Käsittämätön ilmoitus Puolustusvoimilta - SecMeter

Puolustusvoimilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta suorittaa siviilitedustelua

Huolta aiheuttaa järjestely, jossa Puolustusvoimat ryhtyy kurssittamaan tavallisia kansalaisia henkilötiedustelijoiksi. Sotilastiedustelun tehtäviin ei kuulu kerätä tietoa kohdehenkilöiden operatiivisista toimista kuten mm. taustoista, liikkeistä, toiminnasta ja yhteyksistä. Nämä tehtävät kuuluvat supon siviilitiedustelun vastuulle. Supon tehtävänä on suorittaa siviilitiedustelua (poliisilaki 22.7.2011/872, laki tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa 582/2019).

Supon henkilötiedustelun tavoitteena on estää tai paljastaa terrorismiin, laittomaan tiedustelutoimintaan, joukkotuhoaseiden levittämiseen ja ääriliikkeisiin sekä valtion turvallisuutta vaarantavaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyviä hankkeita. Yleinen vaatimus on, että henkilötiedustelun avulla yritetään estää teko, joka voi vaarantaa kansallisen turvallisuuden.

Puolustusvoimilla on lakiin perustuva oikeus suorittaa sotilastiedustelua

Puolustusvoiminen tehtävänä on sotilastiedustelu (laki sotilastiedustelusta 26.4.2019/590). Lain mukaan Pääesikunnassa sotilastiedustelun tehtäviä hoitavat ja niihin liittyviä toimivaltuuksia käyttävät pääesikunnan sotilastiedusteluun määrätyt virkamiehet. Lain mukaan sotilastiedustelu voi kohdistua seuraaviin asioihin:

1. vieraan valtion asevoimien ja niihin rinnastuvien järjestäytyneiden joukkojen toimintaan ja toiminnan valmisteluun
2. Suomen maanpuolustukseen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan
3. joukkotuhoaseiden suunnitteluun, valmistamiseen, levittämiseen ja käyttöön
4. vieraan valtion sotatarvikkeiden kehittämiseen ja levittämiseen
5. kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta vakavasti uhkaavaan kriisiin
6. kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan
7. Suomen kansainvälisen avun antamisen ja kansainvälisen muun toiminnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan.

Puolustusvoimilla on lakiin perustuva oikeus järjestää kursseja

Laki puolustusvoimista (551/2007) antaa toimivallan vapaaehtoisen koulutuksen järjestämiseen siviileille. On kuitenkin hyödytöntä käyttää aikaa ja määrärahoja kurssitukseen, jota kurssilaiset ja Puolustusvoimat eivät voi hyödyntää.

Koska kutsun perusteella kyse ei ole laissa sotilastiedustelusta 26.4.2019/590 mainittujen sotilastiedusteluun määrättyjen virkamiesten koulutuksesta, eikä koulutus rinnastu käsitteeseen "kansallinen turvallisuus ja puolustus", määräytyvät hakijoiden oikeudet (informointi, tietojen suojaaminen, poistaminen) tietosuojalain ja GDPR:n mukaisesti.

Puolustusvoimilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta käyttää siviilihenkilöitä sotilastiedusteluun

Lain mukaan ainoastaan tiedustelumenetelmien käyttöön riittävän koulutuksen saanut Puolustusvoimien virkamies voi käyttää sotilastiedusteluviranomaisen ohjauksessa ja valvonnassa lain sallimia tiedustelumenetelmiä tiedon hankkimiseksi.

Puolustusvoimien virkamiehet ovat tiedustelutehtävää suorittavan Pääesikunnan sotilastiedusteluviranomaisen alaisia. Tavalliset kansalaiset eivät ole sotilastiedusteluun määrättyjä virkamiehiä. Sotilastiedustelulain perusteella siviilihenkilöiden käyttäminen sotilastiedustelun tehtäviin on lain vastaista.

Peitetoiminnasta on säädetty laissa

Peitetoiminnasta on säädetty laissa, eikä tavallisen kansalaisen käyttäminen peitetoimintaan ole mahdollista. Vähäinenkin epäilys tästä voi aiheuttaa säröjä kansalaisten luottamukseen Puolustusvoimia kohtaan, jonka tosin jo tämän onnettoman ilmoituksen julkistaminenkin tekee.

Lain mukaan Pääesikunnan tiedustelupäällikkö tai Pääesikunnan vastatiedustelusta vastaavan apulaisosastopäällikkö määrää peitetoiminnan toteuttamisesta vastaavan tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen virkamiehen.

Peitetoimintaa suorittamaan voidaan määrätä vain puolustusministeriön hyväksymän koulutuksen suorittanut sotilastiedusteluviranomaisen virkamies, joka on tehtävään vapaaehtoinen, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva ja jolla on tehtävän edellyttämä tiedustelutoiminnan tuntemus.

Tietolähdetoiminnasta on säädetty laissa

Tiedustelupalvelut tarvitsevat tavallisia kansalaisia (kätyreitä ja soluttautujia) erilaisiin aputehtäviin, joissa virkatehtävää suorittava henkilötiedustelija voisi itse paljastua vastapuolelle, kuten mm. viestien toimittamiseen ja aluetarkkailuun.

Näiden lisäksi mm. logistiikka-, maksuliikenne-, ravintola- ja matkatoimistopalvelujen sekä julkisten liikennevälineiden parissa työskentelevien henkilöiden tarjoamat tarkkailutiedot ovat hyödyllisiä vieraan valtion tiedusteluoperaatioiden paljastamisessa. Nämä tehtävät lukeutuvat tiedustelulainsäädännössä tarkasti säädeltyyn tietolähdetoimintaan.

Puolustusvoimien tietolähdetoiminta on osa sotilas- ja turvallisuustiedustelua, ja se tarkoittaa toimintaa, jossa hankitaan tietoa yksittäisten henkilöiden avulla. Tietolähdetoiminta voi tarkoittaa esimerkiksi henkilön värväämistä tai suostuttelua tiedottajaksi.

Tietolähdetoiminta on salassa pidettävää, ja siihen liittyvät käytännöt ovat tarkoin säädeltyjä muun muassa sen varmistamiseksi, että yksilön oikeuksia ei loukata ilman laillista perustetta.

Tietolähdetoiminta on sallittu vain tietyille sotilasviranomaisille, joilla on tehtävään asianmukainen koulutus, hyväksyntä ja valtuudet. Toiminta tapahtuu lainsäädännön perusteella ja siihen liittyy valvonta mm. eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan ja tiedusteluvaltuutetun toimesta.

Henkilötiedustelu ja tietolähdetoiminta ovat eri asioita, vaikka liittyvät yhteen. Henkilötiedustelija hankkii tietoja tietolähteeltä. Tietolähde luovuttaa tietoja henkilötiedustelijalle salassa.

Esimerkiksi Puolustusvoimien tiedusteluosaston sotilasvirkamies voi henkilötiedustelijan roolissa rekrytoida Venäjän Helsingin suurlähetystön tiedusteluasemalla työskentelevän GRU:n upseerin tietolähteeksi. Päin vastaisessa tapauksessa GRU.n upseeri toimii henkilötiedustelijan roolissa ja Puolustusvoimien tiedusteluosaston sotilasvirkamies tietolähteen roolissa. Nyt julkistettu kutsu koskee nimenomaisesti henkilötiedustelua ei tietolähteenä toimimista.

Mitä sotilastiedusteluun liittyvä henkilötiedustelu on

Tiedusteluvalvontavaltuutettu toteaa seuraavaa:

”Sotilastiedustelu eli tiedonhankinta sotilaallisesta toiminnasta ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavien rikosten estäminen ja paljastaminen kuuluvat Pääesikunnan tiedusteluosaston ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen tehtäviin sekä sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavien rikosten selvittäminen Keskusrikospoliisin tehtäviin.”

”Lakia koskevan hallituksen esityksen mukaan erityistä huomioita olisi kiinnitettävä siihen, ettei sotilastiedustelun toimivaltuuksia ja rikostorjunnan toimivaltuuksia käyttäisi samat henkilöt.”

”Tiedustelumenetelmien käytössä ylin päätösvalta on Pääesikunnan tiedustelupäälliköllä ja salaisten tiedonhankintakeinojen käytössä Pääesikunnan vastatiedustelusta vastaavalla apulaisosastopäälliköllä. Sotilastiedustelun kohteena voi olla Suomen maanpuolustukseen kohdistuva tiedustelutoiminta ja Puolustusvoimien rikostorjunnan kohteena Suomen maanpuolustukseen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan liittyvät rikokset.”

”Vieraan valtion harjoittaman vastatiedustelun torjunnan osalta on lisäksi säädetty siviili- ja sotilastiedustelun, salaisen tiedonhankinnan ja salaisen pakkokeinon käytön suojaamisesta sekä tiedustelumenetelmää, salaista tiedonhankintakeinoa ja salaista pakkokeinoa käyttävän virkamiehen ja tietolähteen turvaamisesta.”

Puolustusvoimien komentajan kenraali Janne Jaakkolan laillisuusnäkemys

Puolustusvoimien komentaja kenraali Janne Jaakkola totesi Iltalehden toimittaja Mika Koskisen 9.9.2024 laatimassa artikkelissa ”Puolustusvoimien komentaja: Tämä on tärkein oppi Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa” henkilötiedustelukurssista seuraavaa: ”Tässä yhteydessä korostaisin sitä, että se on täysin meidän lainsäädäntömme pohjalta toteutettavaa toimintaa, siinä ei ole mitään salamyhkäistä”.

Jos kenraali Janne Jaakkola tietää lainkohdan, jossa todetaan, että tavallisia kansalaisia voidaan käyttää erilaisissa henkilötiedustelun normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä, niin miksei hän sitä kerro.

Toisin, kuin kenraali Janne Jaakkola haastattelussa antaa ymmärtää, on henkilötiedustelukurssin sisältöä varjostanut salamyhkäisyys. Puolustusvoimat ei suostu julkisuudessa kertomaan mitä se tavoittelee kouluttamalla tavallisia kansalaisia henkilötiedustelijoiksi. Tällainen toiminta on sanan varsinaisessa merkityksessä salamyhkäistä.

Pekka Toverin kommentti herätti myös huolta Puolustusvoimien tiedusteluosaston toimintaa kohtaan. Toveri kommentoi asiaa Iltalehden toimittaja Juuso Taipaleelle seuraavasti: ”Kaikki tiedustelukeinot ovat tänä päivänä käytössä, ja henkilötiedustelu on edelleenkin ihan kova sana, että ihmiset tiedustelevat ihmisiä. Tässä parannetaan varmaan sotilastiedustelujärjestelmän valmiuksia hoitaa lakisääteisiä tehtäviään. Ja siihen tarvitaan ihmisiä ja reserviläisiä.” Lähde: (Iltalehti.fi 6.9.2024)

Pekka Toveri näyttää tulkitsevan, että ihmiset ja reserviläiset ovat pääesikunnan sotilastiedusteluun määrättyjä virkamiehiä. Vaikka Ukrainassa soditaan, se ei kuitenkaan anna perustetta loukata Suomen lainsäädäntöä. Ilmoituksessa todetaan, että kurssin suorittaneita tullaan käyttämään erilaisissa henkilötiedustelun normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä. "Erilaiset tehtävät" kertoo salamyhkäisyydestä ja siitä, että mitään tehtäviä ei ole rajattu ulkopuolelle, vaikka sotilastiedustelun tehtäviä on kuitenkin täysin mahdotonta antaa siiviilihenkilön suoritettavaksi.

Valmiustason tehostaminen

Toistaiseksi Puolustusvoimat voi tehostaa vain omaa sisäistä operaatiovalmiuttaan omalla päätöksellään, Puolustusvoimien omin voimavaroin ja pääasiassa normaaliolojen toimivaltuuksin. Tähän liittyy joukkojen kouluttamisen tehostaminen. Tavallisille kansalaisille tarkoitetussa henkilötiedustelukurssissa ja kurssin käyneiden kansalaisten käyttämisessä normaaliajan henkilötiedusteluun ei ole kyse joukkojen kouluttamisen tehostamisesta.

Valmiustason kohottaminen

Valmiuden kohottaminen liittyy sotilaallisen hyökkäyksen uhkaan. Jos valmiuslain poikkeusolojen määritelmä täyttyy, niin valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot, jonka perusteella voidaan säätää asetus poikkeusolojen säännösten soveltamisen aloittamisesta enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Julkinen kutsu henkilötiedustelukurssille

Pääesikunnan julkistama kutsu henkilötiedustelukurssille oli nykytilanteessa suorastaan idioottimainen teko. Jos kutsu olisi julkaistu teekkarien vappulehdessä asian ymmärtäisi. Pääesikunta syötti kiekon suoraan DKRO:n lapaan. Kansalaisille suunnattu julkinen kurssi-ilmoitus on omiaan vaarantamaan kollektiivisesti kansalaisten turvallisuuden, jos he vierailevat Venäjällä.

Kutsun julkistamisen seurauksena nyt jokainen Suomen kansalainen on Venäjän DKRO:n näkökulmasta potentiaalinen sotilastiedustelija, joka antaa hyvän syyn pidättää suomen kansalaisia sotilasvakoilusta epäiltynä. Nykytilanteessa, jossa Suomi kuuluu Venäjän pääministeri Mihail Mišustinin hyväksymän 47:n tuhoisia asenteita omaavien vihamielisten maiden listalle, on riski mielivaltaisiin pidätyksiin korostunut. Lähteet: (tass.com 20.9.2024, understandingwar.org ISW Study 21.9.2024, saudigazette.com 21.9.2024)

Supon erikoistutkija Petteri Lalun mukaan Venäjä voi ryhtyä käyttämään panttivankidiplomatiaa kiristyskeinona Suomea kohtaan. Supon mukaan Venäjällä olevat ja sinne matkustavat suomalaiset ovat vaarassa joutua panttivankidiplomatian pelinappuloina vangituiksi. Petteri Lalun mukaan Venäjän panttivankidiplomatian tavoitteena on sille tärkeiden henkilöiden vapauttaminen vankeudesta. Lähteet: (stt.fi 21.9.2024, hs.fi 21.9.20224, yle.fi 21.9.2024)

Oliko kyseessä Puolustusvoimien oma tiedusteluoperaatio

Kehotusta hakea henkilötiedustelukurssille on pidettävä teknisesti niin heikkotasoisena, että sen todenperäisyyteen on syytä suhtautua suurella varauksella. Julkaistu kutsu on tiedustelupalveluille melko yleinen peitelty tapa toimia, kun halutaan selvittää ja rekisteröidä potentiaalisia vieraan vallan tietolähteiksi alttiita henkilöitä (Putinistit). Pääesikunnan kurssi-ilmoituksessa on nähtävissä samoja rakenteita, mitä tiedustelupalvelut ovat muualla käyttäneet tähän tarkoitukseen.

Vapaamuotoisessa hakemuksessa ei ole valmista kehystä, vaan hakija tuo esiin sen, mitä hän luulee, että hänestä halutaan kuulla. Pelkkä kiinnostus ilmoitukseen on jo Pääesikunnan tiedustelulle tärkeä signaali. Harva eksyy tällaiselle kurssille sattumalta. Jo hakeminen kertoo: “Minulla on jotain erityistä, jota haluan käyttää salaisessa tai vaikuttavassa roolissa.”

No miten tämä tiedusteluoperaatio toimii käytännössä. Lähtökohtana analyysille on julkaistu kurssi-ilmoitus, jossa etsitään tavallisia henkilöitä ilman mitään ennakkoon esitettyjä rajauksia henkilötiedustelijoiksi. Tämä on tyypillinen yleinen muoto peitellyissä operaatioissa, kun halutaan selvittää nimenomaan vieraan valtion vaikuttamiselle alttiit henkilöt.

Ihmiset paljastavat hakemuksessa itsestään enemmän kuin uskovat. Hakijoiden lähetettyä vapaamuotoiset hakemuksensa, alkaa seulonta ja profilointivaihe. Pääesikunnan tiedusteluosasto profiloi hakemusten perusteella ketkä ilmoittautuvat ja millä motiiveilla sekä profiloi joukosta mahdollisia informantteja hakijoiden joukosta.

Pääesikunnan tiedusteluosaston kurssi-ilmoitus on kuin kouluesimerkki houkuttimesta henkilöille, joilla on halua vaikuttaa ja kiinnostusta salaisiin asioihin. Ilmoituksen tyyli on juuri sen verran salamyhkäinen, että se vetää puoleensa oikean tyyppisiä hakijoita ja samalla antaa järjestäjälle mahdollisuuden arvioida henkilön psykologiaa. Pääesikunnan tiedusteluosaston kurssi-ilmoitus näyttää etsivän kolmea pääprofiilia, joilla esiintyy alttiutta kaksisuuntaiseen lojaalisuuteen.

Etsijä

Etsijä hakee elämään merkitystä. Hän on usein korkeasti koulutettu, mutta kokee työnsä tyhjäksi tai pinnalliseksi. Henkilö kaipaa toimintaa, jossa on salaperäisyyttä, vaikutusvaltaa ja yhteiskunnallista merkitystä.

Vieraan valtion tiedustelun näkökulmasta henkilö on täydellinen tiedonkerääjä tai kontaktiagentti. Henkilö sitoutuu helposti ideologisesti, eikä ensisijaisesti rahasta. Saattaa olla myös valmis tekemään epätavallisia ratkaisuja, jos kokee olevansa "hyvän puolella".

Sosiaalisesti taitava vaikuttaja

Sosiaalisesti taitava vaikuttaja on tyypillinen manipuloija ja luonnostaan karismaattinen, hyvä esiintymään ja rakentamaan suhteita. On saattanut työskennellä myyntitehtävissä, henkilöstöhallinnossa tai viestinnässä. Henkilö nauttii sosiaalisesta vallasta ja toisten ohjaamisesta huomaamattomasti.

Vieraan valtion tiedustelun näkökulmasta henkilö on erinomainen peitehenkilö. Hyvä soluttautumaan yhteisöihin ja rakentamaan kontaktiverkkoja. Henkilö vaatii kontrollia tai valvontaa, koska henkilön egon kasvu altistaa hänet kaksoisagentin houkutuksille.

Sillanrakentaja tai kulttuurirajat ylittävä osaaja

Usein maahanmuuttajataustainen tai paljon ulkomailla työskennellyt henkilö, joka puhuu useita kieliä ja ymmärtää eri kulttuurien hienovaraisuuksia. Henkilö on käytännönläheinen, mutta ajattelee laajasti geopoliittisia yhteyksiä.

Vieraan valtion tiedustelun näkökulmasta henkilö on erittäin arvokas roolissa, jossa tarvitaan pääsyä suljettuihin yhteisöihin tai maihin. Voi toimia kontaktina, kaksoisagenttina tai kulttuuritiedustelijana.

Mihin seulontaa käytetään

Seulotaan hakijamassasta epäluotettaviksi katsottavat henkilöt ja estetään heidän mahdollisuus työskennellä myöhemmin esimerkiksi ulkoministeriössä, puolustusvoimissa, tai puolustusvälineteollisuudessa.

1. Seulotaan hakijamassasta henkilöt, jotka ovat alttiita vieraan valtion vaikutukselle tai osoittavat omaehtoista kiinnostusta yhteistyöhön.
2. Seulotaan hakijamassasta henkilöt, joiden tarinassa esiintyy epäilyttävää ideologiaa, ulkomaista vaikutusta tai arkaluontoisia kontakteja.
3. Seulotaan hakijamassasta henkilöt, joiden tarinassa on viitteitä toisen valtion vaikutuksesta.

Esimerkki "Taisto Tietomassin" hakemus

Hei,

Olen aktiivinen 32-vuotias myynnin ammattilainen ja nykyinen viestintäalan yrittäjä. Kaverit kutsuvat minua Taseksi. Olen aina ollut kiinnostunut psykologisesta vaikuttamisesta ja siitä, miten sanoilla ja kehonkielellä voidaan hallita tilanteita ja jopa ihmisiä. Olen opiskellut NLP:tä ja osallistunut erilaisiin “dark psychology” -workshopeihin Yhdysvalloissa ja netissä.

Minulla on kokemusta tilanteista, joissa asiakkaan päätös ei ollut hänen oma, vaan minun. En ole aiemmin ollut mukana viranomaisasioissa, mutta kiinnostaa nähdä, mitä "kulissien takana" oikeasti tapahtuu.

Tämä kurssi kuulostaa siltä, että sen jälkeen ovet aukeavat sellaiseen maailmaan, jonne harva pääsee.

Terveisin

Taisto Tietomassi

Hakemuksen seulonnan tulos

Miten hakemuksia analysoidaan

Tiedustelupalvelu ei lue hakemuksia kuin tavallinen työnantaja. Hakemuksista analysoidaan mm.

Henkilötiedustelun eettinen ja laillinen näkökulma

Peitellyt tiedusteluoperaatiot liikkuvat eettisesti harmaalla alueella, mutta ne voivat olla täysin laillisia, varsinkin jos kurssi järjestetään julkisesti tai jonkin viranomaisen toimesta.

Korkean riskitason toimintaa

Henkilötiedustelussa epäonnistuminen tai paljastuminen voi johtaa traagisiin seurauksiin. Riskit operaatioturvallisuuden vaarantumisesta korostuvat, verrattuna ammattimaisesti suoritettuun henkilötiedusteluun.

1. Ottaako Puolustusvoimat täyden vastuun näiden henkilötiedustelijoiden työturvallisuudesta?
2. Onko henkilöillä mitään turvaa, jos heihin kohdistuu tehtävää suorittaessa fyysistä väkivaltaa?
3. Ottaako Puolustusvoimat vastuun heidän henkisistä traumoista ja kuntoutuksesta?

Henkilötiedustelu jättää elämänaikaiset arvet

Kutsun perusteella Pääesikunnan tiedusteluosasto tuskin tiedostaa mihin tehtävään on kansalaisia pyytämässä. Henkilötiedustelijan suu on sinetöity loppuelämän ajaksi ja he ovat jatkuvassa vaarassa paljastua. Salaisesta toiminnasta aiheutuva paine näkyy myös perhe- ja muussa yksityiselämässä. Tästä kertyvä henkinen taakka voi tuhota monen ihmisen loppuelämän täysin tarpeettomasti.

Tavallisten kansalaisten houkuttelu henkilötiedustelutehtäviin on moraalisesti kyseenalaista. Urkkijan, kätyrin, tiedottajan, kyttääjän ja ilmiantajan leimoja on erittäin raskasta kantaa otsassa. He ovat kansan silmissä yhteiskunnan pohjasakkaa, eivät isänmaan puolustajia.

Venäjällä syyte vakoilusta merkitsee aina reippaasti yli kymmenen vuoden vankeusrangaistusta, joka tarkoittaa suurella todennäköisyydellä elämän päättymistä venäläisessä rangaistussiirtolassa. Sata vuotta aiemmin Venäjällä Vladimir Iljitš Lenin johti bolševikien valtaan nousua vuoden 1917 lokakuun vallankumouksessa, jonka tuloksena syntyi Neuvostoliitto. Lenin toimi neuvostohallituksen eli kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana vuodesta 1917 kuolemaansa asti vuoteen 1924.

Tuolloin Neuvostoliiton sisäministeriö NKVD näki vakoilijoita kaikkialla, erityisesti Karjalassa. Nykyisin FSB näkee asian samalla tavalla. Leninin ja Stalinin aikana vakoilusta tuomittiin yleensä kuolemanrangaistus. Neuvostoliiton vankiloissa Moskovassa ja Pietarissa virui useita suomalaisia vakoilusta syytettyjä vankeja. Alla muutama esimerkki kuolemaan tuomituista suomalaisista.

1. Adolf Henriksen, tuomittu vakoilusta kuolemaan 5.5.1922
2. Juho Kuisma (Kuismanen), tuomittu vakoilusta kuolemaan 2.9.1922
3. Aleksander Grobe, tuomittu vakoilusta kuolemaan 10.9.1923
4. Tuomas Juvonen, tuomittu vakoilusta kuolemaan 16.3.1923
5. Maria Björkelund, tuomittiin vakoilusta kuolemaan, tuomio muutettiin 5 vuoden vankeusrangaistukseksi 24.2.1923
6. Edvard Gylling, tuomittiin Stalinin aikana Moskovassa vakoilusta ja salaliitosta kuolemaan. Teloitus tapahtui kesäkuussa 1938

Lähteet: (Industrialisti 7.6.1923 no 133, Suomalaiset Stalinin vainoissa – Kriittinen katsaus kuoleman kirjanpitoon Aleksi Mainio Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura)

Olisiko Puolustuvoimen pitänyt soveltaa hakumenettelyssä GDPR:n velvoitteita

Vapaaehtoinen siviileille tarkoitettu henkilötiedustelukurssi ei rinnastu "kansallinen turvallisuus ja puolustus" käsitetteeseen. Pääesikunnan järjestämä henkilötiedustelukurssi ei ole lain vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (11.5.2007/556) 4 luvun 17 §:n tarkoittamaa sotilaallista koulutusta.

Ottaen huomioon, että

• kutsussa ei ole kansallisesta turvallisuudesta ja puolustuksesta mitään mainintaa (kurssikutsu on julkisuuslain perusteella julkista tietoa)
• kurssin käyneitä ei voida käyttää tiedustelutehtävissä
• hakijalle ei aseteta mitään kansalliseen turvallisuuteen tai puolustukseen liittyviä vaatimuksia
• valituille ei tehdä turvallisuusselvityksiä (mainittava kurssikutsussa)
• koulutuksesta ei säädetä henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetussa laissa (1054/2018).

Edellä mainitun perusteella olisi syytä pohtia olisiko Puolustusvoimien pitänyt soveltaa hakijoihin tietosuojalakia 1050/2018, joka täydentää GDPR:ää.

Hakijan ilmoittautuessa kurssille syntyy sopimussuhde tai suostumus henkilötietojen käsittelyyn julkaistun kutsun tietojen perusteella. Mikäli kurssi rinnastettaisiin "kansallinen turvallisuus ja puolustus" käsiteeseen, olisi julkistetussa kutsussa pitänyt hakijaa informoida seuraavasti:

Pääesikunnan järjestämä Henkilötiedustelukurssi on osa Puolustusvoimien koulutuksellista tehtävää, jolla tuetaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, maanpuolustustahtoa ja kriisivalmiuksia. Kurssi on suunnattu vapaaehtoisille siviiliosallistujille, joilla on kiinnostusta osallistua kansallista turvallisuutta tukevaan toimintaan.

Kurssin sisältö käsittelee henkilötiedustelun yleisiä perusteita, kuten havainnointia, ilmiöpohjaista tarkkailua, tiedonhankinnan eettisiä ja oikeudellisia ulottuvuuksia, sekä tiedustelutoiminnan merkitystä osana Suomen puolustusjärjestelmää. Vaikka kyseessä ei ole operatiivinen koulutus, kurssin teemat kuuluvat luonteeltaan kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen osa-alueisiin.

Kurssi toteuttaa osaltaan lakia puolustusvoimista (551/2007) 1 luvun 2 § mukaista tehtävää, jonka mukaan puolustusvoimat voi antaa ja osallistua maanpuolustusta tukevaan koulutukseen myös siviileille. Kurssin tavoitteet liittyvät suoraan yhteiskunnan varautumiskyvyn, kriisitietoisuuden ja turvallisuusymmärryksen kehittämiseen, ja se on linjassa yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) tavoitteiden kanssa.

Edellä mainitun perusteella kurssi voidaan katsoa kuuluvaksi kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen piiriin. Tämä oikeuttaa:

1. Henkilötietojen erityiskäsittelyyn (esim. säilytysaika tai tietojen suojauksen taso)
2. Osallistujatietojen rajoitettuun julkisuuteen (JulkL 24 §:n mukaisesti)
3. Turvallisuusselvitysten tekemiseen.

Tietosuojan osalta kurssiin voidaan soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) 23 artiklaa ja tietosuojalain (1050/2018) 4 luvun säännöksiä, jotka mahdollistavat rekisteröidyn oikeuksien rajoittamisen kansallisen turvallisuuden perusteella, mikäli käsiteltävällä tiedolla on suojattavaa turvallisuusmerkitystä.

Informointi on henkilön oikeuksien kannalta olennainen seikka

Edellä kuvattu kutsusta ilmenevä informointi on henkilön oikeuksien kannalta olennainen seikka. GDPR toteaa, että kansallinen turvallisuus ja puolustus ovat jäsenvaltioiden omaa toimivaltaa, joten GDPR ei rajoita suoraan Puolustusvoimia. Kuten edellä on todettu ja perusteltu, kyseinen henkilötiedustelukurssi ei rinnastu "kansallinen turvallisuus ja puolustus" käsitetteeseen

Laki sotilastiedustelusta (590/2019) antaa puolustusvoimille laajat valtuudet käsitellä henkilötietoja, mutta vain erityiseen, laissa määriteltyyn tarkoitukseen, kuten kansallisen turvallisuuden suojaamiseen.

Lakia sotilastiedustelusta ei lähtökohtaisesti sovelleta koulutustoimintaan, joka ei ole osa varsinaista sotilastiedustelua, Laki sotilastiedustelusta koskee näin ollen operatiivista tiedustelua puolustusvoimien tehtävässä, ei koulutustoimintaa tai simulaatiota. Lain (590/2019) mukaan sotilastiedustelulla tarkoitetaan tiedonhankintaa ulkoisista uhkista kansallista turvallisuutta kohtaan, jossa voidaan käyttää:

1. Signaalitiedustelua
2. Tietojärjestelmätiedustelua
3. Henkilötiedustelua
4. Peitetoimintaa, valvontaa, teknisiä laitteita jne.

Laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa 332/2019 perusteella rekisteröityä koskevat henkilötiedot poistetaan sotilastiedustelurekisteristä viimeistään 50 vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä.

Koska kurssissa ei ole kyse sotilastiedustelusta lain tarkoittamassa merkityksessä, eikä kurssille hakijoita tai siihen valittuja henkilöitä voida pitää tiedustelutoimijoina, ei kurssin aikana kerättyjä henkilötietoja voida käsitellä lain henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa 332/2019 perusteella.

Jos kurssin yhteydessä käsitellään tietoja oikeista henkilöistä esimerkiksi seuraamisen tai analyysin kohteina syntyy tilanne, jossa loukataan henkilön yksityisyyttä. Kurssilla on olennaista pysyä koulutuksen rajoissa, eikä siinä voida lipsua henkilötiedustelun puolelle.

Kulkuluparekisteri

Kurssille valittu henkilö tarvitsee kulkuluvan puolustusvoimien alueelle. Tästä ei kerrota kurssi-ilmoituksesssa hakijalle. Henkilöstä tehdään merkintä kulkuluparekisteriin liikkumista koskevien lupien myöntämiseksi sekä kieltojen ja rajoitusten valvomiseksi. Kulkuluparekisteriin saadaan tallettaa Puolustusvoimien kohteessa oleskelevasta tai sinne pyrkivästä henkilöstä seuraavat tiedot:

1. henkilötunnus tai syntymäaika;
2. henkilökuva ja muut tunnistetiedot;
3. yhteystiedot;
4. kotipaikka- ja kansalaisuustiedot;
5. matkustusasiakirjojen tiedot;
6. Puolustusvoimien henkilöstön työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot.

Puolustusvoimat saa käsitellä kulkuluparekisterin henkilötietoja myös muuhun kuin niiden alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen, jos se on tarpeen. Rekisteröityä koskevat henkilötiedot poistetaan kulkuluparekisteristä viimeistään kahden vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä.

Kirjeposti tunnetusti haavoittuva viestintämuoto

Julkisen kutsun lisäksi toinen Pääesikunnan idioottimainen ratkaisu oli vaatia lähettämään hakemus kirjepostina, jolloin hakemuksista ei jää digitaalisia jälkiä netin verkkolaitteisiin. Tämäkin asia riippuu siitä millä välineellä hakija hakemuksensa laatii, millä välineellä tulostaa ja mihin sen tallentaa. On oletettavaa, että useimmilla hakijoilla on suuri kiusaus tehdä nämä asiat esimerkiksi kotikoneella, työpaikan, oppilaitoksen tai kirjaston järjestelmillä.

Pääesikunnan päätös käyttää kirjepostia loukkaa valtioneuvoston asetusta asiakirjojen turvallisuusluokittelusta valtionhallinnossa, jonka 12 §:n mukaan salassa pidettävien tietojen siirtämisestä yleisessä tietoverkossa säädetään tiedonhallintalain 14 §:ssä. Julkisuuslain mukaan valintaperusteet ovat salassa pidettävää tietoa. Pääesikunta näyttää tulkitsevan, ettei hakijoille tämän johdosta tiedoteta valitsematta jättämisestä. Julkisuuslaista riippumatta, menettely asemoituu puna-armeijan kulttuuriin.

Viranomaisen asiakirja on julkinen, ellei asiakirjan julkisuudesta tai salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta ole laissa säädetty. Viranomaisen salassa pidettävät asiakirjat määritellään yksityiskohtaisesti julkisuuslain 24 §:ssä tai erityislainsäädännössä.

Julkisuuslain 24 §:n kohdassa 10 todetaan salassapidettäviksi asiakirjat, jotka koskevat sotilastiedustelua, puolustusvoimien varustamista, kokoonpanoa, sijoitusta tai käyttöä taikka muuta sotilaallista maanpuolustusta taikka maanpuolustusta palvelevia keksintöjä, rakenteita, laitteita tai järjestelmiä taikka maanpuolustuksen kannalta muutoin merkityksellisiä kohteita taikka puolustusvalmiuteen varautumista, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vahingoita tai vaaranna maanpuolustuksen etua.

Henkilötiedustelukurssille valitsematta jättämisen ilmoittaminen asianosaiselle tuskin vahingoittaa tai vaarantaa maanpuolustuksen etua, sen tekee Puolustusvoimat itse omalla toiminnallaan. Hyvä tapa edellyttäisi, että ilmoituksessa edes perusteltaisiin miksi hakijalle ei tulla ilmoittamaan yhtään mitään. Pääesikunta toimii asiassa historiallisia perinteitä noudattaen ja hyvän hallintotavan vastaisesti.

Pääesikunnan päätös käyttää kirjepostia loukkaa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019) annettua lakia. Lain 4 luvun 14 §:n mukaan viranomaisen on toteutettava tietojensiirto yleisessä tietoverkossa salattua tai muuten suojattua tiedonsiirtoyhteyttä tai -tapaa käyttämällä, jos siirrettävät tiedot ovat salassa pidettäviä. Lisäksi tietojensiirto on järjestettävä siten, että vastaanottaja varmistetaan tai tunnistetaan riittävän tietoturvallisella tavalla ennen kuin vastaanottaja pääsee käsittelemään siirrettyjä salassa pidettäviä tietoja. Käyttäjän tunnistamisesta yleisölle tarjottavissa digitaalisissa palveluissa säädetään digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa (306/2019).

Henkilöt, jotka ovat Pääesikunnassa tehneet päätöksen kirjepostimenettelystä ja kuoren C-merkinnästä, ovat helpottaneet merkittävällä tavalla erityisesti Venäjän suorittamaa sotilasvakoilua. Postin luvut kadonneista lähetyksistä ovat salaisia, koska niitä ei kehdata julkaista, mutta Ylen TV-nytt onnistui saamaan tietoonsa osan niistä. Vuonna 2005 Postilta katosi yhteensä 10 104 kirjettä ja pakettia. Kadonneista tai myöhästyneistä kirjeistä tuli Postille vuonna 2007 noin 13 000 valitusta. Lähde: (yle.fi 30.10.2008)

Kirjeposti on altis fyysisille vahingoille ja kadottamiselle. Hakemus voi kadota, joutua väärään osoitteeseen tai vahingoittua kuljetuksen aikana. Kirjepostin käsittelyyn osallistuu ihmisiä, joiden käsissä voi tapahtua virheitä tai jopa väärinkäytöksiä. Kirjepostin saapuminen perille voi kestää, mikä saattaa olla haitallista hakemuksen aikarajan kannalta. Hakijalle ei anneta mitään tietoa, onko hakemus saapunut perille ja päätynyt käsittelyyn.

Kurssihakemukseen on liitettävä itse laadittu motivaatiokirje, jossa perustellaan miksi olisi sopiva koulutettavaksi henkilötiedustelijaksi. Kukaan tavallinen kansalainen ei voi omata ennakkoon riittävää käsitystä miksi olisi sopiva henkilötiedustelijaksi, ennen kuin on juonut pullollisen Koskenkorvaa.

Hakijan itsensä kuvaamalle sopivuusarvioille ei voi antaa valinnassa lainkaan painoarvoa. Tosin, jos hakemus vaadittaisiin kirjoittamaan kuulakärkikynällä, saataisiin selville, onko hakija kirjoitustaitoinen, pysyykö hakijalla kynä kädessä, vai onko hän Parkinsonin tautiin sairastunut eläkeläinen. Valitsijoilla tulee olemaan ilmeisen hauskaa hakemuksia käsiteltäessä.

Kirjekuoreen on merkittävä osoitteen lisäksi myös C-kirjain. SecMeter antaa hakijoille "erittäin salaisen" vinkin. Hakijan kannattaa kirjoittaa kuoreen C-kirjain vihreällä musteella. Silloin olet Puolustusvoimien kanssa samalla aaltopituudella. Vihreä muste parantaa merkittävästi hakijan mahdollisuuksia tulla valituksi.

Britannian ulkomaantiedustelun (SIS, Secret Intelligence Service) päällikkö allekirjoittaa asiakirjat vihreällä musteella ja C-kirjaimella. Käytäntö on peräisin kapteeni Sir Mansfield Smith-Cummingin käyttämästä alkukirjaimesta. Hän ryhtyi allekirjoittamaan asiakirjat vihreällä musteella kirjoitetulla alkukirjaimella C. Siitä lähtien SIS:n päällikkö on tunnettu nimellä "C". Nykyisin kirjain tarkoittaa sanaa "Chief". Cumming aloitti SIS:n päällikkönä 7.10,1909. Hän loi virastoon useita tapoja, jotka ovat edelleen käytössä.

Kirjepostin käsittelyprosessi

Noin 80 prosenttia Suomen kirjepostista kiertää Helsingin postikeskuksen kautta. Muut postikeskukset sijaitsevat Oulussa ja Kuopiossa. Esimerkiksi, jos hakemuskirje pudotetaan keltaiseen postilaatikkoon Tampereella, käy keräilykuljetus noutamassa hakemuskirjeen postilaatikosta ja vie kirjeen ensin Tampereen postikeskukseen, josta se lähtee myöhemmin rekkakuorman mukana Helsingin postikeskukseen. Helsingin postikeskuksessa hakemuskirje menee koneelliseen lajitteluun jne. Postin käsittelyssä on useita vaiheita, joissa yksittäinen kirjelähetys on mahdollista saada haltuun, kuten esimerkiksi

1. kirjelaatikon tyhjennys
2. kirjelähetyksen kuljetus
3. paikallinen postikeskus
4. kirjelähetyksen kuljetus Helsingin postikeskukseen
5. Helsingin postikeskus
6. kirjelähetyksen kuljetus postilokeron sijaintipisteeseen
7. kirjelähetyksen jakelu postilokeroon
8. kirjelähetyksen nouto postilokerosta Pääesikuntaan.

Kirjelähetyksen jakelu postilokeroon

Päiväposti jaetaan Helsingissä vuoroviikoin kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Helsinki kuuluu vuoropäiväjakelun piiriin, jolloin päiväpostia jaetaan samalla postinumeroalueella vuoroviikoin eri päivinä. Jakopäiviä ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai yhdellä viikolla, sekä tiistai ja torstai sitä seuraavalla viikolla. Poikkeuksen tekevät postimerkilliset lähetykset, jotka kuuluvat postilain määrittelemään yleispalveluun ja kerätään sekä jaetaan kolmena päivänä viikossa.

Pääesikunnan postilokeroon PL 919 postit toimitetaan jokaisena arkipäivänä ja posti noudetaan lokerosta päivittäin Pääesikunnan oman aikataulun mukaisesti. Lokeroon saapuvat C-merkityt kirjelähetykset saa helpoiten käsiin henkilö, joka jakaa lähetykset lokeroihin. Kenenkään ei ole mahdollista todentaa tilannetta, vaikka kirjelähetys saapuisi Pääesikuntaa vasta kuukauden tai kahden päästä, koska Pääesikunta ei voi tietää kuka on hakenut kurssille ja hakijalle ei ilmoiteta hakemuksen vastaanottamisesta, kurssille pääsystä tai hylkäyksestä.

Vieraan vallan hyväksi toimivalla henkilöllä on lähes rajattomasti aikaa ottaa haltuun ja palauttaa hakemuskirjeitä. Henkilö voi kaikessa rauhassa toimittaa hakemuskirjeitä toimeksiantajalleen avattaviksi esimerkiksi käyttämällä perinteisiä höyrystys- tai bamburuokomenetelmiä tai läpivalaisemalla kirjekuori kemikaaleilla. Menetelmistä ei jää kirjelähetyksen sisällön paljastumisesta mitään merkkejä.

Toimenpiteiden jälkeen kirjelähetysten jakelija voi palauttaa hakemuskirjeet kaikessa rauhassa postilokeroon. Paljastumisen riskiä ei juurikaan ole, koska postimerkkejä ei nykyisin leimata, joten on mahdotonta todeta, milloin hakemuskirje on jätetty postin kuljetettavaksi. Postin omien käsittelyprosessien lisäksi kurssihakemuksen luottamuksellisuuden vaarantavat Pääesikunnan omat asiakirjojen käsittelyprosessit, jotka eivät ole jälkikäteen todennettavissa.

Kirjepostin ongelmat

Postin kautta lähetetyissä hakemuksissa henkilö voi esittäytyä keneksi haluaa ja lähettää hakemuksia eri nimillä rajattomasti. Menettely tarjoaa vieraan vallan tiedustelupalveluille erinomaiset mahdollisuudet soluttautua sotilastiedusteluun ja ryhtyä syöttämään sotilastiedustelulle vahingollista kananruokaa. Järjestely mahdollistaa myös mm. pilailun ja kiusanteon tai pahimmassa tapauksessa vahingollisen materiaalin lähettämisen.

Asiakirjaturvallisuuden näkökulmasta tavallinen postilähetys on turvattomin tapa lähettää hakemuksia. KGB:n tiedustelijat ovat onnistuneet kirjeoperaatiossaan penkomaan postia mm. pääpostin lajittelukeskuksessa Helsingissä. Kirjeposti lojuu kontrolloimattomana postilaatikoissa, tuntemattomien ihmisten käsissä kuljetusautoissa, jakelupisteissä ja voi lopulta kadota kokonaan.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) 3 luvun 12 §:n mukaan Jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin, jollei laissa toisin säädetä. Kurssihakemuksessa ei ole kyse erittäin tärkeästä yleisestä edusta, jonka perusteella asianosaiselle itselleen ei voisi luovuttaa häntä koskevaa tietoa.

Lain 5 luvun 17 §:n mukaan viranomainen on tämän lain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti.

Hakijalla ei ole minkäänlaista varmuutta siitä, onko hakemus saapunut perille, miten ja ketkä hänen hakemuksen tietoja Pääesikunnassa ovat käsitelleet ja mihin tarkoitukseen. Hävitetäänkö henkilöiden hakemukset käsittelyn jälkeen. Tällainen toimintatapa ei ole tätä päivää. Arkaluonteisia henkilötietoja sisältävien hakemusten käsittelyä ei pystytä Puolustusvoimissa mitenkään kontrolloimaan.

Käsittelystä ei jää mitään lokitietoja. Puolustusvoimien omat myyrät voivat ottaa niistä helposti kopioita mm. kännykkäkameralla ja lähettää edelleen esimerkiksi medialle tai GRU:lle. Hakemuksia tai niiden kopioita on mahdollista viedä kotiin, unohtaa taksiin tai muihin julkisiin liikennevälineisiin sekä hylätä roska-astioihin. Paperipohjaisten kurssihakemusten käsittelyä voidaan luonnehtia erittäin turvattomaksi tavaksi käsitellä arkaluonteisia henkilötietoja.

Tiedonhallintalain mukainen menettely

Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (tiedonhallintalaki) 906/2019 1 luvun 3 § mukaan lakia sovelletaan tiedonhallintaan ja tietojärjestelmien käyttöön, kun viranomaiset käsittelevät tietoaineistoja, jollei muualla laissa toisin säädetä. Lain 4 a lukua, joka koskee kyberturvallisuutta ei sovelleta Puolustusvoimiin.

Mikäli kyseessä on tosiasiallisesti salassa pidettävä hakemusmenettely, olisi turvallisempaa käyttää sähköistä asiointia, vahvaa salausta ja tunnistautumista, jolloin hakemuksien henkilötietoihin pääsee käsiksi vain erikseen valtuutetut henkilöt ja hakemusten käsittelystä jää lokitiedot, kuten asianmukainen asiakirjahallinto edellyttää. Vahvan tunnistautumisen jälkeen kurssihakemus pitäisi pystyä kirjoittamaan suoraan Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmän lomakkeelle. Vahva kryptaus on asiakirjaturvallisuudessa ainoa keino pitää tiedot ulkopuolisilta salassa. Vahva salaus estää myös linjoilla roikkuvaa GRU:ta, NSA:ta ja FRA:ta tulkitsemasta tietoliikenteen tai asianhallintasovelluksen sisältöä.

Verkkoyhteys mahdollistaa päästä päähän salatut yhteydet, jotka suojaavat tiedonsiirtoa. Tieto siirtyy TCP/IP (Transmission Control Protocol/Internet Protocol) protokollaa käyttävien verkkojen sovellus- ja kuljetuskerroksissa. Tietoliikenne käynnistyy sovelluksesta esimerkiksi verkkoselaimesta tai sähköpostiohjelmasta. Käytettävä sovellus luo tiedon, joka pakataan sovelluskerroksen protokollien avulla (esim. HTTP, HTTPS, FTP tai SMTP).

Pakattu tieto pilkotaan pienempiin osiin TCP (Transmission Control Protocol) -protokollan avulla, eli TCP tekee lähetettävästä tiedosta useita paketteja. Jokainen paketti sisältää osan alkuperäisestä tiedosta, lähettäjän ja vastaanottajan osoitteen, järjestysnumeron sekä tarkistussumman, joilla varmistetaan, että tieto on eheää, eikä ole vahingoittunut tai muuttunut siirtoyhteyden aikana. Paketit siirtyvät yleensä vastaanottajalle eri reittejä, jolloin yhden tai useamman paketin kaappaaminen ei voi paljastaa koko viestiä.

Tiedonsiirtoyhteys voidaan myös salata luotettavan (ei Valtorin) VPN-yhteyden (Virtual Private Network-protokolla) tarjoajan palvelun avulla, jolloin tieto reititetään päästä päähän salattuna VPN-palvelimen kautta. Turvallisia VPN-protokollia ovat mm.

WireGuard käyttää kryptografisia algoritmeja, kuten ChaCha20 ja Poly1305, jotka tarjoavat huipputason salauksen.

KEv2/IPsec (Internet Key Exchange v2/IP Security) käyttää vahvaa salausta (AES-256) ja tarjoaa turvallisen ja luotettavan tiedonsiirron.

L2TP/IPsec (Layer 2 Tunneling Protocol/IP Security) yhdistelmä käyttää vahvaa salausta (AES).

Pakettien saavuttua tiedonsiirtoyhteyden kautta vastaanottajalle TCP kokoaa paketit käänteisessä järjestyksessä alkuperäiseksi tiedoksi. Lopulta tieto päätyy vastaanottajan sovellukseen toivottavasti asianhallintajärjestelmään, jossa hakemuksia voidaan käsitellä asianmukaisesti valtuutettujen henkilöiden toimesta.

Vahva salaus on johtanut tilanteeseen, jossa tiedustelupalvelut ovat solmineet laitevalmistajien kanssa sopimuksia salaisten implanttien (komponenttien) sijoittamisesta tietokoneiden verkkosovittimiin tai emolevyille, jolloin viestintään on mahdollisuus päästä kiinni jo ennen salausta. Vuonna 2023 maailmassa arvioitiin olevan käytössä yli 2 miljardia pöytä- ja kannettavaa tietokonetta.

Tiedustelupalvelu voi vaatia tehtaan tai toimitusketjun osapuolen asennuttamaan tietokoneisiin vakoiluun käytettäviä implantteja riippuen siitä, mitä tietoa on tarkoitus kerätä ja kuinka syvälle järjestelmään on tarkoitus päästä. Vakoiluimplantit voidaan jakaa laitteistotason ja ohjelmistotason implantteihin.

Vakoiluimplantti voidaan asentaa suoraan emolevylle, jolloin se tarjoaa pääsyn koko järjestelmän toimintaan. Esimerkkinä tästä on vuoden 2018 Supermicro-skandaali, jolloin väitettiin, että tämä yhdysvaltalainen yhtiö oli toimittanut asiakkailleen palvelimia, joissa pintaliitoskomponentteja oli korvattu kiinalaisilla vakoilulaitteilla.

BIOS- tai UEFI-ohjelmistoon voidaan asentaa haittaohjelma, joka aktivoituu jo tietokoneen käynnistyessä. Tällä tavalla tiedustelupalvelulla on mahdollisuus saada pääsy järjestelmään jo ennen käyttöjärjestelmän käynnistymistä.

Vakoiluimplantteja voidaan asentaa myös suoraan tietokoneen suoritinpiireihin (esim. mikroprosessorit tai grafiikkaprosessorit), mikä voi tarjota matalan tason pääsyn tietoihin ja laitteeseen.

Laitteistotason vakoiluimplantteja voidaan asentaa verkkokorttiin, mikä mahdollistaa verkkoliikenteen valvonnan ilman, että tietokoneen käyttöjärjestelmä huomaa mitään poikkeavaa.

Ohjelmistotason vakoiluimplantti toimii käyttöjärjestelmän ytimen tasolla (kernel), jolloin sillä on täydet oikeudet ja pääsy kaikkiin tietoihin ja prosesseihin. Tavanomaisen kaupallisen tietoturvaohjelmiston on tätä vaikea havaita.

Implantin avulla tehtävä viestinnän seuranta kohdentuu tiettyihin käyttäjäryhmiin. Puolustusvoimat kuluu ilman muuta tähän kohderyhmään, kuten ministeriötkin ja on selvää, että tämän mahdollisuuden Puolustusvoimat on ottanut huomioon, koska ystävät vakoilevat ystäviä. Muussa tapauksessa Puolustusvoimat ei ole tehtäviensä tasalla.

Joissakin kohdennetuissa erikoisoperaatioissa tiedustelupalvelu ja tietokonemyymälä tai tukkuri voivat tehdä "kompromissin", jossa tietyille henkilöille tai organisaatiolle solutetaan implantilla varustettu laite. Implantin sisältämä laite pyritään soluttamaan kohteeseen selvittämällä hankittava laite, kohteen käyttämä hankintaketju ja sijainnin lähistöllä olevat myymälät.

Kurssille hakijan oikeudet sivuutettiin

Puolustusvoimien olisi ollut syytä osoittaa hyvää tietosuojakulttuuria ja antaa alla oleva tietosuojailmoitus kurssi-ilmoituksen yhteydessä tai linkki osoitteeseen, jossa tietosuojailmoitus on julkaistu, jotta kurssille hakija olisi voinut todeta miten hänen tietojaan käsitellään.

Tietosuojailmoitus – Vapaaehtoinen henkilötiedustelukurssi (siviileille)

1. Rekisterinpitäjä

Puolustusvoimat

Pääesikunta

PL 70, 00301 Helsinki

Vaihde: 0299 800

www.puolustusvoimat.fi

2. Yhteyshenkilö henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa:

Puolustusvoimien tietosuojavastaava

Sähköposti: tietosuoja@mil.fi

3. Käsittelyn tarkoitus ja oikeusperuste:

Henkilötietoja käsitellään kurssin järjestämiseksi, osallistujaviestintään ja mahdollisten todistusten tai kurssisuoritusten kirjaamiseksi.

Oikeusperusteet

• EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) 6 artikla 1 kohdan e-alakohta: "yleistä etua koskeva tehtävä"..
• Laki puolustusvoimista (551/2007), erityisesti 10 §: puolustusvoimien koulutustehtävä.
• Osallistujan suostumus (GDPR 6.1.a), jos esim. kuvia tai palautetta käytetään.

4. Käsiteltävät henkilötiedot:

• Nimi
• Syntymäaika tai henkilötunnus (tarvittaessa)
• Yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpostiosoite)
• Työ- ja koulutustausta
• Kielitaito
• Mahdollinen turvallisuusselvitystieto (vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen on tapahduttava Puolustusvoimien käytössä olevilla alueilla ja aluksilla. (5.7.2019/868)
• Kurssisuoritukset ja muut osallistumistiedot

5. Tietojen säilytysaika

Henkilötiedot säilytetään enintään 5 vuotta kurssin päättymisestä, ellei lainsäädäntö tai viranomaismääräys edellytä pidempää säilytystä. Tiedot voidaan poistaa aiemmin, jos käsittelyperuste päättyy tai suostumus perutaan.

6. Tietojen vastaanottajat

• Puolustusvoimien pääesikunta.
• Mahdolliset viranomaiset (esim. turvallisuusselvitysten osalta).
• Tietoja ei luovuteta EU:n/ETA:n ulkopuolelle ilman erityistä laillista perustetta.
• Mahdolliset viranomaiset (esim. turvallisuusselvitysten osalta).
• Tietoja ei luovuteta EU:n/ETA:n ulkopuolelle ilman erityistä laillista perustetta.

7. Rekisteröidyn oikeudet
Rekisteröidyllä on oikeus:

• tarkastaa omat tietonsa
• pyytää oikaisua, poistamista tai käsittelyn rajoittamista
• vastustaa käsittelyä, jos perustuu yleiseen etuun
• peruuttaa suostumus (esim. markkinointi tai valokuvien käyttö)
• tehdä valitus tietosuojavaltuutetulle.

8. Automaattinen päätöksenteko / profilointi
Ei suoriteta.

9. Tietolähteet
Tiedot saadaan osallistujalta itseltään ilmoittautumisen yhteydessä tai kurssin aikana.

10. Suojausmenetelmät

• Pääsy tietoihin vain erikseen valtuutetulla Puolustuvoimien henkilöstöllä.
• Tiedot tallennetaan Puolustusvoimien sisäisiin järjestelmiin tai salattuihin sähköisiin lomakkeisiin.
• Fyysiset aineistot säilytetään lukituissa tiloissa.

Lue myös tapauksen psykoanalyysi