Anastus - SecMeter

Sisältöön

Anastus

Yritysturvallisuus > Compliance
Vanha sanonta "kuormasta saa syödä, kunhan ei syö koko kuormaa" ei ole enää voimassa.

Lukuisat esimerkit osoittavat, että kaikki yritysten toimitiloissa liikkuvat henkilöt eivät ole odotusten mukaisesti rehellisiä.

Rikostorjuntatyö
Yrityksen rikostorjuntatyön tavoitteena on vähentää rikoksen tekijän motivaatiota siten, että

  1. teko on tavanomaista hankalampaa toteuttaa
  2. tekoon liittyy merkittävä kiinnijäämisriski
  3. teosta saatu hyöty on vähäinen.

Rikoksen tekemistä voidaan hankaloittaa mm.

  1. valvomalla kohteeseen pääsyä (vartiointi, kulunvalvonta, kameravalvonta, rikosilmoitinjärjestelmä)
  2. ohjaamalla rikoksentekijät pois kohteesta (vartiointi, varoituskyltit, valaistus, aitaus, ajoesteet)
  3. poistamalla rikoksien tekemistä edistäviä olosuhteita (opasteet, pimeät piha-alueet, valvontakameran katvealueet).

Rikoksen tekemiseen liittyvää kiinnijäämisriskiä voidaan kasvattaa mm.

  1. lisäämällä valvontaa (rikosilmoitinjärjestelmä, hälyttimet, vartiointi)
  2. vaikeuttamalla kohteeseen pääsyä (ajoesteet, kalterointi, lukitukset, turvasäilöt).

Rikoksesta saatavaa hyötyä voidaan vähentää mm.

  1. poistamalla tai suojaamalla fyysisesti potentiaaliset teon kohteet
  2. merkitsemällä omaisuus.

Case "Poliisille kahdeksan päiväsakkoa näpistyksestä"
Itä-Suomen kihlakunnansyyttäjä määräsi kuopiolaiselle 40-vuotiaalle poliisille kahdeksan päiväsakkoa näpistyksestä. Poliisi oli anastanut Kuopion poliisilaitoksen autotarvikevarastosta neljä ajovalopoltinta, jotka hänellä oli tarkoitus asentaa omaan autoonsa. Lähteet: (savonsanomat.fi 18.11.2010, mtv3.fi 18.11.2011)

Mielikuvat ovat usein vääriä
Ennen 1990-luvun pankkikriisiä yleinen mielikuva oli, että pankeissa työskentelee keskimäärin muuta väestöä rehellisempiä ihmisiä. Pankkikriisin puhjettua yleinen mielikuva oli, että pankkien palveluksessa toimivat kaikkein röyhkeimmät konnat. Kumpikaan näistä mielikuvista ei vastannut todellisuutta.

Rikosturvallisuuden kannalta on haitallista, jos henkilöstölle luodaan perusteettomia mielikuvia oman yrityksen henkilöstön poikkeuksellisesta rehellisyydestä. On syytä muistaa, että turvallisuutta ei voi perustaa mielikuviin. Kuka tahansa henkilö voi syyllistyä rikokseen, jos hän omaa motivaation, saa tilaisuuden ja valvonta on puutteellista (vähäinen kiinnijäämisriski suhteessa rikoshyötyyn).

Case ”Tilaisuus ja valvonnan puute teki kymmenistä rehellisistä ihmisistä kanavarkaita”
Hausjärven poliisi joutui selvittämään tapausta, jossa rekan perävaunun kaatumisen seurauksena 16 tonnia tuoreita ja pakastettuja broilereita, makkaroita ja lohta levisi pitkin tien pientaretta ja peltoa. Kunkin ohikulkijan keräämän saaliin määrästä riippuen he syyllistyivät joko näpistys- tai varkausrikokseen. Jyrkällä pientareella kulkeminen ja lastin kerääminen edellytti tekijöiltä suunnitelmallisuutta. Lähde: (Helsingin Sanomat 2.8.1990)

Työntekijöiden arvo-omaisuudesta huolehtiminen
Toimitiloissa tapahtuvat anastusrikokset kuuluvat kiinteistöturvallisuuden piiriin. Pääsääntöisesti yhden yrityksen kiinteistöissä kiinteistöturvallisuus kuuluu isännöitsijän vastuulle. Usean yrityksen kiinteistöissä kiinteistöturvallisuudesta vastaavat yleensä toimitiloja hallitsevat yritykset ja kiinteistöyhtiön isännöitsijä yhdessä. Myös muita kiinteistöturvallisuuteen liittyviä vastuunjakoja on olemassa.

Työpiste ei ole turvallinen arvo-omaisuuden säilytyspaikka, koska toimitilojen turvallisuusjärjestelyt mitoitetaan yleensä rehellisiä ihmisiä varten. Yrityksen oman henkilökunnan lisäksi toimitiloissa liikkuu ulkopuolisia henkilöitä, kuten esimerkiksi huoltomiehiä, ikkunanpesijöitä, siivoojia, vierailijoita, tavarantoimittajia jne. Yrityksellä ei ole mitään edellytyksiä antaa lupausta kaikkien osapuolten ehdottomasta rehellisyydestä.

Konkreettiset toimenpiteet

  1. Henkilöstöä on informoitava yrityksessä noudatettavista vierailijakäytännöistä.
  2. Henkilöstöä on informoitava kulunvalvonnan ja vartioinnin rajallisista mahdollisuuksista torjua anastusrikoksia.
  3. Turvallisuustoimenpiteistä huolimatta henkilöstön on säilytettävä arvotavaransa lukituissa kalusteissa esimerkiksi lukitussa työpöydän laatikossa tai vaatekaapissa.
  4. Henkilöstölle on kerrottava korvaako yritys työntekijälle aiheutuneen rikosvahingon ja millä ehdoilla.

Korvausperiaate
Lähtökohtana on, että yritys ei korvaa henkilöstöltä anastettua omaisuutta (kännyköitä, lompakkoa, käteistä rahaa, avaimia), ellei sitä ole säilytetty lukitussa kalusteessa. Näissä tapauksissa henkilön on tehtävä poliisille rikosilmoitus, saadakseen korvauksen laajasta kotivakuutuksesta.

Periaatteena on, että, jos lukittu kaluste murretaan auki ja työntekijän omaisuutta anastetaan, ensisijainen korvausvastuu työntekijään nähden on yrityksellä.

Epärehellisyys irtisanomisperusteena
Työntekijän anastusrikos esimerkiksi näpistys tai varkaus on työnantajalle laillinen irtisanomisperuste, jos teko on tapahtunut välittömästi työhön liittyvissä olosuhteissa, kohdistuen esimerkiksi työnantajan, henkilöstön tai yhteistyökumppaneiden omaisuuteen.

Työhön liittyvien olosuhteiden ulkopuolelle jäävissä teoissa, anastusrikos irtisanomisperusteena tulee kysymykseen vain erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa.

Rikosilmoitus
Anastusrikokset ovat asianomistajarikoksia. Asianomistajan on ilmoitettava rikos syytteeseen pantavaksi. Virallinen syyttäjä ei voi nostaa syytettä näpistyksestä tai varkaudesta, ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.

Kiinniotto-oikeus
Jos havaitsee, että henkilö on kaapilla varkausaikeissa, antaa jokamiehen kiinniotto-oikeus mahdollisuuden ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos.

Näpistys vai varkaus
Näpistyksen ja varkauden rajaksi on oikeuskäytännössä muodostunut 490 euroa. Hylätyn tavaran ottaminen jäteastiasta on myös anastusrikos. ”Roskisdyykkari” syyllistyy tavaran arvosta riippuen näpistykseen tai varkauteen.

Näpistys
Rikoslain 28 luvun 3 § mukaan kyseessä on näpistys, jos anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Kyseeseen tulee tällöin sakkorangaistus. Poliisi ei voi käyttää tutkinnassa pakkokeinoja, joilla tekijä olisi mahdollista saada selville.

Näpistyksen yritys on myös rangaistava teko. Näpistyksen yrityksestä ei rangaista, jos tekijä luopuu aikeistaan vapaaehtoisesti (esim. palauttamalla näpistyksen kohteeksi aiotun omaisuuserän alkuperäiseen paikkaan eli nk. "peruuntunut ostopäätös").

Näpistyksen kohteita työpaikalla

  • lounasruoka (jätetään maksamatta)
  • vessapaperi
  • konttoritarvikkeet
  • koristekasvit
  • kahvikassat
  • lompakot
  • kännykät
  • alkoholijuomat

Varkaus
Rikoslain 28 luvun 1 § mukaan toisen hallussa olevan irtaimen omaisuuden anastaminen on varkaus, josta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Törkeä varkaus on kyseessä silloin jos

  • anastuksen kohteena on erittäin arvokas omaisuus
  • anastamisella aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa
  • rikoksentekijä käyttää hyväkseen rikoksen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa
  • rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten ampuma-aseella
  • räjähdysaineella taikka muulla näiden kaltaisella vaarallisella välineellä tai
  • rikoksentekijä murtautuu asuttuun asuntoon.

Jos teossa on kyseessä varkaus, on myös vilpittömässä mielessä omaisuuden haltuunsa saanut henkilö velvollinen palauttamaan omaisuuden lunastuksetta oikealle omistajalle.

Varkauden kohteita työpaikalla

  • tietokoneet ja niiden oheislaitteet
  • dataprojektorit
  • taide-esineet

VARKAAT ESIINTYIVÄT HUOLTOMIEHINÄ
Kaksi tuntematonta miestä anasti Korson Lumon koulutustilasta pöytään ketjulla kiinnitetyn tietokoneen. Miehet yrittivät irrottaa myös kattoon kiinnitetyn videotykin, kun paikalle yllättäen tullut kouluisäntä tapasi miehet itse teosta.
Miehet kertoivat kouluisännälle olevansa Korson tv-korjaamosta. Sillä välin kun kouluisäntä meni selvittämään oliko paikalle tilattu korjaajat, miehet katosivat ja veivät tietokoneen mennessään. Lähteet: (poliisin päivittäistiedote 21.1.2011, mtv3.fi 21.1.2011, Helsingin Sanomat 22.1.2011)

ESPOOLAINEN IT-VASTAAVA SAI SAKOT LUVATTOMASTA KÄYTÖSTÄ, VAHINGONTEOSTA JA NÄPISTYKSESTÄ
Espoon käräjäoikeus tuomitsi kansainvälisen yhtiön IT-vastaavan 1760 euron sakkoihin kahdesta luvattomasta käytöstä, kahdesta vahingonteosta ja näpistyksestä, sekä maksamaan korvauksia entiselle työnantajalleen yli 26 000 euroa.

Kansainvälisen automaatioalan yhtiön tietojärjestelmistä ja tekniikasta vastaava 31-vuotias henkilö oli vaarantanut yhtiön tietoturvallisuuden pitkään jatkuneella pornosurfaamisella. Hänen käytössään ollut administraattorin käyttövaltuus mahdollisti pornosivuille pääsyn. Muilta käyttäjiltä pääsy pornosivuille oli estetty.

Jäätyään kiinni IT-vastaava yritti peitellä jälkiään tuhoamalla tiedostokansioita kotoaan käsin työnantajalta salaamansa vanhan etäyhteyden avulla. Lisäksi IT-vastaava anasti kymmeniä varmuuskopiotallenteita. Tallenteita ei saatu koskaan takaisin. Lähteet: (Ilta-Sanomat 22.1.2010, uusisuomi.fi 22.1.2010)

VARAS KÄVI KANSANEDUSTAJAN MEIKKIPUSSILLA
Varas anasti Eduskunnasta kansanedustajien työhuonesiiven naistenhuoneesta kansanedustajalle kuuluneen meikkipussin sisällön. Varas ei ottanut mukaansa koko meikkipussia, vaan käteistä rahaa ja kosmetiikkaa noin 500 euron arvosta.

Kansanedustaja oli ehtinyt jo neljän vuoden ajan säilyttää meikkipussiaan naistenhuoneen hyllyllä. Kansanedustaja ilmoitti anastuksesta Eduskunnan turvallisuuspäällikölle. Turvallisuuspäällikkö ei antanut tapausta poliisin tutkittavaksi, koska ei uskonut poliisin pystyvän selvittämään tapausta.

Turvallisuuspäällikön mukaan kyseessä oli toinen ilmitullut näpistys eduskunnassa syksyn 2003 aikana. Alkusyksystä näpistyksestä oli jäänyt kiinni erään kansanedustajan avustaja. Lähde: (Ilta-Sanomat 12.11.2003)

HENKILÖKUNNAN KARKKIKASSASTA ANASTETTIIN RAHAA
Raahen käräjäoikeus tuomitsi 59-vuotiaan miespuolisen lehtorin kahdesta näpistyksestä ja varkaudesta 300 euron sakkorangaistukseen. Lehtori näpisti oppilaiden ja opettajien ylläpitämistä kassoista rahaa yhteensä 1500 euroa.

Opettajienhuoneessa sijaitsevasta henkilökunnan karkkikassasta lehtori anasti yhteensä noin 500 euroa. Koulun oppilaiden ylläpitämän kioskin kassassa lehtori näpisti rahaa lähes päivittäin yhteensä noin 800 euroa.

Opiskelijaprojektin käteiskassasta lehtori anasti yhteensä noin 200 euroa. Paljastuttuaan lehtori palautti anastamansa rahat ja erosi itse virastaan. Lähde: (Ilta-Sanomat 26.7.2002)

SÄÄTÖLAITEASENTAJA NÄPISTI VARUSKUNNAN KYLMIÖSTÄ MAKKAROITA
Sähköasentaja ei kyennyt vastustamaan Pohjois-Karjalan prikaatin Kontiorannan keittiön maukkaita makkaroita, vaan syyllistyi toistuviin näpistyksiin. Anastettujen makkaroiden arvo oli noin 50 markkaa.

Erään kerran Kontiorannan varuskunnan keittiön ruokala-apulainen tapasi säätölaiteasentajan kylmiöstä itse teosta. Hän oli tunkemassa kinkkumakkaroita housun taskuihin. Huomautuksista piittaamatta hän jatkoi makkaroiden napostelua.

Varuskunnan komentaja edellytti puolustushallinnon rakennuslaitoksen ryhtyvän asianmukaisiin toimenpiteisiin näpistelijän suhteen. Lopulta näpistelijä päätti itse erota puolustusvoimien palveluksesta. Lähde: (Ilta-Sanomat 22.6.2000)

SIIVOOJA ANASTI ÅBO AKADEMIN OMAISUUTTA
Siivooja tunnusti poliisikuulusteluissa anastaneensa Åbo Akademin pääkirjastosta useita taide-esineitä. Siivousfirman palveluksessa työskennellyt siivooja toimi ilmeisesti yksin. Anastus ilmeni, esineiden yksittäisinä katoamisina. Katoamiset tapahtuivat aina kirjaston ollessa suljettuna, joko varhain aamulla tai myöhään illalla. Kirjaston tiloihin oli avain noin viidelläkymmenellä henkilöllä.

Tiloihin asennettujen valvontalaitteiden avulla pyrittiin saamaan selville kuinka arvotaide kävelee tiloista ulos. Satunnaisesti tapahtuvien katoamisten selvittäminen vei kuitenkin kuukausia. Åbo Akademin säätiön toimitusjohtaja luonnehti tilannetta katastrofaaliseksi.

"Tämmöinen organisaatio on kuin puulla päähän lyöty. Saadaan olla kiitollisia, että tavarat on saatu takaisin". Lähde: (Mari Manninen, Eeva Palm, Helsingin Sanomat 8.3.2000, sivu A7)

YLEISRADION ÄÄNITARKKAILIJA ANASTI STUDIOLAITTEITA
Yleisradion palveluksessa työskennellyt nuori äänitarkkailija anasti noin kahden vuoden ajan YLE:n teknisiä laitteita tietokoneista äänitarkkailupöytiin. Äänitarkkailija tarvitsi laitteita toimiessaan päätyönsä ohella mm. konserttien äänitarkkailutehtävissä.

Kotietsinnän yhteydessä poliisi sai takaisin suuren määrän anastettua omaisuutta. Osa anastetuista laitteista löytyi YLE:n kellarissa sijainneesta piilopaikasta. Tapauksen jälkeen YLE laajensi kulunvalvonnan koskemaan kaikkia tiloja, joissa on kalliita teknisiä laitteita. Lähde: ( Ilta-Sanomat 21.1.2000, sivu 10)

VAALIMAAN TULLIMIESTEN EPÄILTIIN ANASTANEEN TAKAVARIKOITUJA NAUTINTOAINEITA
Seitsemän Vaalimaan tulliasemalla työskennellyttä tullimiestä tunnusti anastaneensa valtion haltuun takavarikoitua alkoholia ja savukkeita. Jutun tutkinnan edetessä syyllisiksi epäiltyjen määrä kasvoi. Krp ei kertonut anastetun tavaran määrää. Rikosilmoituksen asiasta teki tulli. Lähde: (TV1 -uutislähetys 10.9.1999 klo 20.30, Iltalehti 11.9.1999 A5)

Miehet anastivat tupakkaa ja alkoholia ns. "katumusastiasta", johon turistit voivat jättää vielä viime hetkellä ylimääräiset tuliaisensa. Lähde: (Ilta-Sanomat 14.9.1999 sivu 12)

ESPOON POLIISIN AUTOVARIKOLTA ANASTETTU AUTON OSIA
Vantaan poliisi tutki Espoon poliisivarikolla sattuneet varkaudet. Epäiltyinä oli kaksi varikolla työskennellyttä mieshenkilöä. Miehet eivät olleet poliiseja. Miesten epäiltiin myyneen romutettaviksi tarkoitetuista ajoneuvoista irrotettuja osia. Lähde: (Iltalehti 22.1.1998)

OSA-AIKAMYYJÄ ANASTI 150.000 MARKAN EDESTÄ VAATTEITA
Osa-aikamyyjän epäiltiin anastaneen 150.000 markan arvosta vaatteita helsinkiläisestä vaatemyymälästä. Nainen otti vaatteita kotiin sovitettaviksi, mutta ei palauttanut niitä takaisin. Lähde: (Helsingin Sanomat 2.8.1995)

POLIISIT NÄPISTIVÄT RAHAA PASILAN POLIISITALON PELIAUTOMAATISTA
Helsingin poliisipäällystökerho oli hankkinut Pasilan poliisitalon ruokailutilojen yhteyteen pokeriautomaatin. Pokeripeliautomaatin laskuri osoitti vajausta kassaan kertyneiden kolikoiden määrässä. Esimiesten toimesta peliautomaatin läheisyyteen asennettiin piilokamera, joka kuvasi peliautomaatin tapahtumia joka yö kahden kuukauden ajan. Kassavajeen syykin selvisi.

Helsingin käräjäoikeus totesi kahden pitkään ammatissaan toimineiden helsinkiläisten poliisimiesten syyllistyneen näpistykseen. Toinen poliiseista sai pokeriautomaatista saaliikseen 6 markkaa ja toinen 305 markkaa. Käräjäoikeus ei rankaissut tekijöitä, vaan totesi hallinnollisten seuraamusten olevan siinä määrin ankaria, ettei mahdollisilla pienillä sakkotuomioilla ole merkitystä. Lähde: (Ilta-Sanomat 26.10.1994)

YLIKONSTAAPELI NÄPISTI POLIISIEN RUOAT
Lappeenrantalainen ylikonstaapeli tuomittiin näpistyksestä 1680 markan sakkoihin. Lisäksi hän sai potkut poliisin virasta. Ylikonstaapeli oli ottanut poliisien kylmäkaapista ruokaa useita kertoja, mutta jättänyt usein ruoat maksamatta. Anastetun ruoan arvoksi tuli yhteensä noin 1300 markkaa. Ruoan lisäksi ylikonstaapeli myönsi ottaneensa poliisien kahvikassasta kolikoita vaihtorahoiksi. Lähde: (Ilta-Sanomat 3.9.1993)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön