä ja koulutusta. Virallisesti innovaatiokeskukset toimivat useilla eri elinkeinoelämän osa-alueilla edistämällä mm.

• innovaatioiden syntymistä
  
• innovaatioiden soveltamista
  
• kansainvälistä innovaatioiden tutkimus- ja kehitysyhteistyötä
  
• kansainvälisten innovaatioita hyödyntävien yhteistyö- ja kontaktiverkostojen syntymistä
  
• elinkeinotoiminnan kehittämistä ja harjoittamista
  
• tuotteiden markkinointia ja myyntiä.
  

Suomi on maailmalla tunnettu innovaatioistaan. Suomen tulevaisuus on riippuvainen innovaatioista ja niiden tuloksena saatavasta talouskasvusta. Maailmanpankki sijoitti Suomen maailman kolmen johtavan tietoyhteiskunnan joukkoon. Suomessa on panostettu tutkimus- ja kehitystoimintaan noin 3,5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Lähde: (tekes.fi)

Talousvakoilu kohdentuu erityisesti innovaatiokeskuksiin, joko kahden toimijan välisenä kilpailuna tai jonkin innovaatiokeskuksen ulkopuolisen osapuolen toimesta. Usein järjestelyissä ovat mukana myös tiedustelupalvelut välikäsien kautta. Esimerkiksi supo on ilmoittanut Suomen innovaatiojärjestelmän turvaamisen yhdeksi ydintehtäväkseen.

Yhdysvallat kokee Kiinan pahimmaksi vastustajakseen. Osapuolet käyvät keskenään aktiivista kybersotaa. FBI:n mukaan vuonna 2005 Yhdysvallat omisti maailman immateriaalioikeuksista noin 86%, mutta teollisuusvakoilun vuoksi sen osuus voitoista oli vain noin 50%.

Kiina on ryhtynyt toimenpiteisiin edistääkseen vientiteollisuutensa kilpailukykyä perustamalla mm. monikansallisia innovaatiokeskuksia omien rajojensa sisäpuolelle. Kiina on aiemmin valmistanut tuotteita vientiin, mutta siltä on puuttunut oma huipputason tutkimus ja tuotekehitys. Tyypillisesti innovaatiokeskuksen osapuolet käsittelevät henkistä pääomaa, ideoita, liikesalaisuuksia ja teollisoikeuksia.

Yritysjohdon tulee tunnistaa innovaatiot ja tehdä tarvittavat päätökset niiden suojaamisesta (tekijänoikeudet, teollisoikeudet) osana liiketoimintastrategiaa, joilla varmistetaan tuotekehitysinvestointien tuotto innovaation elinkaaren aikana (IPP Innovation Preservation Process). Yrityksillä tulee olla myös edellytykset ja kyky toimia luotettavasti kyberavaruudessa. Tietoliikenneyhteyksien varassa toimiviin innovaatioverkostoihin ei kannata osallistua ilman näitä edellytyksiä.

Yhdysvallat perusti innovaatiokeskuksen Suomeen
Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck kertoi Jyväskylässä järjestetyssä Nordic Business Forum - konferenssissa Yhdysvaltojen rakentavan innovaatiokeskuksen Helsinkiin. Hankkeen arvo oli noin 125 miljoonaa dollaria. Hanke oli tarkoitus toteuttaa kolmen vuoden aikana ja valmistua vuoden 2013 alkupuolella.

Innovaatiokeskus rakennettiin Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystön vanhaan vuonna 1915 valmistuneeseen asuinrakennukseen, joka oli muutettu myöhemmin toimistokäyttöön. Innovaatiokeskuksen uudet tilat avattiin 26.2.2013.

Rakennuksessa käytettiin uusinta energiatehokasta teknologiaa kuten mm. LED- ja OLED -valaistusta, kaukolämpöä ja -jäähdytystä. Uusi suurlähetystön toimistorakennus valmistui innovaatiokeskuksen viereen. Innovaatiokeskuksen eräänä tarkoituksena oli tutkia mm. energiatehokkuutta. Innovaatiokeskus oli osa Yhdysvaltojen Green Embassies (vihreät lähetystöt) -hanketta, jonka tarkoituksena oli yhdistää Yhdysvaltain suurlähetystöjen ja konsulaattien voimat ympäristöystävällisten aloitteiden tukemiseksi. Lähteet: (taloussanomat.fi yle.fi 1.10.2011, kaleva.fi 1.10.2011)

