Vakoilutapaus - SecMeter

Sisältöön

Vakoilutapaus

Yritysturvallisuus > Tiedustelupalvelut > Tanska
Kööpenhaminan yliopistossa työskennellyt 49-vuotias suomalainen kansainvälisen politiikan professori ja konfliktien tutkija pidätettiin Tanskassa vakoilusta Venäjän hyväksi.

Epäillyn väitettiin avustaneen Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n vakoilijoita. Venäjän Kööpenhaminan suurlähetystössä työskennelleet neljä ”diplomaattia” poistuivat Tanskasta ennen jutun julkistamista. Lähteet: (politiken.dk 13.4.2012, 14.4.202)

Epäilty sai syytteen 28.3.2012 Tanskan rikoslain 108 § nojalla ulkomaisen vakoiluorganisaation avustamisesta tai avustamisen yrittämisestä Tanskan maaperällä.

Tapaus oli ainutlaatuinen Tanskan historiassa. Vain kirjailija Herløv Arne Petersen oli vuonna 1981 saanut syytteen saman rikoslainkohdan perusteella. Maksimirangaistus on lain mukaan kuusi vuotta vankeutta.

Tanskalainen Weekendavisen toimittaja Poul Pilgaard Johnsen sai vihjeen tulevasta vakoiluoikeudenkäynnistä ja toi vakoilutapauksen julkisuuteen. Hänen mukaan PET:n normaaliin toimintatapaan kuuluu se, että seurattavina oleviin henkilöihin otetaan yhteyttä kaikessa hiljaisuudessa ja heitä kehotetaan lopettamaan epäilyksen alainen toiminta. On poikkeuksellista, että PET antaa tapauksen päätyä oikeuskäsittelyyn. Lähde: (Ilta-Sanomat 14.5.2012 sivu 13)

PET:in entinen päällikkö Hans Jørgen Bonnichsen totesi, että ”vakoilu on toimintaa, joka tapahtuu 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa”. Venäjän ulkomaantiedustelu SVR on aina ollut kiinnostunut saamaan jalansijan, jonka avulla agentit voivat tehdä työnsä Tanskan maaperällä.

Ratkaisevaa tässä jutussa oli se, tiesikö epäilty tapaavansa SVR:n edustajia, jotta epäilty olisi syyllistynyt vakoiluun. Poliittisen vakoilun osalta yliopistot ovat kaikkien tiedustelupalvelujen keskeisiä rekrytointikohteita, koska yhteiskuntatieteitä opiskelevista henkilöistä voi myöhemmin tulla myös keskeisiä viranhaltioita.

Diplomaatin peitteellä toimiva SVR:n edustaja pyytää tietolähteeltään yleensä ensin julkisia raportteja ja julkaisuja, antaen ymmärtää tietotarpeen johtuvan tavanomaisista diplomaatin työhön johtuvasta yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kiinnostuksesta.

Yhteistyön jatkuessa kiinnostuksen kohde vaihtuu entistä luottamuksellisimpien asioiden suuntaan. Käytännössä kyseessä on tietolähteelle asetettu ansa. Lähde: (politiken.dk 12.4.2012)

Syytteen mukaan epäilty tapasi ainakin neljää venäläisvakoojaa ja toimitti heille turvallisuuspoliittisia mietintöjä ja tietoja. Epäillyn väitettiin antaneen myös Venäjän tiedustelupalvelua kiinnostavien tanskalaisten nimiä ja tietoja. Epäilty oli tavannut Venäjän ulkomaan tiedustelun edustajia noin 20 kertaa vuodesta 2002 aina vuoteen 2010, jolloin hänet pidätettiin 8.9.2010 metrojunassa.

Tapaamiset tapahtuivat eri ravintoloissa, joiden yhteydessä epäillyn väitettiin luovuttaneen muistioita poliittisista kysymyksistä. Palkkiot maksettiin tapaamisten yhteydessä dollareina kirjekuorissa.

PET epäili, että syytetty oli luovuttanut venäläisille myös kymmenen opiskelijan ja neljän tutkijan tiedot sisältävän listan. Tietojen perusteella Venäjän ulkomaan tiedustelu olisi voinut rekrytoida uusia tietolähteitä, mikäli joku listan henkilöistä sijoittuisi myöhemmin keskeiseen virkaan.

Pakkokeinoina PET käytti kotietsintöjä, tiedostojen ja rahan takavarikkoja. Epäillyn kertoman mukaan PET oli kuvannut hänen tapaamisia venäläisten diplomaattien kanssa ja tallentanut keskusteluja salakuuntelulaitteilla, joita oli piilotettu ravintoloiden tuhkakuppeihin ja ruukkukasveihin. Lähde: (politiken.dk 12.4.2012)

Epäillyn kuulustelut olivat toistuvia. Kuulusteluja suoritettiin yhteensä noin 350 - 400 tuntia. Epäilty kertoi PET:n käyttäneen häneen univajemetodia. Kuulustelujen aikana häneltä kiellettiin mm. mahdollisuus saada astmalääkkeitä. Lähde: (politiken.dk 12.4.2012)

Tanskan turvallisuuspoliisin toiminta teki epäillyn ja hänen perheensä normaalin elämän mahdottomaksi. Syntynyt tilanne vahingoitti myös epäillyn urakehitystä. Suunnitelmat mm. osallistumisesta Suomen ulkoministeriön Myanmarin rauhanneuvotteluhankkeeseen romuttuivat. Epäilty on tieteenalallaan erittäin arvostettu henkilö ja hänellä oli hyvät yhteydet Kaakkois-Aasian ääri-islamilaisiin ja separatistisiin järjestöihin.

Epäilty kertoi olevansa syytön. Pidätyksen tapahduttua epäillyn tiedossa ei ollut kaikkien diplomaattien nimiä eikä epäilty tuntenut heitä ulkonäöltä. Epäilty kertoi käyneensä keskusteluja neljän venäläisen diplomaatin kanssa, jota Tanskan tiedustelupalvelu väitti vakoojiksi. Tiedustelupalvelu ei esittänyt epäillylle mitään todisteita siitä, että diplomaatit olisivat olleet vakoojia.

Epäilty oli käsityksensä mukaan tehnyt venäläisille diplomaateille rahallista korvausta vastaan ammattimaisia analyysejä ja tieteellisiä pohdintoja turvallisuuspolitiikasta. Venäläisille suoritetuista palveluksista epäilty oli laskuttanut 17 500 euroa. Epäilty kertoi laatineensa vastaavia analyysejä myös lukuisille muille diplomaateille ja hallituksille.

Epäilty totesi, että hän on puhunut satojen diplomaattien kanssa ja tietää, ettei vakoojat puhu ravintoloiden turvakameroiden alla, pidä kännyköitään päällä, eivätkä pyri edes auttamaan niitä Venäjän ulkopoliittisia pyrkimyksiä, jotka ovat tiedustelupalvelun intressien vastaisia.

Epäilty totesi myös, että tutkinnan yhteydessä PET:lle oli paljastanut useita suomalaisia salaisuuksia. Epäillyn mukaan hänen toimintaansa tunteva ihminen onkin valmis väittämään, että epäilykset tiedustelupalveluiden auttamisesta oli orkestroitu vain, jotta PET pääsisi laillisesti käsiksi pankkiholveissa, epäillyn kotona, tietokoneessa ja työhuoneessa oleviin salaisuuksiin. Lähde: (mtv3.fi 13.4.2012)

Supo oli epäilystä tietoinen ja avusti omalta osaltaan tutkinnassa. Supon viestintäpäällikkö kertoi, että tutkintavastuu on Tanskan tiedustelupalvelulla, eikä kommentoinut asiaa enempää.

Tanskan ulkoministeriö vaati, että oikeudenkäynti tapahtuu suljetuin ovin. Glostrupin käräjäoikeus päätti ulkoministeriön toiveen mukaisesti 26.4.2012, että oikeutta käydään suljetuin ovin. Tanskan puolustusministeriö olisi sen sijaan ollut valmis avoimeen oikeudenkäyntiin. Myös syytetyn asianajaja vastusti suljettua oikeudenkäyntiä.

Itäisen Tanskan hovioikeus - Östre Landsret päätti torstaina 3.5.2012 jättää voimaan toistaiseksi Glostrupin käräjäoikeuden aiemman syytteen ja oikeudenkäynnin salaamispäätöksen. Valitustuomioistuin antoi lopullisen ratkaisun asiassa maanantaina 7.5.2012. Se päätti, että tiistaina 8.5.2012 alkanut vakoiluoikeudenkäynti tapahtui suljetuin ovin ja myös syytekirjelmä oli salainen.

Lähteet ((yle.fi 3.5.2012,  hs.fi 14.4.2012, 7.5.2012, politiken.dk 13.4.2012, 14.4.2012, yle.fi 12.4.2012, 13.4.2012, 8.5.2012, iltalehti 12.4.2012, hs.fi 13.4.2012, hs.fi 7.5.2012, yle.fi)

Glostrupin käräjäoikeus tuomitsi torstaina 31.5.2012 syytetyn viiden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen vieraan tiedustelupalvelun avustamisesta rikoslain 108 § perusteella. Kivimäkeä ei karkotettu Tanskasta.
Jutun syyttäjänä toiminut Ole Weikop totesi tuomion olevan kohtuullinen.

Tuomion kuultuaan syytetty totesi "Tämä tuntuu hirveältä. Minut tuomittiin ilman todisteita". Syytetyn oikeusavustajana toimi Donald Nemeth. Tuomiosta oli valitettava 14 päivän kuluessa. Lähteet: (politiken.dk 31.5.2012, jp.dk 31.5.2012, ts.fi 31.5.2012, yle.fi 31.5.2012, hs.fi 31.5.2012)

Tapaus Herløv Arne Petersen
Kirjailija Herløv Arne Petersen pidätettiin 3.11.1981. Hän tapasi 11.9.1972 - 16.8.1981 välisenä aikana vähintään 115 kertaa KGB: n tiedustelu-upseereita. Vain muutamat ennalta sovituista tapaamisista perutettiin. Petersen kävi lounastamassa mm. Neuvostoliiton suurlähetystön sihteerin kanssa, joka oli todellisuudessa KGB:n tiedustelu-upseeri. Petersen tapasi mm. seuraavia KGB:n upseereita:

  • Leonid Makarov (11.9.1972 – 16.5.1973)
  • Stanislav Tjebotok (16.5.1973 - 10.6.1977)
  • Vadim Tjernyj (10.6.1977 - 9 12.1978)
  • Vladimir Merkulov (9.12.1978 – 16.8.1981)

Lähde: (KGB's kontakt-og agentnet i Danmark PET-kommissionens beretning bind 13)

Tapaamisista KGB:n agenttien kanssa Petersen sopi aina suullisesti, joka vaikeutti PET:n etsivien työtä (henkilöseurantaa). Petersenin koodinimi oli ”Palle”. KGB luokitteli Petersenin ”luottamukselliseksi kontaktihenkilöksi". Vakoilusyytteestä luovuttiin myöhemmin.

KGB:n Tanskaan sijoittamilla agenteilla oli kaksi tehtävää (aktivnyje meroprijatija)

  1. Levittää vääriä ja harhaanjohtavia tietoja vaikuttaakseen Tanskan hallituksen ulkopolitiikkaan ja Nato suhteisiin.
  2. Edistää Tanskan hallituksen ymmärrystä ja sympatiaa Neuvostoliiton politiikkaa kohtaan.

KGB oli erittäin kiinnostunut kirjailijoista ja taiteilijoista, joille yhteistä oli se, että he olivat poliittisesti sitoutuneet vasemmistoon ja edustivat usein myös rauhanliikkeitä. Kirjailijoilla ja taiteilijoilla oli myös mahdollisuus vaikuttaa mediassa turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja näin edistää Neuvostoliiton taktisia tavoitteita.

KGB:llä oli kolmivuotinen suunnitelma tunkeutumisesta Tanskan valtionhallinnon päätöksentekojärjestelmään. KGB näki Petersenillä tässä suunnitelmassa jonkinlaisen roolin, vaikka kirjailijalla ei ollut suoria kontakteja pääministeriin tai ulkoasiainvaliokuntaan. Petersenin kautta KGB:llä oli kuitenkin mahdollisuus luoda kontakteja mm. vasemmistolaisiin järjestöihin. Petersenin väitettiin julkaisseen myös omalla nimellään KGB:n kirjoittamia tekstejä.

Lähteet: (KGB’s kontakt-og agentnet I Danmark: sakerne i PE’s arkiv vedrørende Arne Herløv Petersen og Jørgen Dragsdahl ISBN: 89-91851-64-5, nyhederne.tv2.dk 12.4.2012)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön