Sisältöön

Väärinkäytökset - SecMeter

Ohita valikko
Ohita valikko

Väärinkäytökset

Yritysturvallisuus > Compliance
Ohita valikko
Väärinkäytökset



Yrityksen taloushallinnossa petoksia ja väärinkäytöksiä saatetaan kutsua englanninkielisellä termillä fraudit (fraud = petos, petkutus).

Väärinkäytökset jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin tapauksiin. Niitä ehkäistään ja havaitaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen menetelmin. Rikolliseksi luokiteltavat väärinkäytökset siirtyvät poliisin tutkittaviksi.

Väärinkäytöksen toteutuminen yrityksessä edellyttää yleensä kolmen tekijän vuorovaikutusta:

  • tilaisuus
  • motivoitunut tekijä
  • valvonnan puute
Tehtävälista
Johtamisen ja hallinnon toimenpiteet

  1. Määritellään selkeät vastuut ja valtuudet kuka saa tehdä ja mitä.
  2. Varmistetaan toimiva ja osaava hallitus, joka valvoo johdon toimintaa.
  3. Laaditaan ja päivitetään sisäinen valvontasuunnitelma.
  4. Hyväksytetään keskeiset toimintaperiaatteet (riskienhallinta, taloushallinto, hankinnat) hallituksessa.

Talous- ja kirjanpitokäytäntöjen valvonta

  1. Otetaan käyttöön "neljän silmän" periaate periaate maksujen ja sopimusten tarkastuksessa.
  2. Varmistetaan säännöllinen ja riippumaton tilintarkastus.
  3. Seurataan yhtiön taloutta ajantasaisella raportoinnilla.
  4. Varmistetaan, että kaikki yhtiön varat ja velat ovat asianmukaisesti kirjattuja.
  5. Rajoitetaan käteisen käytön mahdollisuuksia.
  6. Arvioidaan erityiset riskialueet esimerkiksi hankinnat, projektirahoitus ja ulkopuoliset sopimukset.

Työntekijöiden ja johdon koulutus

  1. Järjestetään säännöllistä koulutusta eettisistä toimintatavoista ja väärinkäytösten tunnistamisesta.
  2. Otetaan käyttöön kirjallinen eettinen ohjeistus tai toimintaohje (code of conduct).
  3. Varmistetaan, että kaikki työntekijät ja johto ovat tutustuneet ohjeisiin.

Ilmiantokanavat ja sisäinen valvonta

  1. Otetaan käyttöön luottamuksellinen ilmiantokanava (whistleblowing-järjestelmä).
  2. Määritellään menettelytapa ilmiantojen käsittelylle ja tutkinnalle.
  3. Suojellaan ilmiantajien anonymiteetti ja oikeusturva.
  4. Suoritetaan sisäisiä tarkastuksia säännöllisesti tai satunnaisesti.

Sopimusten ja yhteistyötahojen arviointi

  1. Tarkastetaan yhteistyökumppaneiden taustat ja taloudellinen tilanne.
  2. Varmistetaan, että kaikki sopimukset hyväksytään kirjallisesti ja dokumentoidaan.
  3. Käydään säännöllisesti läpi pitkäaikaiset sopimukset ja niiden ehdot.

Erityistarkastus ja ulkopuolinen valvonta

  1. Käytetään tarvittaessa erityistarkastusta.
  2. Annetaan osakkeenomistajille mahdollisuus tutustua yhtiön asiakirjoihin lain puitteissa.
  3. Pidetään dokumentaatio ja kirjanpito asianmukaisessa järjestyksessä mahdollista tarkastusta varten.
Yritysmaailman väärinkäytökset voivat johtaa vakaviin taloudellisiin ja mainehaittoihin. Ne korostavat avoimuuden, sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan merkitystä. Historialliset esimerkit osoittavat, että väärinkäytöksiin liittyy usein todisteiden tuhoamista, harhaanjohtavaa viestintää ja kontrollin pettämistä. Yritysten onkin syytä rakentaa kulttuuri, jossa eettiset arvot, läpinäkyvyys ja vastuullisuus ovat keskiössä.

Tutkimustietoa väärinkäytöksistä Suomessa
PricewaterhouseCoopersin vuonna 2007 tekemän kansainvälisen tutkimuksen mukaan 46 % suomalaisista suuryrityksistä ilmoitti joutuneensa talousrikoksen uhriksi kahden edeltävän vuoden aikana. Vastaava osuus maailmanlaajuisesti oli 43 %. Väärinkäytöksiä havaittiin erityisesti yrityksissä, joissa oli tapahtunut merkittäviä rakenteellisia muutoksia, kuten fuusioita, yritysostoja tai henkilöstövähennyksiä.

Luottamusaseman väärinkäyttö
Yleinen petostyyppi on luottamusaseman väärinkäyttö. Se tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö toimii toisen taloudellisessa tai oikeudellisessa asiassa ilman valtuuksia tai laiminlyö tehtävänsä, aiheuttaen vahinkoa toiselle osapuolelle.

Rikosepäilyissä poliisille on tehtävä tutkintapyyntö.
Rikostutkinta on aina suoritettava lailliset esitutkintavaltuudet omaavan viranomaisen toimesta. Omatoimisesti tehtävä "salapoliisityö" tai todisteiden keruu saattaa aiheuttaa esitutkinnalle korvaamatonta vahinkoa. Välittömässä tuhoutumisvaarassa olevan todistusaineiston säilyminen on kuitenkin syytä varmistaa asianmukaisin toimenpitein.

Osakeyhtiön osakkeenomistaja voi hakea erityistarkastuksen toimittamista (osakeyhtiölaki 624/2006, 7 luku 7 §) yhtiön kotipaikan aluehallintovirastolta. Erityistarkastus voi koskea yhtiön hallintoa ja kirjanpitoa tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta tai tiettyjä toimenpiteitä tai seikkoja.

Hakemuksen edellytyksenä on, että yhtiökokous on kannattanut ehdotusta lain 7 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ja että hakemus aluehallintovirastolle tehdään kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.

Erityistarkastusta voidaan käyttää esimerkiksi tilanteissa, joissa epäillään varojen väärinkäyttöä tai että yhtiön johto tai osa osakkeenomistajista on saanut taloudellista hyötyä muiden osakkeenomistajien kustannuksella.

Erityistarkastuksesta annetaan lausunto yhtiökokoukselle. Lausunto on asetettava osakkeenomistajien nähtäville yhtiön pääkonttorissa tai internetsivuilla vähintään viikkoa ennen yhtiökokousta, toimitettava viivytyksettä pyynnöstä osakkeenomistajalle sekä pidettävä nähtävillä yhtiökokouksessa.

Termistöä

  • Rikkaruohonkitkentä tarkoittaa tarkoituksellista asiakirjojen ja todisteiden tuhoamista.
  • Takaisku (blowback) tarkoittaa yrityksen levittämää disinformaatiota, joka aiheuttaa lopulta haittaa sen levittäjälle.
  • Rupisammakko (bullfrog) tarkoittaa liioittelua tai virheellistä informaatiota yrityksen taloudellisesta tilasta tai innovaatioista.

Rikkaruohonkitkentä
Rikkaruohonkitkijäksi kutsutaan todistusaineistoa, luottamuksellisia asiakirjoja tai salaisten operaatioiden kiusallisia asiakirja-aineistoja tuhoavaa henkilöä.

Case ”Sähköpostiviestit tuhoutuivat”
Keskusrikospoliisin suorittamassa esitutkinnassa ilmeni, että entisen pääministerin noin tuhat sähköpostiviestiä oli tuhoutunut keskiviikkona 27.4 2010. Seuraavana päivänä torstaina 28.4.2010 Helsingin Sanomat uutisoi, että säätiön rikostutkinta oli laajentunut koskemaan entisen pääministerin vuoden 2006 presidentinvaalikampanjaa.

  • ”Keskusrikospoliisi epäilee pääministerin vuoden 2006 presidentinvaalikampanjan tukiyhdistyksen vastuuhenkilöitä luottamusaseman väärinkäytöstä...” Lähde: (hs.fi 28.4.2010)
  • ”Keskusrikospoliisi on kuulustellut useita pääministerin vuoden 2006 presidentinvaalikampanjaan varoja keränneen yhdistyksen luottamushenkilöitä…” Lähde: (hs.fi 28.4.2010)

Tästä tiesi etukäteen mm. puoluetoimisto. Entinen pääministeri väitti esitutkinnassa, että kyseinen sähköpostiosoite oli puoluetoimiston käytössä, eikä hän tiennyt kenen toimesta viestit oli mahdollisesti hävitetty. Pääministerin mukaan hänellä ei ollut tietoa viestien tuhoamisesta. Lähteet: (ts.fi 17.2 2011, iltalehti.fi 17.2.2011, iltasanomat.fi 17.2.2011, ees.fi 17.2.2011)

Case "KOP - SYP fuusio"
Tapaus liittyi KOP:n ja SYP:n fuusioon sekä KOP:n viimeiseen osakeantiin. Pienosakkaiden nostaman kanteen johdosta poliisi käynnisti tutkimuksen, jossa pyrittiin selvittämään, harhauttiko KOP:n johto piensijoittajia. "Pankit ilmoittavat nyt, että kaikki tuolloiseen yhteydenpitoon liittyvät asiakirjat on tuhottu". Lähde: (Iltalehti 6.3.1996)

Case "Nostokonepalvelu"
Tapaus liittyi Nostokonepalvelu Oy:n veroepäselvyyksien tutkintaan. Keskusrikospoliisi selvitti Nostokonepalvelu Oy:n omien yritysten välisiä kauppoja ja epäselvyyksiä (fuusioita ja konkursseja) sekä yhtiön ulkomaanyhteyksiä. Keskusrikospoliisi takavarikoi Nostokonepalvelu Oy:stä ja 40:stä sen omistamasta yhtiöstä 1500 mappia asiakirjoja. "Poliisin tutkimusten mukaan osa aineistosta ehdittiin kuitenkin hävittää ennen takavarikkoa". Lähde: (Iltalehti 19.11.1996)

Case "BSG-pankki"
Vuonna 1997 sveitsiläispankit joutuivat tinkimään tiukasti varjelemastaan pankkisalaisuudesta ns. natsikultaskandaalin osalta. Sveitsiläinen BSG -pankki yritti tuhota asiakirjat, jotka koskivat juutalaisilta varastettua kultaa. Jälkien peittäminen ei onnistunut täydellisesti. Tuhoamisyrityksen havaitsi pankin yövartija, joka toi pelastamiaan natsikultaa koskevia asiakirjoja julkisuuteen. Yövartija joutui turvallisuussyistä muuttamaan Yhdysvaltoihin.

Case "Finnair Catering"
Finnairin Cateringissa tutkittiin törkeätä veropetosta. Tutkinta liittyi tax free -myynnissä havaittuun mittavaan hävikkiin ja hävikkituotteiden valmisteveron suoritusten laiminlyönteihin. Tullin rikostutkijat joutuivat räikeiden salailuyritysten kohteeksi. Kirjanpitomateriaalia oli hävitetty systemaattisesti.

Tullin tutkijat tyrmistyivät tiedosta, että koko vuoden 1995 varastokirjanpito oli hävitetty. Työntekijöitä oli kielletty antamasta suullisia lausuntoja. Tullihallituksen ylitarkastajan mielestä Finnairin Cateringissa oli syyllistytty harvinaisen mittaviin laiminlyönteihin. Lähteet: (Ilta-Sanomat 10.11.1997, MTV uutislähetys 10.11.1997 klo 17.30, Teksti TV uutiset 10.11.1997)

Takaisku (Blowback)
Takaiskuksi kutsutaan yrityksen liikkeelle laskemaa ja kilpailijoille suunnattua disinformaatiota, joka palautuu totuutena takaisin lähettäjäorganisaatioon aiheuttaen vahinkoa erityisesti johdon päätöksentekojärjestelmille.

Case "Ericssonin edustaja vääristeli tietoja markkinaosuuksista"
Ericssonin Etelä-Afrikan edustaja oli toimittanut Ruotsiin noin 100 miljoonaa markkaa todellista suurempia lukuja Ericssonin matkapuhelimien markkinaosuuksista. Ericsson kuvitteli tuotteillaan olevan 32 % suuruisen markkinaosuuden, mutta todellinen luku olikin 10% pienempi. Edustaja sai potkut tehtävästään. Ericssonin mukaan erityisen raivostuttavaa oli, että virheellisten tietojen takia Nokia sai pitkän etumatkan Etelä-Afrikan markkinoilla. Lähde: (Ilta-Sanomat 4.8.1997)

Rupisammakko (Bullfrog)
Rupisammakko termi juontuu lauseesta "päästää suustaan suuria sammakoita". Rupisammakoksi kutsutaan esimerkiksi yrityksen kokoa, taloudellista asemaa tai tuoteinnovaatioita liioittelevaa informaatiota, jonka tarkoituksena voi olla esimerkiksi yrityksen arvon nostaminen, pörssiosakkeiden keinotekoinen vedättäminen, viranomaisten harhauttaminen tai muun etuisuuden hankkiminen.

Case "Raisio Yhtymä puolusti Benecol-innovaatiotaan"
Raisio Yhtymä julkisti uuden Benecol -innovaation vuonna 1996, josta lähtien yhtiön osake on ollut kovassa nousuputkessa. Kansainväliset sijoitusasiantuntijat suosittelivat yhteen ääneen Raisio Yhtymän osakkeiden ostoa.

Vuoden 1997 lopussa tuli kuitenkin julkisuuteen tietoja, joiden mukaan kolestrolitasoa alentavan aineen teho ei olisikaan yleispätevä, eikä sen kaikkia vaikutuksia olisi tutkittu, kuten markkinoiden on annettu ymmärtää. Samaan aikaan eräät Benecolia kokeilleet asiakkaat olivat kirjoittaneet Helsingin Sanomien yleisönosastossa, ettei Benecolin käyttö vaikuttanut heidän kolestrolitasoaan alentavasti, vaan päinvastoin.

Raisio Yhtymä teki vuoden 1997 lopulla Lääkäriliiton luottamusneuvostolle tutkimuspyynnön kolestrolitasoa alentavan keksintönsä sivuvaikutuksia tutkivasta lääkäristä. Lehtiartikkelin mukaan tutkija oli lähettänyt Raision henkilökunnalle peiteltyjä uhkauksia sisältäviä kirjeitä. Tutkija on myös kirjelmöinyt seikoista, jotka Raisio kokee kiristyksen yritykseksi.

Tutkijan mielestä Raisio oli saanut Benecol -margariinin myyntiluvan Suomessa pahasti puutteellisilla tutkimustuloksilla. FDA (Yhdysvaltain Elintarvike- ja lääkevirasto) oli vastannut tutkijalle kirjeellä, jonka sisällöstä tutkija epäili, ettei Benecol tule saamaan Yhdysvalloissa myyntilupaa. Elintarvikerasvaan lisätyn sitostanolin on todettu alentavan kolestrolia, mutta D-vitamiinin imeytymistä ei ole tutkittu.

Jupakan ohella Raisio Yhtymä oli saamassa myös Yhdysvalloista vakavasti otettavan kilpailijan. Benecol-margariinin kielteinen myyntilupa Yhdysvalloissa vaikutti oleellisesti Raisio Yhtymän menestykseen ja arvoon. Tästä syystä Raisio kävi voimakkaaseen kamppailuun Benecolin puolesta. Lähde: (Kauppalehti 29.10.1997)

Case "Kirjoitusvirhe johti vahingonkorvausvaatimuksiin"
Listalleottoesitteessä ilmenneet kaksi virhettä koskivat osakekohtaista tulosta ja osakekohtaista omaa pääomaa. Pilkkuvirheiden johdosta yrityksen luvut näyttivät kymmenen kertaa todellista suuremmilta. Korvausvaatimuksen yhtiötä kohtaan nosti osakkeita merkinneet kolme yhtiötä. Yhtiöt olisivat myöhemmin halunneet perua kaupat, mutta merkinnän tehneet pankkiiriliikkeet eivät olleet tähän halukkaita. Juttu tuli oikeuden käsittelyyn syksyllä 2000. Lähteet: (Iltalehti 11.8.2000, sivu 11, Uutislehti 100 11.8.2000, sivu 8)
Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön