Putingate - SecMeter

Sisältöön

Putingate

Yritysturvallisuus > Tietosuoja


Huhtikuussa 2013 paljastui, että Keskusrikospoliisi oli tehnyt Venäjän presidentti Vladimir Putinia koskevan merkinnän poliisin valtakunnalliseen epäiltyjen rekisteriin (Epri). Putinin nimi oli yhdistetty venäläisen ”Night Wolves, Yön sudet” moottoripyöräjengin toimintaan vinkkitietona.

Presidentti Putinin epäiltiin myötävaikuttaneen kyseisen rikollisryhmän toimintaan. Putinin yhteydet rikollisiksi luokiteltujen jengien jäseniin olivat olleet Suomen järjestäytynyttä rikollisuutta tutkineiden poliisien tiedossa jo useita vuosia aiemmin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin suhtautui julkisuudessa tietoon rekisterimerkinnästä tyynesti ja huumorilla. Suomessa poliisijohto pelkäsi kuitenkin, miten asian tulo julkisuuteen vaikuttaisi Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin.

Keskusrikospoliisissa oli pidetty maaliskuussa 2013 järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevä kokous. Kokouksessa oli paikalla asiaan perehtyneitä poliiseja ja muita viranomaisia. Kokouksen tehtävänä oli jakaa viranomaisille ajankohtaisimmat tiedot mm. rikollisjengeissä tapahtuneista muutoksista ja odotettavissa olevista tapahtumista.

Noin viikko kokouksen jälkeen Putinista tehtiin rekisterimerkintä epäiltyjen rekisteriin. Päätöksen tiedon kirjaamisesta rekisteriin teki kokenut rikospoliisi. Teknisesti tiedon kirjasi rekisteriin poliisin siviilipuolen tietopalvelusihteeri.

Yllättäen tieto Putinia koskevasta rekisterimerkinnästä vuoti lehdistölle. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi asian tultua julkisuuteen, että Putinin nimen päätyminen poliisin epäiltyjen rekisteriin oli virhe. Sisäministeri Päivi Räsänen pahoitteli myös Putinille tapahtunutta. Ulkoministeri Erkki Tuomioja lausui puolestaan pahoittelunsa Putinille Moskovan vierailunsa yhteydessä.

Poliisijohtaja Robin Lardot totesi MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmassa, että epäiltyjen rekisteriin oli tehty kyseinen merkintä ja keskusrikospoliisilta oli pyydetty selvitys merkinnän perusteista. Selvityspyynnön jälkeen poliisihallitus totesi, että kyseessä oli virheellinen syöttö ja merkintä oli pyydetty poistamaan rekisteristä.

MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma paljasti myöhemmin, että presidentti Putinia koskeva rekisterimerkintä oli tallennettu myös KRP:n omaan järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenrekisteriin. Järjestäytyneen rikollisuuden rekisteri on ”analyysirekisteri”, joka on ollut käytössä vuodesta 2008. Keskusrikospoliisi on kirjannut tähän rekisteriin tietoja rikollisina pitämiensä jengien jäsenistä.

Keskusrikospoliisin apulaispäällikkö Tero Kurenmaa totesi, että poliisin salaisten rekisterien tietovuodon taustalla oli todennäköisesti poliisi. Ylen maanantaina 27.5.2013 esittämässä MOT-ohjelmassa epäiltiin, että tietovuodon motiivina oli pitkään jatkuneet erimielisyydet Keskusrikospoliisin ja Helsingin poliisilaitoksen välillä. Erimielisyydet juonsivat juurensa vuoteen 2001, jolloin Keskusrikospoliisi epäili Helsingin huumepoliisien varoittaneen vinkkimiestään poliisin järjestämästä ansasta.

Poliisihallituksen toimeenpaneman selvityksen perusteella Valtakunnansyyttäjänvirasto päätti käynnistää esitutkinnan Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimen päätymisestä Keskusrikospoliisin ylläpitämään epäiltyjen rekisteriin. Jutun tutkinnanjohtajiksi määrättiin valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen ja kihlakunnansyyttäjä Anssi Hiivala. Syyteharkinta määrättiin apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen tehtäväksi.
Pirkanmaan talousrikostutkijoista koostuva ryhmä tutki presidentti Putinin rekisterimerkintää koskevaa tietovuotoa. Heidän käytettävissä oli Epri-rekisterin lokitiedot. Valtionsyyttäjän johdolla tutkittiin kolmea tutkimushaaraa

  • Venäjän presidentti Vladimir Putinia koskevan rekisterimerkinnän laillisuus
  • epäiltyjen rekisterin valvontamekanismit ja vastuut
  • kuka vuoti tietoja epäiltyjen rekisteristä.

Valtakunnansyyttäjänvirasto oli haluton selvittämään rekisteritiedon vuotajaa murtamalla lehdistön lähdesuoja. Lähdesuoja takaa tiedotusvälineille oikeuden pitää tietolähteensä salassa, mutta ei suoranaisesti velvoita siihen.

Lähdesuojan rikkominen ei ole kuitenkaan eettisesti hyväksyttävää. Esimerkiksi virkamies voi paljastaa lehdistölle salaisia tietoja ja lehti voi julkaista tiedot. Tiedotusvälineen ei tarvitse paljastaa tietolähdettään, vaikka tiedon avulla voitaisiin selvittää rikos.

Tietolähteen voi joutua paljastamaan vain oikeuden päätöksellä, jos oikeuden käsiteltävänä on rikos, josta voi saada vähintään kuusi vuotta vankeutta.

Lähteet: (valtakunnansyyttäjänviraston tiedote 11.4.2013, mtv3.fi 10.4.2013, 11.4.2013, 24.4.2013, 27.5.2013, yle.fi 10.4.2013, 11.4.2013, 24.5.2013, hs.fi 13.4.2013, iltalehti.fi 10.4.2013, 12.4.2013, 28.5.2013)

Jutun käräjöinti alkoi
Helsingin käräjäoikeus aloitti jutun käsittelyn 11.9.2015. Virkarikoksista syytettyinä (tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden laiminlyönnistä) olivat kolme rekisteristä vastuullista päällikköä - yksi poliisihallituksesta ja kaksi KRP:stä. Esitutkintamateriaalin laajuus oli yli 2 000 sivua. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä virkarikoksiin.

Oikeus joutui pohtimaan, oliko epäiltyjen rekisteriä hallinnoitu asianmukaisesti. Oliko rekisterin käytön ohjeistus, koulutus ja valvonta asianmukaisesti järjestetty? Oliko ylimmälle valvovalle viranomaiselle, eduskunnan oikeusasiamiehelle annettu tarpeelliset tiedot rekisteristä? Lähteet: (yle.fi 11.9.2015. mtv.fi 11.9.2015)

Valtionsyyttäjä kuvasi asiaesittelyssä, kuinka epriin on kirjattu ”jonninjoutavia” havaintoja ihmisistä, kuten punttisalitreeneistä tai seurustelusuhteista. Hän piti joitakin havaintoja suorastaan tirkistelynä.

Yhden syytetyn asianajaja vastasi valtionsyyttäjälle, että jonkin yksittäisen merkinnän esiin nostaminen ei kerro sen laillisuudesta. Merkinnän taustalla on ollut poliisimiehen harkinta. Asianajaja halusi korostaa, että epri on luonteeltaan matalan kynnyksen havainto- ja tiedustelurekisteri, ei rikosrekisteri.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet kaikkien syytettyjen osalta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä vei tuomion hovioikeuden käsittelyyn yhden syytetyn osalta.

Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Hovioikeuden mukaan rekisterinpitopäällikön velvollisuus suunnitella, ohjeistaa ja valvoa epriä ei käynyt säännöksistä tai määräyksistä ilmi rikosvastuun edellyttämällä tavalla.

Oikeuden mukaan syytetty virkamies ei saanut tietoonsa mitään sellaista Epriin liittyvää puutetta, jonka perusteella olisi ollut syytä ryhtyä toimenpiteisiin. Lähde: (yle.fi 28.2.2017, mtv.fi 28.2.2017, iltalehti.fi 28.2.2017)


Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön