RISS - SecMeter

Putinistien kokoontuminen

Putinismi on saanut alkunsa 31.12.1999, jolloin Vladimir Putin nimitettiin Venäjän virkaatekeväksi presidentiksi. Putinismin tunnusmerkistön täyttää Vladimir Putinin hallinnon poliittisen, ideologisen ja hallinnollisen toimintamallin tukeminen.

Eräs ilmentymä putinismista on osallistuminen Venäjän suurlähetystössä 9.5.2025 järjestettyyn voitonpäivän juhlatilaisuuteen, jossa juhlittiin muodollisesti natsi-Saksan kukistamista toisessa maailmansodassa.

Tilaisuuden isäntänä toimi suurlähettiläs Pavel Kuznetsov. Tilaisuuteen osallistui noin 400 vierasta, joista suomalaisia oli yli sata. Suomalaisten osallistujien puolustamiseksi on sanottava, että he tuskin itse ymmärtävät mihin ovat ryhtyneet.

Kuznetsov on kokenut venäläinen uradiplomaatti, joka on toiminut Venäjän Suomen-suurlähettiläänä vuodesta 2017. Hän on työskennellyt aiemmin mm. Venäjän suurlähettiläänä Slovakiassa sekä eri tehtävissä Venäjän ulkoministeriössä. Kuznetsov toimi diplomaatin tehtävissä Suomessa jo 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa, ja hän puhuu suomea.

Kuznetsov ei ole julkisesti ilmaissut henkilökohtaisia mielipiteitään Suomesta tavalla, joka poikkeaisi Venäjän virallisesta linjasta. Kuten valtion suurlähettiläiltä odotetaan, hänen lausuntonsa noudattavat tarkasti Kremlin ulkopoliittista viestintää.

Tämä on hänen tehtävänsä suurlähettiläänä, ja hänen toimintaansa ohjaa suoraan Venäjän valtion ulkopoliittinen linja. Kuznetsovin missio Suomessa on vahvistaa putinismia ja rakentaa verkostoja suomalaisiin putinisteihin, joita on tarkoitus käyttää hyväksi Venäjän hybridioperaatioissa.

Ottaen huomioon Kuznetsovin asema Venäjän ulkoministeriön diplomaattisena edustajana, on selvää, että hänellä on tiivis suhde Venäjän tiedustelupalveluihin, koska hän toimii osana järjestelmää ja myös rakennuksessa, jossa diplomatia ja tiedustelu ovat aina toimineet yhdessä.

Kuznetsovin julkiset lausunnot heijastavat Venäjän valtion virallista politiikkaa. Tämä näkyy Kuznetsovin jyrkistä vihamielisistä lausunnoista Suomen ja Venäjän suhteista esimerkiksi seuraavissa asioissa:

• Kuznetsov on toistuvasti kritisoinut Suomen Nato-jäsenyyttä ja kuvannut sitä turvallisuusuhkana Venäjälle. Lausunto on Putinin hallinnon keskeinen viesti.
• Kuznetsov on syyttänyt Suomea russofobiasta ja vihamielisestä politiikasta, mikä on putinisteille ja Venäjän hallinnolle tyypillinen retorinen keino perustella kiristyneitä suhteita länteen.
• Kuznetsovin väite siitä, että Suomi on sotapsykoosissa ja toimii provosoivasti esimerkiksi varautumisellaan, vastaavat Kremlin narratiiveja, joissa länsi esitetään epävakaana ja uhkaavana.
• Kuznetsov on korostanut Venäjän diplomaattien vaikeaa asemaa Suomessa. Tämä sopii Kremlin narratiiviin, jonka mukaan Venäjä on ulkoisesti vainottu ja eristetty ja itse täysin syytön tilanteen kiristymiseen.

Nykyisessä geopoliittisesti latautuneessa tilanteessa osallistuminen Putinin hallinnon järjestämiin tilaisuuksiin ei ole putinisteilta neutraali teko. Vaikka osa osallistujista haluaa korostaa tilaisuuden ei-poliittista luonnetta, tilaisuus itsessään on osa Venäjän Suomeen kohdistamaa hybridivaikuttamista ja osallistujat hybridivaikuttamisen komponentteja, jotka Venäjä itse tulkitsisi agenteiksi ja isänmaan pettureiksi.

Laki 121-FZ ja sen vuoden 2022 muutos mahdollistavat, että käytännössä kuka tahansa henkilö tai järjestö Venäjällä voidaan nimittää ulkomaiseksi agentiksi hyvin laajoin ja epämääräisin perustein. Venäjällä ulkomaisiksi agenteiksi tulkitaan mm. henkilöt, jotka osallistuvat poliittiseen toimintaan.

Se voi tarkoittaa mm. mielipiteiden ilmaisemista, julkista keskustelua, tutkimusta, koulutusta tai hallintoon vaikuttamista. Vuodesta 2022 lähtien ulkomaiseksi agentiksi voi päätyä myös henkilö, jonka viranomainen katsoo olevan ulkomaisten vaikutuspiirissä.

Venäjän voitonpäivän juhlaan osallistuneet suomalaiset henkilöt voidaan ryhmitellä motivaatioiden osalta seuraaviin kolmen ryhmään:

• Ideologisesti Venäjä-myönteiset. Henkilöillä on on selkeä Venäjä-myönteinen tai länsikriittinen ideologinen tausta. He vastustavat länsijohtoista narratiivia ja näkevät Venäjän uhrina tai tasapainottavana voimana.
• Diplomatiaan uskovat realistit. Henkilöt painottavat keskusteluyhteyden säilyttämistä geopoliittisista ja pragmaattisista syistä. He eivät tue sotaa mutta katsovat, että suhde Venäjään on välttämätön ylläpitää.
• Verkostoitujat ja neutraalit osallistujat. Henkilöt osallistuvat tilaisuuksiin henkilökohtaisista tai ammatillisista syistä ilman selkeää poliittista kannanottoa. He esiintyvät poliittisesti neutraaleina, mutta osallistuvat käytännön syistä.

Yhteinen nimittäjä osallistujilla on kuitenkin kriittinen suhtautuminen Suomen nykyiseen ulkopoliittiseen linjaan ja halu säilyttää tai palauttaa jonkinlainen "normaali" suhde Venäjään vähättelemällä tai sulkemalla pois mm. Ukrainan sota ja Venäjän sotarikokset muusta toiminnasta. He eivät halua vaatia Venäjää vastuuseen julmista sotarikoksista ja muista hirmuteoista.

Sulkemalla pois moraalisen ja eettisen näkökulman, putinistit yrittävät välttää vastuunsa ja oikeuttaa tekonsa. Tätä kansalaisvastuuta ei voi kuitenkaan välttää sulkemalla silmänsä ja ulkoistamalla vastuu yksinomaan Suomen valtiojohdolle.

Venäjän voitonpäivän juhlaan osallistuneiden henkilöiden taustat ja motiivit heijastavat sekä henkilökohtaisia sidoksia Venäjään että poliittisia näkemyksiä Suomen ja Venäjän suhteista. Motiivit ovat seuravat.

Ideologiset ja historialliset motiivit

Osallistujan asenteet ovat Venäjä-myönteisiä ja Nato vastaisia sekä kriittisiä länsimaista politiikkaa kohtaan. Heidän näkemyksiään ohjaa antifasistinen eetos ja historiallinen muisti Neuvostoliiton voitosta natsi-Saksasta.

Vaikka he sanoutuvat irti Ukrainan sodasta, heidän retoriikka natsismin paluusta muistuttaa Kremlin propagandan sävyjä. Tämä antaa viitteitä siitä, että he näkevät nykytilanteen osin Venäjän narratiivin kautta.

Diplomaattisen vuoropuhelun kannattaminen

Useat osallistujat korostavat diplomatian, keskusteluyhteyden ja pitkän aikavälin suhteiden säilyttämisen tarvetta Venäjään. Vaikka he eivät edusta Suomen valtiojohtoa ja sen virallista linjaa, he ovat ryhtyneet Suomen valtiojohdon sijaisedustajiksi.

Henkilöt perustavat näkemyksiään myös sillä, että Venäjä tulee olemaan pysyvä osa Eurooppaa ja Suomen naapurusto, minkä vuoksi dialogia ei voi täysin katkaista.

Henkilökohtaiset siteet ja verkostot

Osa osallistujista viittaa suoraan henkilökohtaisiin kontakteihin Venäjällä, pitkään jatkuneeseen yhteistyöhistoriaan, kuten matkailuun tai kulttuurivaihtoon.

Näissä tapauksissa osallistuminen voitonpäivän juhlallisuuksiin voidaan tulkita osin kulttuurisuhteiden ja henkilökohtaisten verkostojen jatkumoksi, ei välttämättä selkeäksi poliittiseksi kannanotoksi.

Poliittinen protesti ja vastavirtakannanotto

Osallistujien joukossa on henkilöitä, jotka kokevat Suomen ulkopolitiikan ajautuneen harhaan ja tarpeen esittää oma vaihtoehtoinen näkemys medialle ja poliittiselle linjalle.

Osallistuminen viittaa Suomen valtiojohdon virallisen ulkopoliittisen linjan kritiikkiin, jota juhlaan osallistuminen symboloi.

Puhdas muodollisuus tai verkostoituminen

Jotkut henkilöt osallistuivat tilaisuuteen kohteliasuudesta ja verkostoitumistarkoituksessa, sivuuttaen tietoisesti Venäjän sotarikokset ja vihamieliset pyrkimykset Euroopassa.

Tilaisuus antoi heille mahdollisuuden näyttäytyä julkisesti ilman avoimesti sotaa tukevia kannanottoja, mutta osallistuminen on tulkittavissa heidän osalta hiljaiseksi hyväksynnäksi tai sotarikosten normalisoinniksi.