Kiina perusti innovaatiokeskuksen Suomeen
Jiangsu-provinssin pääkaupunki Wuxi perusti innovaatiokeskuksen Lahteen. Keskuksen kautta wuxilaiset kartoittivat suomalaista osaamista, tuotteita ja teknologiaa, joilla modernisoidaan teollisuutta ja muutetaan Wuxin kaupunki ympäristöystävällisemmäksi. Wuxin kaupunki on investoinut vuosittain satoja miljoonia euroja ympäristöprojekteihinsa. Innovaatiokeskuksen suomalaisille yrityksille tarjotaan mahdollisuus esitellä cleantech-osaamistaan kiinalaisille. Lähteet: (ek.fi 26.9.2011, hameensanomat.fi 26.9.2011)

Venäläiset perustivat Skolkovo innovaatiokeskuksen Venäjälle
Moskovan alueelle perustettu Skolkovo innovaatiokeskus on kansainvälinen yksikkö. Innovaatiokeskuksen työryhmän johtaja toimi Vladislav Surkov. Innovaatiotalous vaatii lahjakkaiden ihmisten etsimistä ja houkuttelemista mukaan. Tämän johdosta valtion ja yhtiöiden on valittava ihmisiä, jotka kykenevät kehittämään uusia ideoita ja kauppaamaan uutta. Surkov totesi, että on vähemmän tärkeätä mistä asiantuntijat ovat lähtöisin. Tärkeintä on se, että he ovat parhaita. Lähde: (finnish.ruvr.ru 1.7.2010)

Suomi perusti FinNode -innovaatiokeskuksen Pietariin
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen avasi 26.2.2008 innovaatiokeskuksen Pietarissa. Keskuksen tehtävänä oli vahvistaa Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan aloilla.
Venäläisille innovaatiokeskus tarjosi palvelujensa ohella mahdollisuuden olla mukana luomassa toimintakonseptia, joka saattaa olla sovellettavissa myös Venäjän oman innovaatiojärjestelmän kehittämisessä.

Tekesin osarahoittamien tutkimus- ja innovaatiohankkeiden arvo, joissa Suomi ja Venäjä olivat mukana, nousi vuonna 2007 lähes 12 miljoonaan euroon. Lisäksi Suomen Akatemian tutkijayhteistyö- sekä tutkimusohjelmahankkeet olivat yhteensä yli kolme miljoonaa euroa. Lähteet: (tekes.fi 26.2.1008, tem.fi 5.3.2008)

Microsoft rakensi 200 uutta innovaatiokeskusta kehittyviin maihin
Innovaatiokeskuksien tarkoituksena oli auttaa paikallisia tietotekniikasta kiinnostuneita ihmisiä töiden löytämisessä ja osaamisen hankinnassa. Quocirce analyysiyhtiön perustaja Clive Longbottom uskoi, että Microsoftin täytyi löytää uusia tapoja ohjelmistojensa levittämiseen kehittyvissä maissa, joissa linux ja avoimen lähdekoodin ohjelmat olivat saavuttaneet vahvan aseman. Lähde: (tietoviikko.fi 19.4.2007)

Suomi perusti FinNode -innovaatiokeskuksen Kaliforniaan
Innovaatiokeskus FinNode avattiin Kalifornian Piilaaksossa keskiviikkona 24.1.2007. Innovaatiokeskus oli Finpron, Sitran, Suomen Akatemian, Tekesin ja VTT:n yhteinen hanke. Innovaatiokeskus pyrki edistämään oikeiden kontaktien ja yhteistyöverkostojen rakentamista ja ylläpitämistä.

Tehtävänä oli saattaa suomalaiset asiakkaat, yritykset ja tutkijat yhteistyöhön hyödyllisimpien amerikkalaiskumppaneiden kanssa ja päinvastoin sekä tarjota palvelut yhdeltä luukulta. FinNode tarjosi myös toimintatilat VTT:n ja Technopolis Venturesin yrityskiihdyttämö INBAC:lle, jonka tehtävänä oli auttaa suomalaisten kasvuyritysten siirtymistä USA:n markkinoille. Lähde: (vtt.fi 25.1.2007)

Suomi perusti FinNode -innovaatiokeskuksen Shanghaihin
Suomi perusti FinNode (FinChi) -innovaatiokeskuksen Kiinaan. Shanghain Pudongin alueella toimivan innovaatiokeskuksen tehtävänä oli auttaa Kiinan markkinoille pyrkiviä suomalaisyrityksiä. Keskuksen tavoitteena oli myös kanavoida kiinalaisia teknologiainvestointeja Suomeen. (lähde: (tekniikkatalous.fi 16.12.2004)