KAPO - SecMeter

Sisältöön

KAPO

Yritysturvallisuus > Tiedustelupalvelut > Viro
Kaitsepolitseiamet (Kapo), (Internal Security Service, ISS) on Viron sisäinen turvallisuuspalvelu, jonka tehtävänä on torjua Viron parlamentaariseen demokratiaan ja valtiojärjestykseen kohdistuvat uhkat.

Viron sisäisen turvallisuuspalvelun ylijohtaja on Margo Palloson. Ylijohtajalla on kolme varajäsentä. Kapon internet-sivuilla ilmoitettujen tietojen perusteella operatiivista toimintaa voidaan verrata suojelupoliisin operatiiviseen toimintaan. Viro kuuluu Natoon toisin kuin Suomi, joten operatiiviset piirteet eivät ole kuitenkaan suoraan supoon rinnastettavissa.

Kaitsepolitsei perustettiin uudelleen Neuvostoliiton miehityksen päätyttyä 1.3.1991. Kapo siirrettiin poliisiorganisaatiosta 18.6.1993 suoraan sisäministeriön alaisuuteen.

Virossa hyväksyttiin turvallisuuspalvelulaki 1.3.2001. Samalla Viron sisäisen turvallisuuspalvelun asema muutettiin poliisilaitoksesta turvallisuuspalveluksi.

Riigikogu hyväksyi keskiviikkona 14.12.2022 hallituksen aloitteen lakimuutokset, jotka antavat Viron sisäiselle turvallisuuspalvelulle (ISS) oikeudet suojella aluettaan ja henkilöstöään, jotta uhkiin voidaan reagoida asianmukaisesti poliisin saapumiseen asti. Lakimuutoksiin sisältyi myös muutoksia tietosuojaa koskeviin säännöksiin.

Viron sisäisellä turvallisuuspalvelulla on oikeus käyttää lainvalvontatoimenpiteitä, kuten kuulustelua, tunnistamista tai säilöönottoa alueensa ja henkilöstönsä suojelemiseksi. Tätä tarkoitusta varten turvallisuusviranomaiset voivat käyttää fyysistä voimaa, erikoisvarusteita sekä aseita.

Välitöntä pakottamista saa käyttää vain sellaisiin henkilöihin, jotka ovat turvallisuusviranomaisen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ja joiden toiminta aiheuttaa vaaraa henkilöstölle. On valittava sellainen reagointitapa, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa uhan aiheuttajalle.
Organisaatio
Viron sisäisen turvallisuuspalvelun pääjohtajana on toiminut kesäkuusta 2013 alkaen Arnold Sinisalu. Hänen alaisuudessa toimii kolme varajäsentä.Apulaisjohtajaksi siirtyy 1.11. alkaen aiemmin Puolustuspoliisin kansliapäällikkönä toiminut Andres Ratassepp. Operatiivinen toiminta on organisoitu neljään osastoon.

  1. Pohjoinen osasto (palvelualue: Harjumaa)
  2. Eteläinen osasto (palvelualue: Valgamaa, Võrumaa, Viljandimaa, Tartumaa, Jõgevamaa ja Pölvamaa)
  3. Itäinen osasto (palvelualue: Länsi-Virumaa, Itä-Virumaa)
  4. Läntinen osasto (palvelualue: Hiidenmaa, Saarenmaa, Läänemaa, Järvamaa, Raplamaa ja Pärnumaa)

Tehtävät

  • Tietojen kerääminen ja analysointi Viron perustuslaillisen järjestyksen ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi.
  • Viroon kohdistettujen ulkomaisten tiedusteluoperaatioiden ehkäisy..
  • Terrorismin ehkäisy.
  • Valtionsalaisuuksien ja turvaluokiteltujen tietojen suojaaminen sekä turvatarkastusten suorittaminen.
  • Joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen.
  • Korruptioon ja räjähdystarvikkeisiin liittyvien rikosten tutkinta.

Kapo julkaisi toimintansa alkutaipaleella nimilistan virolaisista KGB:n yhteistyökumppaneista. Listalta oli jätetty pois niiden henkilöiden nimet, jotka olivat käyneet määräaikaan mennessä vapaaehtoisesti tunnustamassa yhteistyökumppanuutensa.

Vapaaehtoisesti tunnustaneita ilmaantui ainoastaan 1100 henkilöä, vaikka todellisen määrän arvioitiin olleen kymmeniätuhansia henkilöitä.

Kapon keskesiä haasteita Virossa ovat Venäjän turvallisuuspalvelut. FSB on edustettuna koko Baltian alueella mm. rajavartioston joukkojen yhteydessä. FSB:llä on myös raja-alueiden tuntumassa telekunteluun erikoistuneita SIGINT- kuunteluasemia. Venäjän tiedustelu yrittää aktiivisesti vaikuttaa Viron politiikkaan ja ulkosuhteisiin.

Venäjän tiedustelupalveluista erityisesti FSB operoi Virossa täydellä painolla. Tämän piirteen on oletettu ilmentävän sitä, ettei Venäjä tunnusta Viron suvereniteettia. Muussa tapauksessa SVR:n operatiivinen rooli olisi Virossa FSB:tä merkittävämpi.

Venäjän tiedustelupalvelut käyttävät hyväksi Viron sisäpoliittisia heikkouksia, kuten kansalaisten taloudellista ahdinkoa. Viro on pyrkinyt tietoisesti politiikallaan vaikuttamaan siihen, ettei Venäjän tiedustelulla olisi käytettävissä värväykseen soveltuvia sisäpoliittisia heikkouksia tai tartuntapintoja.

Virossa Venäjän tiedustelupalveluun kuuluvia henkilöitä toimii sadoittain. Kaikki tiedustelun tukipalvelut mukaan luettuna heitä voi olla lähemmäs tuhat. Virosta käsin hoidetaan myös osa Suomen operaatioista, joten supon ilmoittamat luvut Venäjän tiedustelupalveluiden todellisesta henkilömäärästä Suomessa voi moninkertaistaa.

Venäjä hoitaa tiedusteluoperaatioitaan yli valtakunnan rajojen. Venäjä rakentaa pitkäjänteisesti vakoiluverkostojaan. Verkostojen rakentamisessa käytetään kansalaisten taustatietoja, kuten kansainvälisiä henkilösuhteita, henkilöiden välisiä erimielisyyksiä, tyytymättömyyttä, velvollisuuden tunteita ja inhimillisiä heikkouksia.

Venäjän tiedustelupalveluita kiinnostaa laajasti eri aloilla työskentelevät ihmiset. Ei voi sanoa, että vain politiikka ja tiedemaailma olisivat ne alat, jotka kiinnostavat. Venäjän tiedustelupalvelut eivät vain vakoile, vaan pyrkivät lietsomaan vastakkainasettelua, levottomuuksia ja epävakautta sekä horjuttamaan yhteiskuntarauhaa hybridioperaatioin.

Virossa vankeuden uhka ja vakoilijoiden julkituominen toimivat värväyksen tehokkaana esteenä. Vakoilutapaukset ratkaistaan aina rikosjuttuina. Virossa on katsottu, että pieni maa tarvitsee kovat otteet Venäjän massiivista tiedustelua vastaan. Viro ei värvää kiinni jääneitä vakoilijoita kaksoisagenteikseen, kuten yleensä on tapana. Vakoilijoita odottaa aina vankila.

Osa Venäjän tiedustelupalveluiden värväysyrityksistä on kaatunut siihen, että värvättävä on kieltäytynyt yhteistyöstä, koska vankeusrangaistuksen uhka on Virossa todellinen.

Viron turvallisuuspoliisin edustaja pidätettiin vakoilusta Venäjän hyväksi
Viron poliisi pidätti keskiviikkona 22.2.2012 Viron turvallisuuspoliisin korkea-arvoisen edustajan Aleksei Dressenin ja hänen vaimonsa epäiltyinä vakoilusta Venäjän hyväksi. Pariskunnan pidätys tapahtui Tallinnan lentokentällä vaimon pyrkiessä Moskovan koneeseen.

Pariskunnalla oli pidätyshetkellä mukanaan turvaluokiteltuja asiakirjoja. Viron turvallisuuspoliisi uskoi, että mies oli vuotanut jo muutamia vuosia Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:lle. Vaimon uskottiin toimineen kuriirina. Lähde: (iltalehti.fi 22.2.2012)

Aleksei Dressen sai vuonna 2012 peräti 16 vuoden tuomion vakoilusta Venäjän hyväksi. Hän ehti myydä valtionsalaisuuksia isolle itänaapurille yli kymmenen vuoden ajan. Dressenin vaimo sai kuuden vuoden tuomion. Tämä toimi kuriirina, joka toimitti miehensä keräämiä tietoja FSB:lle.

Venäjän hyväksi vakoillut mies jäi kiinni Virossa
Virossa pidätettiin vakoilusta epäiltynä eläkkeelle vuonna 2011 jäänyt Kapon työntekijä. Mies oli toiminut Kapossa teknisissä asiantuntijatehtävissä. Hänen epäiltiin toimittaneen Venäjän tiedustelupalvelulle salaisia tietoja useiden vuosien ajan. Miehen pidätyksen yhteydessä löytyi suuria summia käteistä rahaa. Epäilty myönsi kuulusteluissa teon. Lähde: (yle.fi 9.8.2013)

Viron turvallisuuspoliisi varoitti vuosikirjassaan venäläisistä sijoittajista
Viron turvallisuuspoliisi pitää Venäläisen pääoman virtaamista Viroon uhkana valtion turvallisuudelle. Vuonna 2005 Venäjän ulkomaan tiedustelupalvelun (SVR) upseerien aktiivisuus lisääntyi Viron talouselämässä. SVR:n upseerit toimivat Virossa pääsääntöisesti diplomaatin statuksella.

Viron turvallisuuspoliisin mukaan riskinä on se, että ulkomainen liikekumppani, joka saavuttaa valtiolle oleellisessa sektorissa liian suuren painoarvon, voi vuosien kuluttua ryhtyä vaikuttamaan aktiivisesti valtion sisä- ja ulkopolitiikkaan. Lähde: (Helsingin Sanomat 15.5.2006)

Case "Viron sisäministeriöstä paljastui vakoilukeskus"
Viron sisäministeriön kahdesta ullakkohuoneesta paljastui Venäjän vakoilukeskus. Keskuksesta oli 180 kiinteää linjaa eri puolille Venäjää. Virallisesti keskuksen kautta piti vaihtaa tietoja mm. kadonneista henkilöistä. Virossa epäillään, että keskuksen kautta välitettiin myös vakoilutietoja.

Sisäministeri Lepikson perusti tutkimuskomission selvittämään salaperäisen tietoliikennekeskuksen toimintaa. Tarkoituksena oli laatia selvitys vuoden 1991 jälkeen Virosta lähteneiden viestien sisällöstä. Lähde: (Ilta-Sanomat 9.7.1997)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön