Anastus
Yritysturvallisuus > Compliance
Anastus
Anastus ja kavallus ovat rikoksia, joissa otetaan toisen omaisuutta oikeudettomasti, mutta ne eroavat toisistaan sen mukaan, mikä suhde rikoksentekijällä on ollut omaisuuteen ennen tekoa.
Anastusrikoksessa tekijä ei ole oikeutetusti hallinnut omaisuutta ennen sen ottamista oikeudettomasti hallintaan.
Kavallusrikoksessa tekijä on ensin saanut omaisuuden oikeutetusti hallintaansa, mutta käyttää sitä myöhemmin oikeudettomasti omaksi edukseen. Luottamukseen perustuva omaisuuden hallinta on rikottu käyttämällä omaisuutta väärin.
Vanha sanonta "kuormasta saa syödä, kunhan ei syö koko kuormaa" ei ole enää voimassa.
Anastus tarkoittaa toisen omaisuuden ottamista luvatta, eli varastamista tai omaisuuden haltuunottoa ilman laillista oikeutta. Termiä käytetään erityisesti oikeudellisissa ja rikosoikeudellisissa yhteyksissä kuvaamaan omaisuusrikosta, jossa henkilö ottaa haltuunsa toisen omaisuutta ilman omistajan lupaa.
Anastus on yksi yleisimmistä rikoslajeista. Varkauksia tapahtuu Tilastokeskuksen mukaan vuosittain noin 60 000. Tähän vaikuttavat useat tekijät mm. sosiaaliset olosuhteet ja rikollisuuden vastaiset toimet. Yhteiskunnalliset tekijät, kuten talouden heilahtelut tai yhteiskunnallinen eriarvoisuus, voivat myös vaikuttaa anastusrikosten määrään.
RikostorjuntatyöYrityksen rikostorjuntatyön tavoitteena on vähentää rikoksen tekijän motivaatiota siten, että
- teko on tavanomaista hankalampaa toteuttaa
- tekoon liittyy merkittävä kiinnijäämisriski
- teosta saatu hyöty on vähäinen.
Rikoksen tekemistä voidaan hankaloittaa mm.
- valvomalla kohteeseen pääsyä (vartiointi, kulunvalvonta, kameravalvonta, rikosilmoitinjärjestelmä)
- ohjaamalla rikoksentekijät pois kohteesta (vartiointi, varoituskyltit, valaistus, aitaus, ajoesteet)
- poistamalla rikoksien tekemistä edistäviä olosuhteita (opasteet, pimeät piha-alueet, valvontakameran katvealueet).
Rikoksen tekemiseen liittyvää kiinnijäämisriskiä voidaan kasvattaa mm.
- lisäämällä valvontaa (rikosilmoitinjärjestelmä, hälyttimet, vartiointi)
- vaikeuttamalla kohteeseen pääsyä (ajoesteet, kalterointi, lukitukset, turvasäilöt).
Rikoksesta saatavaa hyötyä voidaan vähentää mm.
- poistamalla tai suojaamalla fyysisesti potentiaaliset teon kohteet
- merkitsemällä omaisuus.
Mielikuvat ovat usein vääriäEnnen 1990-luvun pankkikriisiä yleinen mielikuva oli, että pankeissa työskentelee keskimäärin muuta väestöä rehellisempiä ihmisiä. Pankkikriisin puhjettua yleinen mielikuva oli, että pankkien palveluksessa toimivat kaikkein röyhkeimmät konnat. Kumpikaan näistä mielikuvista ei vastannut todellisuutta.Rikosturvallisuuden kannalta on haitallista, jos henkilöstölle luodaan perusteettomia mielikuvia oman yrityksen henkilöstön poikkeuksellisesta rehellisyydestä. On syytä muistaa, että turvallisuutta ei voi perustaa mielikuviin. Kuka tahansa henkilö voi syyllistyä rikokseen, jos hän omaa motivaation, saa tilaisuuden ja valvonta on puutteellista (vähäinen kiinnijäämisriski suhteessa rikoshyötyyn).Työntekijöiden arvo-omaisuudesta huolehtiminenToimitiloissa tapahtuvat anastusrikokset kuuluvat kiinteistöturvallisuuden piiriin. Pääsääntöisesti yhden yrityksen kiinteistöissä kiinteistöturvallisuus kuuluu isännöitsijän vastuulle. Usean yrityksen kiinteistöissä kiinteistöturvallisuudesta vastaavat yleensä toimitiloja hallitsevat yritykset ja kiinteistöyhtiön isännöitsijä yhdessä. Myös muita kiinteistöturvallisuuteen liittyviä vastuunjakoja on olemassa.Työpiste ei ole turvallinen arvo-omaisuuden säilytyspaikka, koska toimitilojen turvallisuusjärjestelyt mitoitetaan yleensä rehellisiä ihmisiä varten. Yrityksen oman henkilökunnan lisäksi toimitiloissa liikkuu ulkopuolisia henkilöitä, kuten esimerkiksi huoltomiehiä, ikkunanpesijöitä, siivoojia, vierailijoita, tavarantoimittajia jne. Yrityksellä ei ole mitään edellytyksiä antaa lupausta kaikkien osapuolten ehdottomasta rehellisyydestä.Konkreettiset toimenpiteet
- Henkilöstöä on informoitava yrityksessä noudatettavista vierailijakäytännöistä.
