Tietovuototapauksia

Elanto sai poliisin rekistereistä tietoja asiakkaistaan ja henkilökunnastaan. Helsingin rikospoliisin palveluksessa työskennellyt ja Elannossa "kassantarkastajana" sivutyötä tehnyt poliisi oli käyttänyt vuosien ajan salaisia poliisirekisteritietoja asiakkaidensa työntekijöiden taustojen tarkistamiseen.

Poliisin kautta Elanto oli saanut myös kansainvälisen poliisijärjestö Interpolin tietoja ulkomaisista asiakkaistaan ja liikekumppaneistaan.

Poliisi oli toimittanut satoja kertoja poliisin salaisia rekisteritietoja lähinnä Elannon sisäiselle tarkastukselle, lakiasiainosastolle ja kiinteistötoimistolle. Lähde: (Helsingin Sanomat 11.7.1995)

Puolustusvoimien esitys Suomen seuraavaksi hävittäjäksi vuodettiin julkisuuteen
Puolustusvoimien esitys Suomen ilmavoimien uudeksi hävittäjäksi vuodettiin julkisuuteen Iltalehden toimesta 5.12.2021 ennen puolustusministeriön käsittelyä. Iltalehti kertoi tietonsa perustuvan ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteisiin. Puolustusministeriön HX-hankkeesta vastaava ohjelmajohtaja totesi MTV Uutisille, ettei ministeriö kommentoi asiaa.

Tapaus osoittaa, ettei suomalaisen virkamieskunnan syväkurkut pysty pitämään salassa erittäin luottamuksellisia valmisteltavia asioita. Poliittisin motiivein toimivia syväkurkkuja löytyy jokaisesta ministeriöstä. Ilmeisesti tietovuodolla pyrittiin vaikuttamaan Suomen riippumattomaan poliittiseen päätöksentekoon.

Yksittäiset kansanedustajat eivät myöskään kyenneet hillitsemään poliittisia intohimojaan, vaan esittivät vahvoja kannanottoja eurooppalaisten ja erityisesti Saab Griben hävittäjän puolesta. Kannanotot olivat vaikuttamisyrityksiä ja niillä oli selvä kytkös puolueiden Nato-linjauksiin.

Puolustusvoimien seitsemän vuotta kestänyt selvitystyö eri hävittäjien paremmuudesta pyrittiin sysäämään sivurooliin lietsomalla poliittisia erimielisyyksiä. Erityisesti eduskunnan vasemmistosiiven kansanedustajat ja keskustan Matti Vanhanen pyrkivät esiintymään kannanottoineen varteenotettavina uskottavina asiantuntijoina HX-hankkeessa. Venäjä ja eduskunnan vasemmistosiipi olisivat mielellään nähneet Suomen taivaalla Suhoi Su-57-hävittäjät. Lähteet: (is.fi 5.12.2021, mtvuutiset.fi 5.12.2021, hs.fi 5.12.2021)

Viiden päivän kuluttua tietovuodosta perjantaina 10.12.2021 kello 14.30 hallitus tiedotti HX-hankkeen tuloksena syntyneestä päätöksestä valita vuonna 1992 valitun McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -koneiden korvaajiksi Lockheed Martin F-35A hävittäjät Yhdysvalloista. Päätöksen kertoi TV1:n televisioimassa tiedotustilaisuudessa puolustusministeri Antti Kaikkonen kello 14:36. Hallituksen päätöksestä olivat jättäneet lausuman vasemmistoministerit Li Andersson ja Hanna Sarkkinen. Lausuma koski F-35A hävittäjien käyttökustannuksia. Lähde: (yle.fi erikoislähetys 10.12.2021 klo 14:20)

Ruotsin sota-arkistosta vuoti turvaluokiteltuja tietoja julkisuuteen
Ruotsin puolustusvoimat havaitsi tammikuussa 2017, että julkisuuteen oli päätynyt mm. erittäin salaisia tietoja käytössä olevasta Ruotsin ilmavoimien ja laivaston ohjusjärjestelmän suorituskyvystä. Tietojen avulla vastapuolen on mahdollista kehittää aseelle torjuntataktiikoita ja vastatoimia.

Säpon tutkimuksissa ilmeni, että Ruotsin sota-arkiston virkailija oli erehdyksessä luovuttanut turvaluokiteltuja tietoja puolustusvoimien ohjustekniikasta. Tiedot olivat olleet netissä luettavissa vuoden 2016 syyskuusta lähtien.

Henkilö oli pyytänyt sota-arkiston virkailijalta asiakirjoja, joihin sisältyi myös turvaluokiteltuja tietoja. Tietoihin sai tutustua erityisessä kirjastohuoneessa ja vartijan valvonnassa. Henkilö pystyi kuitenkin kopioimaan kännykkäkameralla satoja sivuja arkistoaineistoa.

Turvaluokiteltuja tietoja oli myöhemmin julkaistu ruotsalaisella sotahistoriaa käsittelevällä verkkosivustolla ja venäläisellä nettifoorumilla, joka kuului lentosimulaattoreita rakentavalle venäläisyritykselle. Lähteet: (dn.se 27.3.2018, aftonbladet.se 30.3.2018)

Rajavartiolaitoksen majuria syytettiin mm. virkasalaisuuden rikkomisesta
Jutun pääkäsittely aloitettiin hovioikeuden tiloissa 3.4.2018, jolloin hovioikeus teki tarvittavat oikeudenkäynnin julkisuutta koskevat ratkaisut.

Jutun pääkäsittelyä jatkettiin poikkeuksellisesti 3.4-6.4 ja 12-13.4 pääesikunnan tiloissa tietoturvallisuuden varmistamisesta johtuvista syistä.

Vastaajalle oli asetettu juttuun liittyvä ilmaisukielto. Lähde: (oikeus.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus/fi, Tiedote pääkäsittelyn järjestämisestä sotilasoikeudenkäyntiasiassa SO 17/910)

Sotilasoikeudenkäynneistä säädetään sotilasoikeudenkäyntilaissa (25.3.1983/326) sekä sotilaskurinpitolaissa (331/1983) sekä näiden lakien soveltamisasetuksissa.

Sotilasoikeudenkäyntiasiana tutkitaan sotilasrikokset sekä mm. sotilaan tekemä virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen.

Sotilasoikeudenkäyntiasian käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeus, milloin vastaajana on joukko-osaston komentaja tai vähintään majurin arvoinen upseeri taikka vähintään majurin virkaa vastaavassa muussa sotilasvirassa palveleva henkilö. Lähde: (finlex.fi, sotilasoikeudenkäyntilaki 2 luku 6 §)

Case ”Valtioneuvoston kansliassa tietovuotoepäily”
Valtioneuvoston kanslia piti mahdollisena, että pääministerin, tämän erityisavustajan ja valtioneuvoston kanslian valtiosihteerin viranhoitoon liittyviä salaisia sähköpostiviestejä oli joutunut Suomen Kuvalehden haltuun.

Tietovuoto koski sähköpostiliikennettä, jossa käsiteltiin Venäjää vastaan valmistelussa olleita pakotteita. Kyseisiä sähköpostiviestejä oli tarjottu SK:lle julkaistaviksi. Sähköpostiviestit paljastivat kokoomuksen olleen tyytymätön ulkoministeri Erkki Tuomiojan toimintaan Venäjän-pakotteiden yhteydessä. Tuomiojan väitettiin toimineen vastoin Suomen etua Venäjän-pakoteasioissa.

Suojelupoliisi teki alustavia selvityksiä huhtikuussa 2015 paljastuneesta tietovuotoepäilystä. Selvitysten perusteella supo totesi, ettei asia kuulu sen tutkittavaksi. Lähteet: (yle.fi 14.4.2015, 15.4.2015, is.fi 14.4.2015, ts.fi 14.4.2015, suomenkuvalehti.fi 15.4.2015, supo.fi tiedotteet 26.5.2015)

Case ”Keskusrikospoliisin tutkija yritti myydä MTV:n uutistoimitukselle poliisin salaisia tietoja”
MTV:n mukaan peitenimellä Kotteri Perhonen esiintynyt tuntematon henkilö oli lähettänyt toimittaja Salla Vuorikoskelle kaksi sähköpostiviestiä. Ensimmäisessä viestissä henkilö kertoi olevansa syvällä vakavan rikollisuuden pelikentässä työskentelevä virkamies.

Toisessa viestissään henkilö kertoi KRP:n uudesta terrorismirikostutkinnasta ja siihen liittyvästä pidätyksestä. Vinkki saapui toimittajalle vain hetki sen jälkeen, kun kolme epäiltyä oli otettu kiinni. Samana iltana henkilö lähetti kolmannen sähköpostiviestin, jossa ehdotti vastavuoroisuutta.

”Uutisvirtanne tarvitsee vahvoja uutisia ja minä haluan pääsääntöisesti elvyttää talouttani aika ajoin. Vihjepalkkioni on hyvin yksinkertainen - jos olette jutussa uutisen päällä ensimmäisenä ja uutinen päätyy illan pääuutislähetykseen maksaa yksittäinen lähdetietoni teille 500 €. Jos uutinen ei yllä pääuutisiin ja jää webbi uutiseksi - on korvaus 250 €.”

Henkilö lähetti viestejä MTV:n tutkivan ryhmän toimittajalle anonyymistä sähköpostiosoitteesta. Hänen henkilöllisyys ei koskaan paljastunut uutistoimitukselle. MTV kieltäytyi ehdotuksesta, jonka jälkeen hänestä ei enää toimituksessa kuultu.

MTV:n uutistoimituksen vastaava päätoimittaja totesi, ettei toimitukselle ole aiemmin ehdotettu mitään vastaavaa. Ylä-Anttilan mukaan ”Tavalliset ihmiset saattavat tiedustella, onko meillä tapana maksaa vinkeistä, mutta virkamieheltä tällainen toiminta on täysin poikkeuksellista.”

”Avoimessa yhteiskunnassa tiedolla on arvo sinänsä. Sananvapauden ja median luotettavuuden kannalta on ehdottomasti pidettävä kiinni siitä, että tällaisia tietoja ei osteta eikä myydä.”

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan oli selvää, että asia selvitetään. Poliisihallitus teki tietojen myyntiyrityksestä tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Valtakunnansyyttäjänvirasto määräsi Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän tekemään päätöksen siitä, aloitetaanko asiassa esitutkinta. Esitutkintakynnys ylittyi. Epäilty rikos oli tässä vaiheessa lahjuksen ottaminen.

Lopulta peitenimellä Kotteri Perhonen toiminut henkilö osoittautui KRP:n rikostutkijaksi. Rikostutkija oli työskennellyt KRP:n palveluksessa muutamia vuosia ja hänellä oli pääsy poliisin arkaluonteisiin tietoihin.
Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto kertoi, että rikostutkija kuoli jutun esitutkinnan aikana. Kuolemaan ei epäilty liittyneen rikosta.

Vaikka juttu ei johtanut syyteharkintaan, päätti tutkinnanjohtaja kuitenkin jatkaa esitutkintaa tapahtumien kulun selvittämiseksi yksityiskohtia myöten. Rikosnimikkeinä esitutkinnassa olivat törkeä lahjuksen ottaminen ja virkasalaisuuden rikkominen. Lähteet: (mtv.fi 27.10.2014, 4.11.2014, 14.11.2014, yle.fi 14.11.2014)

Case ”Eduskunnassa vakava tietovuoto”
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnasta, puolustusvaliokunnasta, puolustusministeriöstä tai ulkoasiainministeriöstä tapahtui tietovuoto, joka johti poliisitutkintaan. Tietovuodossa oli kyse kahdesta median haltuun päätyneestä salassa pidettävästä muistiosta, joiden julkisuutta oli rajoitettu julkisuuslain perusteella.

Puolustusministeri Carl Haglund (rkp) vahvisti tietovuodon ja rikostutkinnan sekä piti tietovuotoa hyvin vakavana tilanteena. Lähteet: (mtv.fi 3.9.2014, hs.fi 3.9.2014, suomenmaa.fi 3.9.2014)

Case ”Ilmavoimat harkitsi tietovuodon tutkintaa”
Tapahtumasarja sai alkunsa kahden venäläiskoneen loukattua Suomen ilmatilaa 20.5.2014 noin tunnin välein kello 17.06 ja 17.57. Samana päivänä myöhemmin illalla noin kello 22.00 sattunut kolmas potentiaaliseksi ilmatilaloukkaukseksi arvioitu tilanne jäi yritykseksi kahden Karjalan Lennoston hävittäjän lennettyä venäläiskonetta vastaan.

Pääministeri Jyrki Katainen antoi tiedotusvälineille lausuntoja, joissa hän vakuutti Hornetien olleen ilmassa heti ilmatilaloukkausten tapahduttua ja lentäneen paikalle alle kymmenessä minuutissa. Ukrainan tilanteen herkistämien kansalaisten havaintojen perusteella oli kuitenkin syytä epäillä, pitikö pääministerin antama lausunto paikkansa, oliko kansalisille syötetty jälleen "pajunköyttä" puolustusvoimien suorituskyvyistä?

Paljastui, ettei Suomen ilmavoimilla ole rauhan aikana pääministeri Kataisen kertomaa välitöntä reagointivalmiutta. Tämän jälkeen Savon Sanomat kertoi, että kyse on koko puolustusvoimia koskevista säästöistä. Ilmavoimien tiukan budjetin johdosta on harjoitusjaksojen jälkeistä valmiustasoa pudotettava ylityötuntisuman pienentämiseksi. Tämä tieto yllätti myös presidentti Sauli Niinistön. Presidentti Niinistö totesi 31.5.2014 Ylen Ykkösaamu haastattelussa ylityösumasta mm. seuraavaa "Ei tämä oikein näinkään voi olla".

Presidentin kannanotto ja tiedon tulo julkisuuteen näytti muodostuvan Ilmavoimille kiusalliseksi. Ilmavoimat piti kiinni näkemyksestään, että ilmavalvonnan valmiustasosta tai priorisoinnista ei ole tingitty. Todellisuudessa kysymys saattoi kuitenkin olla siitä, että muodollisesti ilmavalvonnan valmiustasoa ja priorisointia ei ole pudotettu, vaan valvontalennon lähtökynnys on säästösyistä nostettu korkeaksi.

Vettä myllyyn lisäsi Savon Sanomien 1.6.2014 julkaisema artikkeli, jonka mukaan Ilmavoimien komentaja kertoi aikovansa selvittää, pitäisikö mahdollisesta tietovuodosta käynnistää tutkinta. Helsingin Sanomien artikkelissa hän kuitenkin totesi "En minä epäile mitään tietovuotoa". Lähde hs.fi 1.6.2014.

Sittemmin Ilmavoimien komentaja totesi Helsingin Sanomille, että Savon Sanomien uutisoinnista harkitaan erityistä selvitystä. Hänen mukaansa olisi selvitettävä, mistä Savon Sanomat on saanut virheellisiä tietoja. Puolustusvoimien viestintä totesi puolestaan vielä samana päivänä, että ensin selvitetään, kannattaako asiaa selvittää. Maanantaina 2.6.2014 Puolustusvoimien ja Ilmavoimien johdon tapaamisessa päätetään, miten asiassa edetään.

Ilmavoimien komentaja kertoi ottavansa asian esille ilmavoimien turvallisuusasioista vastaavien upseerien kanssa. Hänen mukaan Savon Sanomien jutussa oli tietoa, joka osittain käsitteli salassa pidettäviä seikkoja. Ilmavoimien komentajan mukaan salaista tietoa ovat muun muassa tukikohtien sijainnit, päivystyskoneiden määrät ja varustus. Jäämeri kertoi itse osan niistä seikoista, joita Venäjä pyrkii toistuvilla ennalta tarkasti ajoitetuilla ilmatilaloukkauksilla tarkistamaan.

Sotilaskoneiden ilmatilaloukkaukset eivät yleensä johdu virheistä tai sääolosuhteista. Käsitystä tukee mm. vuonna 2005 tapahtunut ilmatilaloukkausten sarjan loppuminen Suomen otettua asian esille Venäjän kanssa pääministeritapaamisessa. Tuolloin Venäjän ilmavoimille palautui ainakin hetkeksi kyky suunnistaa oikein ja lentää vaikeissa sääolosuhteissa.

Tietovuototutkintaan liittyvien epäselvyyksien osalta katseet kääntyvät Ilmavoimien oman tiedottamisen suuntaan. Ilmatilaloukkausten osalta katseet puolestaan kääntyvät niiden viranomaisten suuntaan, joille Ilmavoimat raportoi operatiivisista valvontatehtävistä. Kansalaiset jäivät epätietoisiksi, oliko Ilmavoimien lausumissa kyse propagandasta vai tiedottamisesta.

Avoimessa yhteiskunnassa turvallisuus ja kansalaisten luottamus viranomaisten toimintaa kohtaan ei voi perustua salailuun eikä propagandaan. Salailu ja epärehellinen tiedottaminen nakertavat kansalaisten luottamusta yhteiskunnan rakenteita kohtaan. Salailu ei ole myöskään hyvä tietoturvakontrolli, koska asiat eivät pysy Venäjältä tai julkisuudelta salassa.

Julkisuuslain mukainen salassapitovelvoite sisältää lainkuuliaisen henkilön kohdalla ehkäisevän peloteominaisuuden, mutta konkreettisena turvallisuuskontrollina se edustaa lähinnä juridista kikkailua. Julkisen ja salaisen tiedon ero on lähinnä siinä, että julkinen tieto kerrotaan kaikille samaan aikaan, kun salainen tieto kerrotaan yhdelle henkilölle kerrallaan.

Ilmavoimien operaatiopäällikkö totesi Aamulehden artikkelissa seuraavaa ”Nopeus, jolla päivystyskone saadaan ilmaan, riippuu päivystyskoneiden ja henkilöstön valmiudesta. Ajallisesti se on muutamista minuuteista ylöspäin”. Lähde: (aamulehti 31.5.2014)

Valmiuden ylärajan Ilmavoimien operaatiopäällikkö jätti avoimeksi kysymykseksi, johon vaikuttaa useita muuttujia kuten Ilmavoiminen säästötarve, joka nostaa valvontalennon lähtökynnyksen korkealle. Hornet ei lähde valvontalennolle kuten paloauto sammutustehtävään.

Selväksi tuli myös se, että päivystyskone ei ole lähtövalmiudessa kiitoradalla, eikä lentäjä istu varusteissaan koneessa. Säästöistä johtuva Ilmavoimien nykyinen operatiivinen reagointikyky ilmaloukkauksiin on heikolla tasolla. Venäjän pitäisi ilmoittaa Suomelle etukäteen tulevasta ilmatilaloukkauksesta, että Hornet ehtisi ”luotsaamaan” koneen oikealle lentoväylälle.

Julkisuudessa ilmenneiden tietojen perusteella näytti siltä, että rauhan aikana Ilmavoimien valmius voi olla useiden tuntien luokkaa, ei minuutteja. Hornetien rooli ilmatilaloukkausten torjunnassa on näin ollen vähäinen. Suomi ei pyri estämään ilmatilaloukkauksia, vaan tyytyy pääsääntöisesti toteamaan tapahtuneen ja reagoimaan niihin ”megafonidiplomatian” keinoin. Muuhun ei ole taloudellisia resursseja. Suomi on havainnut, että megafonidiplomatia on tehokas ohjauskeino. Tavoitteena on osoittaa vastapuolelle, että ilmatilaloukkaukset eivät ole kunnioitusta herättäviä sankaritekoja, eivätä ne edistä hyvien naapurisuhteiden kehittymistä.

Rajavartiolaitoksen tiedotteen mukaan Suomen ilmatilaa loukanneet koneet olivat Venäjän armeijan Antonov AN-26 -kuljetuskone ja Tupolev TU-154 -rahtikone. Onneksemme nämä tiedustelulaitteistoilla varustetut kuljetus- tai sotilaskuljetuskoneet ja muut venäläiset taistelunjohto- ja tutkavalvontakoneet kuten Berijev A-50U tai Tupolev Tu-142MZ, Tu-214R ja Tu-214ON signaalitiedustelukoneet eivät ole ilmassa hyökkäystarkoituksessa. Tiedustelu- ja tutkavalvontakoneet kuitenkin loukkaavat pääsääntöisesti Suomen ilmatilaa

aktivoidakseen Suomen ilmapuolustuksen tutkajärjestelmän ja radioliikenteen
selvittääkseen ilmapuolustusjärjestelmän tutkien ja ohjuspuolustusjärjestelmän sijainnin salauksen ja operatiivisen valmiustason tai siinä tapahtuneet muutokset.

Varsinaiset simuloidut ilmaiskut Suomea vastaan suoritetaan mm. MiG-31, Suhoi Su-27 tai saman sarjan uudemmilla Su-35S koneilla. Iskut Venäjä päättää rajan läheisyyteen. Simuloiduissa iskuissa harjoitellaan ilmasta tapahtuvaa taistelunjohtamista, ilmatilan valvontaa, ilmataistelua Horneteja ja risteilyohjuksia vastaan. Harjoituksia voidaan toteuttaa kaikkina vuorokauden aikoina. Lähteet: (savonsanomat.fi 31.5.2014, 1.6.2014, yle.fi 27.5.2014, 31.5.2014, 1.6.2014, kaleva.fi 26.5.2014, hs.fi 31.5.2014, 1.6.2014, aamulehti.fi 31.5.2014, iltasanomat.fi 2.6.2014)

Case ”Virkasalaisuuden rikkominen”
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona 30.1.2013 peitetehtävää suorittaneen poliisimiehen sakkoihin (yhteensä 1320 euroa) virkasalaisuuden rikkomisesta. Poliisi paljasti vuoden 2012 alkupuolella Turussa törkeään huumerikostutkintaan liittyneen salassa pidettävän poliisioperaation kokonaisuudessaan naistuttavalleen.

Opiskelijanaiseen poliisi oli tutustunut peitetoiminnan aikana treffipalstalla. Tietovuoto tuli ilmi helmikuussa 2012, kun tilanteesta peloissaan ollut nainen kertoi asiasta itse poliisille.

Peiteoperaation kohteena oli kuntosaliyrittäjä. Turvallisuussyistä koko operaatio jouduttiin keskeyttämään. Salaisessa peitetoiminnassa paljastunutta tietovuotoa pidettiin erittäin poikkeuksellisena ja vakavana. Suomessa toimi vuonna 2013 noin kymmenkunta peitetoimintaan erikoiskoulutuksen saanutta poliisia. Lähteet: (MTV3 45 minuuttia -ohjelma 30.1.2013, mtv3.fi 31.1.2013)

Case "Tieto uudesta automallista vuoti julkisuuteen"
Tieto uuden Audi A1-mallin tulosta markkinoille vuonna 2010 vuoti julkisuuteen. Audi ei kommentoinut tietovuotoa, mutta aloitti asiassa sisäisen tutkinnan. Lähde: (Tekniikka & Talous 3.6.2008)

Case "Tieto fuusioneuvotteluista vuoti julkisuuteen"
Financial Times vuoti julkisuuteen TeliaSoneran ja France Telecomin fuusioaikeet. Financial Timesin julkaistua 5.6.2008 yksityiskohtia kaupasta, lähti huhumylly käyntiin. TeliaSoneran osakkeet lähtivät nousuun ja France Telecomin osakkeet laskivat. France Telecom joutui julkistamaan pikaisen osastotarjouksen, joka oli uudessa tilanteessa liian alhainen. Lähde: (Ilta-Sanomat 25.8.2008)

Case "Tieto työtaistelutoimenpiteestä vuoti julkisuuteen"
Tehyn työtaistelua koskeva tieto joukkoirtisanoutumisaikeesta vuoti julkisuuteen ennen kuin järjestö ehti asiasta itse tiedottaa. Yle kertoi joukkoirtisanoutumisaikeesta ennen kuin valtuusto oli päättänyt asiasta. Lähde: (Ilta Sanomat 15.10.2007)

Case "Tieto osavuosituloksesta vuoti julkisuuteen"
Tietotoimisto Reuters julkaisi 24. 10 2002 klo 7.38 tietoja Fortumin osavuosikatsauksesta. Fortumin oli tarkoitus antaa tiedot julkisuuteen klo 9.00. Fortum käynnisti perusteellisen selvityksen asiasta. Lähde: (Fortum Oyj uutiset 24.10.2002)

Case ”Supon etsivän epäiltiin luovuttaneen tietoja rikollisliigalle”
Keskusrikospoliisi käynnisti nk. Chevy -liigan tutkimukset kesällä 1999. Liigan jäljiltä epäiltiin olevan kadoksissa noin 200 Chevrolet Chevy Van -pakettiautoa. Esitutkinnassa saatujen vihjeiden perusteella poliisilla oli aihetta epäillä, että liigan jäsenet tiesivät ennalta poliisin tulevat operaatiot.

Välitystietojen perusteella poliisi havaitsi erään supon kenttävalvonnassa toimivan poliisin olleen liigan johtajaan yhteydessä noin 2 - 3 kertaa kuukaudessa. Useat puhelut oli soitettu myöhään illalla tai yöllä. Poliisi suoritti kotietsinnän, tutki poliisirekisteriin kohdistuneet operaatiot sekä suoritti kuulustelun. Mitään rikokseen viittaavaa ei tutkimuksissa kuitenkaan ilmennyt.

Helsingin kihlakunnansyyttäjän mukaan puhelintiedot antoivat jonkinlaista tukea rikosepäilylle, mutta esitutkinnassa ei saatu riittävää näyttöä syytteen nostamiseen. Poliisin tutkinta oli taktisesti ontuvaa, koska epäilty haettiin heti kuulusteluun. Epäiltyä ei seurattu eikä puheluita kuunneltu. Lähde: (Mika Mölsä, Ilta-Sanomat 17.1.2000, sivu A13)

Case ”Systek Oy”
Joulukuussa 1996 luettiin Vantaan käräjäoikeudessa syytteet Systek Oy:n palveluksesta eronneille avainhenkilöille. Syytteen mukaan avainhenkilöt ovat luvatta kopioineet Systek Oy:n maksupäätelaitteen sovellusohjelman ja myyneet sitä omanaan. Syyttäjä piti rikosta törkeänä toiminnan laajuuden takia.

Yrityskaupan yhteydessä puolet Systek Oy:n työntekijöistä siirtyi VF-Partner -yhtiön palvelukseen. Yhtiö sai hankituksi itselleen Systek Oy:n edustaman VeriFonen maksupäätteiden edustuksen ja kehitti siihen yhdessä kuukaudessa Systek Oy:n ohjelmaa vastaavan sovellusohjelman.

VTT suoritti ohjelmakoodin vertailun ja totesi, että ohjelmissa on paljon yhtäläisyyksiä. VTT:n mukaan suurella todennäköisyydellä kyseisiä ohjelmakohtia ei voi näin samanlaisina kirjoittaa ulkomuistista. Systek Oy vaatii rangaistusta myös yrityssalaisuuden väärinkäytöksestä. VF-Partner pitää syytteitä täysin perusteettomina. Lähteet: (Kauppalehti 10.1.1997)

Syytteen mukaan VF-Partner Oy oli käyttänyt ohjelmaa muutetussa muodossa valmistamalla siitä kappaleita ja myymällä sitä edelleen omana tuotteenaan. Vantaan käräjäoikeus määräsi VF-Partner Oy:n omaisuutta hukkaamiskieltoon 10.763.000 markan arvosta. Oikeuden päätöksen mukaan voidaan todennäköisin syin epäillä VF-Partner Oy:n syyllistyneen tekijänoikeusrikokseen ja yrityssalaisuuden väärinkäyttöön. VF-Partner Oy:n valituksen perusteella käräjäoikeus purki hukkaamiskiellon.

Vantaan käräjäoikeuden mukaan Sonera Systems Oy (entinen Systek Oy) ei näyttänyt tekijänoikeuden loukkausta toteen. Käräjäoikeuden mukaan:

Tietokoneen lähdekoodi ei ole yrityssalaisuus.
Samanlainen ohjelmakoodi ei ole tekijänoikeusrikos, koska koodin etenemislogiikka, periaatteet ja ideat, jotka ovat ohjelman perustana eivät ole sellaisenaan suojattuja.
Samanlainen koodi on sallittua, kunhan se johtuu ohjelmallisista tekijöistä, eikä tekijänoikeudellisen materiaalin luvattomasta jäljittelystä.
Yrityssalaisuutta ei rikottu, koska kuka tahansa voi ostaa ja tutkia ohjelman sisältävän maksupäätteen.

Käräjäoikeus velvoitti Sonera Systems Oy:n korvaamaan oikeudenkäyntikuluja neljälle syytetylle ja VF Partner Oy:lle yhteensä 500.000 markkaa. Sonera Systems Oy valittaa päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Lähde: (Tietoviikko 29.1.1999)

Helsingin hovioikeus hylkäsi kaikki syytteet neljää entistä Sonera Systems Oy:n työntekijää vastaan. Hovioikeudelle esitettiin toissijaisesti, että syytetyt ovat kopioineet ainakin 40 % koko ohjelmasta. Hovioikeus totesi seuraavaa:

Tekijänoikeuslaki suojaa kokonaista tietokoneohjelmaa.
Ohjelman osa saa tekijänoikeuslain suojan ainoastaan silloin, kun se on niin omaperäinen, että teoskynnys ylittyy.
On tavanomaista, että uudessa ohjelmassa käytetään avuksi osia vanhasta ohjelmasta.

Tampereen teknillisen korkeakoulun professorin oikeudelle antaman lausunnon mukaan kopioinnin voitiin katsoa joskus toteutuneen ohjelman käyttämien muistipaikkojen samanlaisuuden perusteella. Kyseisten muistipaikkojen käyttöä ohjasivat kuitenkin pankki- ja tietoliikennestandardit. Lisäksi koodit olivat yksinkertaisia rutiinikoodeja. Lähde: (Helsingin Sanomat 30.12.1999, sivu A9)