Dronet - SecMeter

Sisältöön

Dronet

Yritysturvallisuus > Tiedustelutoiminta
Kauko-ohjattavien tiedustelulennokkien ja pienoiskopterien eli dronien käyttö vakoiluun on yleistynyt nopeasti. Tiedustelulennokit kuuluvat miehittämättömien ilma-alusten luokkaan (UAV, Unmanned Aerial Vehicle).

Droneja voidaan käyttää useisiin eri tarkoituksiin mm. pommituksiin, pelastus-, tiedustelu- ja vakoilutehtäviin esimerkiksi valtio- ja yrityssalaisuuksien varastamiseen tai vakoilulaitteiden asentamiseen yrityksen tiloihin.

Lennokeita on havaittu lentämässä esimerkiksi lentokenttien, puolustusvoimien harjoitusalueiden, liikerakennusten seinustoilla, sotilasalueiden ja autotehtaiden testiratojen yläpuolella.

UAV-tiedustelulennokit
Venäjällä on käytössä mm. israelilaisen Israel Aerospace Industries Ltd:n  BirdEye 400-tiedustelulennokin lisenssiversio "Zastava" ja "Forpost". Israel ja Venäjä allekirjoittivat 12-tiedustelulennokin hankintasopimuksen huhtikuussa 2009. Sopimuksen arvo oli 53 miljoonaa dollaria. Lennokit valmisti venäläinen yritys JSC "Ural Works of Civil Aviation".

Venäjällä käytetään myös Enics-yhtiön valmistamia Eleron-3SV ja Orlan-yhtiön valmistamia Orlan-1, Orlan-10 (arktisille alueille tarkoitettu), Orlan-30 sekä Orlan-3M tiedustelulennokkeja.

Edellä mainittujen lisäksi Venäjällä on käytössä myös Iranista ostettuja Shahed-136 droneja, joita kutsutaan myös kamikazelennokeiksi. Niiden kärjessä on räjähde. Kohteeseen osuessaan ne tuhoutuvat. Droneja kiidättää eteenpäin iranilainen Mado MD-550 nelisylinterinen mäntämoottori ja potkuri, jonka johdosta ukrainalaiset kutsuivat niitä äänen perusteella ”lentäviksi mopoiksi”. Venäjällä droni tunnetaan nimellä Geran-2.

Puolustusvoimilla on ollut pitkään käytössä sveitsiläisiä Ranger-tiedustelulennokkeja. Vuonna 1999 hankitun kuuden lennokin Ranger-tiedustelulennokkijärjestelmä maksoi noin 110 miljoonaa markkaa.

Huhtikuussa 2012 Puolustusvoimat tilasi Aeronautics defence systems -yhtiöltä taktisia Orbiter 2-minilennokkeja 23,6 miljoonalla eurolla. Skandaaleissa ryvettynyt israelilainen yhtiö ei kuitenkaan pystynyt toimittamaan lennokkeja ajallaan. Yhtiö toimitti lennokit Puolustusvoimille vuosina 2014-2016

MAV-robottilennokit (MAV, Micro Air Vehicles)
MAV-robottilennokit  ovat kooltaan on noin 10 - 20 cm, lentoaika 20- 60 min ja suurin lentokorkeus noin 100 metriä.

NAV-robottilennokit (NAV, Nano Air Vehicles)
NAV-robottilennokit ovat kooltaan alle 10 cm mittaisia lennokeita. Ne voivat muistuttaa kooltaan ja ulkonäöltään lintua esim. kolibria, sudenkorentoa tai jopa hyttystä. Ne pystyvät leijumaan paikallaan, lentämään sivuttain, taaksepäin ja eteenpäin, sekä kääntymään myötä- tai vastapäivään. Lentoaika on noin kymmenen minuuttia.

Tulevaisuudessa se voi esimerkiksi laskeutua henkilön iholle ja ottaa DNA-näytteen tai kiinnittää nanoteknologialla toteutetun RFID (Radio Frequency IDentification) seurantalaitteen henkilön ihon alle.

MAV- ja NAV-robottilennokkeja voidaan kauko-ohjata ja niihin voidaan asentaa kamera (korkearesoluutioinen CCD-kenno) ja mikrofoni tai kiinnittää muita tiedonkeräämiseen soveltuvia antureita, joita operatiivisen tiedustelutehtävän suorittaminen edellyttää.

Puolustautuminen
Yritykset kehittävät myös puolustuskeinoja dronien toiminnan estämiseksi. Kaupallisia ratkaisuja on saatavissa mm. seuraavilta yrityksiltä:

  • Brittiläinen Skywall-yhtiö on kehittänyt verkkoja ampuvan singon lennokkeja vastaan. Yhtiön mukaan singon kantama on sataan metriiin asti.
  • Hollantilainen Guard From Above-yhtiö on kouluttanut kotkia lennokeiden tuhoamiseen.
  • Saksalainen Dedrone-yhtiö tarjoaa tiedustelulennokkien varoitus- ja tunnistusjärjestelmiä. Ratkaisussaan yhtiö hyödyntää akustista ja video tunnistus teknologiaa havaitsemaan lennokeita.

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön