Haittaohjelmat

Haittaohjelmien valmistaminen ja levittäminen on ollut rikos Suomessa joulukuun alusta 1999 lähtien. Tällöin rikoslakiin lisättiin uusi rikosnimike: vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle. Teosta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahden vuoden vankeuteen.

Rangaistavaa on ohjelman tai ohjelmakäskyjen sarjan valmistaminen, asettaminen saataville tai levittäminen, jos se on suunniteltu aiheuttamaan haittaa tietojenkäsittelylle tai tieto- ja telejärjestelmien toiminnalle.

Rangaistavuuden edellytyksenä on, että ohjelma on suunniteltu nimenomaisesti haitan tai vahingon aiheuttamiseen, ja että sen valmistaminen tai levittäminen tapahtuu tätä tarkoitusta silmällä pitäen.

Asia Haittaohjelmia Akira Tapauksia

Haittaohjelmat ja tietoverkkojen turvallisuus
2000-luvun toisella vuosikymmenellä tietojärjestelmiin huomaamatta latautuvat vakoiluohjelmat, kuten näppäilytietoja keräävät keyloggerit ja järjestelmiin takaovia avaavat takaportit, yleistyivät räjähdysmäisesti. Samanaikaisesti lisääntyivät myös troijalaiset, jotka oli suunniteltu erityisesti verkkopankkijärjestelmien murtamiseen. Hakkereiden suosimia hyökkäystyökaluja olivat tuolloin muun muassa Metasploit ja BlackHole. Perinteisten tietokoneiden ohella erityisesti mobiililaitteista, kuten Android-alustoista, tuli merkittäviä haittaohjelmien kohteita.

Tiedon saaminen haitallisesta liikenteestä
Erään tutkimuksen mukaan jopa 94 % haitalliseen tietoliikenteeseen liittyvistä havainnoista tulee organisaation tietoon ulkopuolisen tahon ilmoituksesta. Vain noin 6 % havainnoista tehdään organisaation sisällä. Usein haitallinen liikenne on jatkunut pitkään, keskimäärin 416 päivää ennen kuin tilanne havaitaan.

Salattujen yhteyksien haasteet
Salattujen yhteyksien, kuten HTTPS:n, käyttö on yleistynyt verkkopalveluihin kohdistuvien kiristyneiden tietoturvavaatimusten vuoksi. Valitettavasti tämä kehitys tarjoaa myös haittaohjelmien levittäjille uusia mahdollisuuksia. Salatun liikenteen kautta haitalliset toiminnot voivat tapahtua huomaamatta, erityisesti jos käytetään murrettuja palvelimia tai väärennettyjä sertifikaatteja.

Koska salattu liikenne kulkee yleensä verkon komponenttien läpi analysoimatta, verkko-operaattorit ja yritykset eivät välttämättä tunnista siinä piileviä uhkia. Tämä mahdollistaa haittaohjelmien pääsyn käyttäjän työasemaan ilman havaintoa.

Ratkaisuja liikenteen valvontaan
Mikäli yritys ei halua itse analysoida salattua liikennettä keskitetysti, liikenne voidaan ohjata ulkopuoliselle palveluntarjoajalle analysoitavaksi. Lisäksi voidaan parantaa suojautumista ottamalla käyttöön käyttäjätasolle ulottuvat reaaliaikaiset IDS- (Intrusion Detection System) ja IPS-järjestelmät (Intrusion Prevention System), jotka hälyttävät automaattisesti poikkeavasta toiminnasta.

Salattujen yhteyksien analysoinnin ulkopuolelle voidaan rajata yleisesti luotetut verkkopalvelut, kuten viranomaispalvelut, pankkipalvelut, terveydenhuollon palvelut ja tunnetut verkkokaupat. Yrityksen tulisi lisäksi estää yhteydet asiattomiksi määrittelemiinsä verkkosivustoihin ja harkita uudelleen julkisten sähköpostipalvelujen ja sosiaalisen median käyttöön liittyviä riskejä tietojärjestelmän eheydelle ja luottamuksellisuudelle.

Esimerkkejä haitallisesta liikenteestä
Angler oli haittaohjelma, joka latasi tietokoneelle murtotyökaluja HTTPS-yhteyden kautta. Sen avulla voitiin asentaa muun muassa kiristysohjelmia (ransomware), jotka salasivat käyttäjän tiedostot ja vaativat lunnaita niiden vapauttamiseksi.

Emolet (Trojan:Win32/Emotet.C) vakoili HTTPS-yhteyksien kautta siirrettyjä pankkitunnuksia nuuhkimalla kahdeksaa eri ohjelmointirajapintaa. Suomalaiset pankkiasiakkaat olivat kuitenkin pääosin turvassa Emoletin vaikutuksilta. Haittaohjelmaa levitettiin sähköpostiviestien linkkien avulla.

Haittaohjelmien määrän kehitys
Haittaohjelmien tekninen kehitys ja määrällinen kasvu ovat olleet nopeita. Kokonaismäärän arvioiminen on nykyisin vaikeaa, ja eri lähteiden luvut poikkeavat toisistaan. Silti luvut ovat suuntaa-antavasti huolestuttavia:

Vuonna 2007 arvioitiin olevan yli 500 000 haittaohjelmaa. (Tietokone 1/2009)
Vuonna 2008 havaittiin noin 1,1 miljoonaa eri haittaohjelmaa. (Tietokone 1/2009)
PandaLabs analysoi vuonna 2008 jopa 22 000 uutta uhkaa päivittäin, yhteensä noin 15 miljoonaa uhkaa vuoden aikana.
Vuonna 2009 Panda Security raportoi löytäneensä 25 miljoonaa uutta haittaohjelmaa.
F-Secure arvioi vuonna 2011 haittaohjelmia olevan jo 60 miljoonaa, ja uusia syntyi päivittäin noin 40 000.

Mobiililaitteiden uhat
Alcatel-Lucentin Kindsight Security -laboratorion mukaan mobiililaitteiden haittaohjelmainfektiot lisääntyivät 17 % vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2014 lopussa haittaohjelmatartuntoja oli 15 miljoonassa mobiililaitteessa, mikä oli lähes neljä miljoonaa enemmän kuin vuonna 2013. Tartuntojen lähteet olivat usein ladattavat sovellukset.

Yllättävää oli, että noin 40 % mobiililaitteiden haittaohjelmista oli peräisin Windows-läppäreistä, jotka oli yhdistetty puhelimiin joko USB-tikuilla tai mobiiliyhteyksien kautta. Lähde: (cellular-news.com, 9.9.2014)