KAPO - SecMeter

Virossa hyväksyttiin turvallisuuspalvelulaki 1.3.2001. Samalla Viron sisäisen turvallisuuspalvelun asema muutettiin poliisilaitoksesta turvallisuuspalveluksi.

Riigikogu hyväksyi keskiviikkona 14.12.2022 hallituksen aloitteen lakimuutokset, jotka antavat Viron sisäiselle turvallisuuspalvelulle (ISS) oikeudet suojella aluettaan ja henkilöstöään, jotta uhkiin voidaan reagoida asianmukaisesti poliisin saapumiseen asti. Lakimuutoksiin sisältyi myös muutoksia tietosuojaa koskeviin säännöksiin.

Viron sisäisellä turvallisuuspalvelulla on oikeus käyttää lainvalvontatoimenpiteitä, kuten kuulustelua, tunnistamista tai säilöönottoa alueensa ja henkilöstönsä suojelemiseksi. Tätä tarkoitusta varten turvallisuusviranomaiset voivat käyttää fyysistä voimaa, erikoisvarusteita sekä aseita.

Välitöntä pakottamista saa käyttää vain sellaisiin henkilöihin, jotka ovat turvallisuusviranomaisen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ja joiden toiminta aiheuttaa vaaraa henkilöstölle. On valittava sellainen reagointitapa, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa uhan aiheuttajalle.

Organisaatio
Kapoa johtaa pääjohtaja (Peadirektor). Pääjohtaja vastaa kapon toiminnasta kokonaisuudessaan. Pääjohtaja nimitetään Viron hallituksen päätöksellä sisäministerin esityksestä. Pääjohtaja raportoi suoraan sisäministerille ja osallistuu kansallisen turvallisuusneuvoston työhön. Varajohtajat (Asepeadirektorid) vastaavat kukin omasta toiminnostaan. Toiminnot ovat:

• Vastavakoilu
• Terrorismin torjunta
• Korruptiontorjunta
• Analyysi ja tiedustelu
• Sisäinen valvonta

Osastot (Osakonnad) ovat operatiivisia yksiköitä, jotka ovat:

• Vastavakoiluosasto
• Analyysi- ja tilannekuvaosasto
• Erityistutkintaosasto (korruptio, valtiopetos)
• Turvallisuus- ja henkilösuojaosasto
• Kyberturvallisuusyksikkö (yhteistyössä RIA:n ja CERT-EE:n kanssa)
• Operatiivitekninen yksikkö (kuuntelu, valvonta)
• Henkilöstö- ja koulutusosasto
• Hallinto ja tuki

Operatiivinen toiminta on organisoitu seuraaviin neljään alueeseen

1. Pohjoinen alue (palvelualue: Harjumaa)
   
2. Eteläinen alue (palvelualue: Valgamaa, Võrumaa, Viljandimaa, Tartumaa, Jõgevamaa ja Pölvamaa)
   
3. Itäinen alue (palvelualue: Länsi-Virumaa, Itä-Virumaa)
   
4. Läntinen alue (palvelualue: Hiidenmaa, Saarenmaa, Läänemaa, Järvamaa, Raplamaa ja Pärnumaa)
   

Tehtävät

• Tietojen kerääminen ja analysointi Viron perustuslaillisen järjestyksen ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi.
  
• Viroon kohdistettujen ulkomaisten tiedusteluoperaatioiden ehkäisy.
  
• Terrorismin ehkäisy.
  
• Valtionsalaisuuksien ja turvaluokiteltujen tietojen suojaaminen sekä turvatarkastusten suorittaminen.
  
• Joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen.
  
• Korruptioon ja räjähdystarvikkeisiin liittyvien rikosten tutkinta.
  

Kapon johtaja nimitetään Viron hallituksen päätöksellä sisäministerin esityksestä. Tehtävä vaatii laajaa luottamusta ja huippusalaisuusluokitusta, ja johtajalla on tiivis yhteys presidenttiin, pääministeriin ja puolustusvoimiin. Kapon johtajien tausta ovat liittyneet perinteisesti pitkään kokemukseen juridiikan, poliisitoiminnan tai tiedustelun aloilta.

Kapon johtajat vuodesta 1993

• Jüri Pihl 1993–2003
• Aldis Alus 2003–2008
• Raivo Aeg 2008–2013
• Arnold Sinisalu 2013–2023
• Margo Palloson 2023–

Kapo julkaisi toimintansa alkutaipaleella nimilistan virolaisista KGB:n yhteistyökumppaneista. Listalta oli jätetty pois niiden henkilöiden nimet, jotka olivat käyneet määräaikaan mennessä vapaaehtoisesti tunnustamassa yhteistyökumppanuutensa.

Vapaaehtoisesti tunnustaneita ilmaantui ainoastaan 1100 henkilöä, vaikka todellisen määrän arvioitiin olleen kymmeniätuhansia henkilöitä.

Kapon keskesiä haasteita Virossa ovat Venäjän turvallisuuspalvelut. FSB on edustettuna koko Baltian alueella mm. rajavartioston joukkojen yhteydessä. FSB:llä on myös raja-alueiden tuntumassa telekunteluun erikoistuneita SIGINT- kuunteluasemia. Venäjän tiedustelu yrittää aktiivisesti vaikuttaa Viron politiikkaan ja ulkosuhteisiin.

Venäjän tiedustelupalveluista erityisesti FSB operoi Virossa täydellä painolla. Tämän piirteen on oletettu ilmentävän sitä, ettei Venäjä tunnusta Viron suvereniteettia. Muussa tapauksessa SVR:n operatiivinen rooli olisi Virossa FSB:tä merkittävämpi.

Venäjän tiedustelupalvelut käyttävät hyväksi Viron sisäpoliittisia heikkouksia, kuten kansalaisten taloudellista ahdinkoa. Viro on pyrkinyt tietoisesti politiikallaan vaikuttamaan siihen, ettei Venäjän tiedustelulla olisi käytettävissä värväykseen soveltuvia sisäpoliittisia heikkouksia tai tartuntapintoja.

Virossa Venäjän tiedustelupalveluun kuuluvia henkilöitä toimii sadoittain. Kaikki tiedustelun tukipalvelut mukaan luettuna heitä voi olla lähemmäs tuhat. Virosta käsin hoidetaan myös osa Suomen operaatioista, joten supon ilmoittamat luvut Venäjän tiedustelupalveluiden todellisesta henkilömäärästä Suomessa voi moninkertaistaa.

Venäjä hoitaa tiedusteluoperaatioitaan yli valtakunnan rajojen. Venäjä rakentaa pitkäjänteisesti vakoiluverkostojaan. Verkostojen rakentamisessa käytetään kansalaisten taustatietoja, kuten kansainvälisiä henkilösuhteita, henkilöiden välisiä erimielisyyksiä, tyytymättömyyttä, velvollisuuden tunteita ja inhimillisiä heikkouksia.

Venäjän tiedustelupalveluita kiinnostaa laajasti eri aloilla työskentelevät ihmiset. Ei voi sanoa, että vain politiikka ja tiedemaailma olisivat ne alat, jotka kiinnostavat. Venäjän tiedustelupalvelut eivät vain vakoile, vaan pyrkivät lietsomaan vastakkainasettelua, levottomuuksia ja epävakautta sekä horjuttamaan yhteiskuntarauhaa hybridioperaatioin.

Virossa vankeuden uhka ja vakoilijoiden julkituominen toimivat värväyksen tehokkaana esteenä. Vakoilutapaukset ratkaistaan aina rikosjuttuina. Virossa on katsottu, että pieni maa tarvitsee kovat otteet Venäjän massiivista tiedustelua vastaan. Viro ei värvää kiinni jääneitä vakoilijoita kaksoisagenteikseen, kuten yleensä on tapana. Vakoilijoita odottaa aina vankila.

Osa Venäjän tiedustelupalveluiden värväysyrityksistä on kaatunut siihen, että värvättävä on kieltäytynyt yhteistyöstä, koska vankeusrangaistuksen uhka on Virossa todellinen.