- Henkilöstöä on informoitava kulunvalvonnan ja vartioinnin rajallisista mahdollisuuksista torjua anastusrikoksia.
- Turvallisuustoimenpiteistä huolimatta henkilöstön on säilytettävä arvotavaransa lukituissa kalusteissa esimerkiksi lukitussa työpöydän laatikossa tai vaatekaapissa.
- Henkilöstölle on kerrottava korvaako yritys työntekijälle aiheutuneen rikosvahingon ja millä ehdoilla.
KorvausperiaateLähtökohtana on, että yritys ei korvaa henkilöstöltä anastettua omaisuutta (kännyköitä, lompakkoa, käteistä rahaa, avaimia), ellei sitä ole säilytetty lukitussa kalusteessa. Näissä tapauksissa henkilön on tehtävä poliisille rikosilmoitus, saadakseen korvauksen laajasta kotivakuutuksesta.Periaatteena on, että, jos lukittu kaluste murretaan auki ja työntekijän omaisuutta anastetaan, ensisijainen korvausvastuu työntekijään nähden on yrityksellä.Epärehellisyys irtisanomisperusteenaTyöntekijän anastusrikos esimerkiksi näpistys tai varkaus on työnantajalle laillinen irtisanomisperuste, jos teko on tapahtunut välittömästi työhön liittyvissä olosuhteissa, kohdistuen esimerkiksi työnantajan, henkilöstön tai yhteistyökumppaneiden omaisuuteen.Työhön liittyvien olosuhteiden ulkopuolelle jäävissä teoissa, anastusrikos irtisanomisperusteena tulee kysymykseen vain erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa.RikosilmoitusAnastusrikokset ovat asianomistajarikoksia. Asianomistajan on ilmoitettava rikos syytteeseen pantavaksi. Virallinen syyttäjä ei voi nostaa syytettä näpistyksestä tai varkaudesta, ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.Kiinniotto-oikeusJos havaitsee, että henkilö on kaapilla varkausaikeissa, antaa jokamiehen kiinniotto-oikeus mahdollisuuden ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos.Näpistys vai varkausNäpistyksen ja varkauden rajaksi on oikeuskäytännössä muodostunut 490 euroa. Hylätyn tavaran ottaminen jäteastiasta on myös anastusrikos. ”Roskisdyykkari” syyllistyy tavaran arvosta riippuen näpistykseen tai varkauteen. Suunnitelmallisuus lisää teon moitittavuutta.NäpistysRikoslain 28 luvun 3 § mukaan kyseessä on näpistys, jos anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Kyseeseen tulee tällöin sakkorangaistus. Poliisi ei voi käyttää tutkinnassa pakkokeinoja, joilla tekijä olisi mahdollista saada selville.Näpistyksen yritys on myös rangaistava teko. Näpistyksen yrityksestä ei rangaista, jos tekijä luopuu aikeistaan vapaaehtoisesti (esim. palauttamalla näpistyksen kohteeksi aiotun omaisuuserän alkuperäiseen paikkaan eli nk. "peruuntunut ostopäätös").Näpistyksen kohteita työpaikalla
- lounasruoka (jätetään maksamatta)
- vessapaperi
- konttoritarvikkeet
- koristekasvit
- kahvikassat
- lompakot
- kännykät
- alkoholijuomat
VarkausRikoslain 28 luvun 1 § mukaan toisen hallussa olevan irtaimen omaisuuden anastaminen on varkaus, josta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Törkeä varkaus on kyseessä silloin jos
- anastuksen kohteena on erittäin arvokas omaisuus
- anastamisella aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa
- rikoksentekijä käyttää hyväkseen rikoksen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa
- rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten ampuma-aseella
- räjähdysaineella taikka muulla näiden kaltaisella vaarallisella välineellä tai
- rikoksentekijä murtautuu asuttuun asuntoon.
Jos teossa on kyseessä varkaus, on myös vilpittömässä mielessä omaisuuden haltuunsa saanut henkilö velvollinen palauttamaan omaisuuden lunastuksetta oikealle omistajalle.Varkauden kohteita työpaikalla
- tietokoneet ja niiden oheislaitteet
- dataprojektorit
- taide-esineet