Vartiointi

Yritysturvallisuus > Toimitilaturvallisuus

Vartiointi

Turvallisuusvalvonta muodostaa keskeisen osan yritys- ja yhteiskuntaturvallisuuden järjestelyistä. Sen toimintaperiaatteet nojaavat ilmaiseviin kontrolleihin, joiden tehtävänä on havaita poikkeamia, uhkia tai rikkomuksia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ilmaiseva kontrolli ei kuitenkaan ole yksittäinen toimenpide vaan osa laajempaa turvallisuuden hallintakokonaisuutta, jonka tarkoituksena on käynnistää tarpeen mukaan lieventävät kontrollitoimet. Näihin lukeutuvat muun muassa ennalta määritellyt toimintajärjestelmät, joilla pyritään minimoimaan vahinkojen vaikutuksia ja palauttamaan toiminta normaalitilaan.

Vartioinnin rooli turvallisuusvalvonnassa on monitasoinen. Vartiointipalveluiden turvallisuusfunktiot määräytyvät pitkälti niiden toteuttamistavan ja kattavuuden mukaan. Vartiointi ei ole vakuutus, eikä se voi estää kaikkia riskejä tai vahinkoja, mutta sen vaikutus turvallisuuteen voi olla merkittävä, erityisesti silloin, kun palvelusopimus on laaja ja kattava. Tällöin vartioinnilla voi olla kolmivaikutteinen kontrollirooli: se voi toimia ehkäisevästi (deterenttisesti), ilmaisemalla tapahtumia (reaktiivisesti) ja lieventämällä niiden seurauksia (resilienssitoimien kautta).

Vartiointipalveluiden merkitystä ja laatua määrittävät myös oikeudelliset reunaehdot. Suomessa vartiointitoiminta kuuluu luvanvaraiseen elinkeinotoimintaan. Lainsäädännöllinen perusta luotiin vuonna 1983 voimaan tulleella vartioimisliikelailla (237/1983), jonka yleisperustelujen mukaan vartiointi on tarkoitettu täydentämään poliisin toimintaa eikä korvaamaan sitä.

Lain tarkoituksena oli selkiyttää yksityisen turvallisuustoiminnan oikeudellinen asema ja luoda puitteet valvotulle ja vastuulliselle vartiointitoiminnalle. Vuonna 1995 lakiin tehtiin muutoksia, jotka liittyivät Suomen Euroopan unionin jäsenyyteen ja yhteisölainsäädännön vaatimuksiin. Nämä muutokset vahvistivat alan sääntelyä ja yhdenmukaistivat toimintaperiaatteita eurooppalaisen turvallisuusalan kanssa.

Käytännössä vartiointitoiminta muodostaa usein ensilinjan reagointijärjestelmän, jonka tehokkuus riippuu sekä henkilöstön ammattitaidosta että teknologisista ratkaisuista. Vartijoiden rooli voi sisältää jatkuvaa tilannekuvan seurantaa, kulunvalvontaa, hälytysjärjestelmien valvontaa ja tarvittaessa nopeaa paikalle siirtymistä. Näin ollen vartiointi voi toimia sekä riskien ennaltaehkäisijänä että niiden hallitsijana, edistäen kokonaisturvallisuutta monimuotoisessa uhkaympäristössä.

Turvallisuusvalvonta ja vartiointi kytkeytyvät toisiinsa sekä toiminnallisesti että lainsäädännöllisesti. Ilmaisevat kontrollit, toimintajärjestelmät ja lieventävät toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, joka tukee organisaatioiden ja yhteiskunnan turvallisuustavoitteita. Vartiointi ei yksin riitä takaamaan turvallisuutta, mutta sen rooli osana moniulotteista turvallisuusjärjestelmää on olennainen.

Asia Tapauksia Vartiointisopimus

Vartiointitoiminta ei ole yksiselitteinen palvelumuoto, vaan se koostuu monipuolisista ja kohdekohtaisesti räätälöitävistä toiminnoista. Oli kyseessä sitten porttivartiointi, paikallisvartiointi tai laaja-alaisempi piirivartiointi, vartioinnin onnistunut toteutus edellyttää huolellista suunnittelua, koulutettua henkilöstöä ja tarkoituksenmukaisia toimintamalleja. Jokainen vartiointimuoto palvelee omaa rooliaan osana laajempaa turvallisuusjärjestelmää, jonka tavoitteena on riskien hallinta, tapahtumien ehkäisy ja reagointikyvyn ylläpito.

Vartiointi voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla, joista yleisimpiä ovat piiri-, paikallis- ja erityisvartiointi. Näiden muotojen valinta riippuu kohteen turvallisuustarpeista, riskiprofiilista sekä käytettävissä olevista resursseista.

Vartiointi voidaan myös järjestää ympärivuorokautisesti tai ainoastaan sovittuina ajankohtina, esimerkiksi iltaisin, öisin tai viikonloppuisin, jolloin riski ei-toivotuille tapahtumille on suurempi. Tavoitteena on, että vartioinnin läsnäolo toimii sekä ehkäisevänä tekijänä (pelotevaikutus) että reagointivalmiutena havaittuihin poikkeamiin.

Paikallis- ja porttivartiointi
Paikallisvartiointi tarkoittaa vartiointia, jossa vartija työskentelee kiinteästi yhdessä toimipaikassa. Tähän liittyvä erityismuoto on porttivartiointi, jossa vartijan tehtävät keskittyvät toimipaikan sisäänkäyntiin tai portille. Porttivartija toimii eräänlaisena valvontapisteenä, joka kontrolloi kulkua alueelle, tarkastaa henkilöllisyyksiä ja huolehtii esimerkiksi vierailijoiden rekisteröinnistä. Porttivartijan tehtäviin voi lisäksi kuulua teknisten vartiointijärjestelmien seuranta, kuten kameravalvonta, kulunvalvonta ja hälytysjärjestelmien monitorointi.

Piirivartiointi ja sen muodot
Piirivartiointi puolestaan tarkoittaa useiden erillään sijaitsevien kohteiden valvontaa tietyllä alueella. Se on tyypillinen ratkaisu esimerkiksi teollisuusalueilla tai yrityskeskittymissä, joissa ei ole tarvetta jatkuvaan paikallisvartiointiin, mutta halutaan silti varmistaa säännöllinen tarkastus.

Piirivartiointi toteutetaan kierrosten avulla, joita ovat muun muassa:

Avaamis- ja sulkemiskierros, jolloin vartija huolehtii esimerkiksi tilojen avaamisesta aamuisin ja lukitsemisesta iltaisin, sekä varmistaa, että turvallisuusjärjestelmät aktivoidaan ja tilat ovat käyttövalmiudessa tai suojattuna.

Tarkastuskierros, jolloin vartija tarkastaa kohteen turvallisuuden yleisellä tasolla, esimerkiksi ovien ja ikkunoiden lukitukset, paloturvallisuuden sekä mahdolliset murtojäljet tai vahingot.

Vartiokierros on ennalta määritelty reitti kohteen sisällä tai sen alueella, jonka vartija kulkee suorittaen samalla sovitut tarkistukset, kuten tilojen kunnon, teknisten järjestelmien tilan tai poikkeamien havainnoinnin.

Tavaratalon vartiointipäällikkö anasti tavaraa tilausten perusteella
Vartioinnista huolimatta kaikki ei suju aina odotusten mukaisesti. Vartiointitoimintoja on myös valvottava. Sockmannin tavaratalon videokamerat kuvasivat yöllä taskulampun valossa liikkuvan hahmon, joka anasti tavaratalon omaisuutta. Tavaratalossa oli tuolloin paikalla kaksi yövartijaa.

Kameravalvonnan avulla tekijää ei pystytty suoraan tunnistamaan. Myöhemmin tavarataloon tulleen ilmiannon perusteella epäiltyä henkilöä ryhdyttiin hänen tietämättään seuraamaan. Saatujen näyttöjen perusteella tavaratalo teki asiasta rikosilmoituksen. Poliisin suorittamassa kotietsinnässä vartiopäällikön kotoa löytyi runsaasti anastettua omaisuutta.

Eräissä Helsingin seudun yrityksissä on havaittu vahtimestareiden (yö ja päivä) kauppaavan talon henkilökunnalle edullisesti urheiluvarusteita, sukkia, asusteita ja kodin elektroniikkaa. Toiminta on ollut joskus niin näkyvää, että talossa vieraileva henkilö voi huomata vahtimestari -aition takahuoneessa käytävän vilkkaasti kauppaa erityisesti lounasaikaan, jolloin henkilökunta kulkee vahtimestareiden ohitse.

On lähellä epäilys, että tietyissä tapauksissa vahtimestarit ovat saattaneet toimia tuttavansa toisesta yrityksestä anastaman tavaran jakelijoina. On suositeltavaa, että luvattomaan kaupusteluun puututaan. Henkilökunnan on syytä välttää ostamasta tuotteita, joiden hinta on poikkeuksellisen edullinen, eikä tuotteen alkuperästä ole varmaa tietoa.

Vartijat anastivat asiakasliikkeiden omaisuutta
Kaksi turkulaista vartijaa anasti oikeuden mukaan 390.000 markan arvosta omaisuutta asiakasliikkeistä. Syyttäjän arvio anastetun omaisuuden määrästä nousi yli miljoonan markan. Anastustaktiikkana vartijat käyttivät valehälytyksiä.

Avaamalla liikkeen oven ja aiheuttamalla hälytyksen he saivat syyn mennä liikkeeseen tarkistamaan hälytyksen aiheuttajaa. Samalla käynnillä he ottivat mukaansa tavaraa lähinnä elektroniikkaa, työkaluja, asusteita, tupakkaa ja juomia. Anastettu omaisuus kaupiteltiin sukulaisille ja tuttaville.

Vartijat jäivät kiinni, kun heidän työnantajansa asettama videokamera kuvasi salaa miehet lastauspuuhissa kodinsisustusliikkeen takapihalla. Oikeus tuomitsi tekijät kolmesta törkeästä varkaudesta ja seitsemästä varkaudesta vuoden ja kymmenen kuukauden pituisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin, 100 päiväsakon suuruisiin oheispäiväsakkoihin sekä 30.000 markan korvauksiin. Muu osa korvauksista ratkaistiin erillisessä oikeudenkäynnissä. Jutussa tuomittiin myös 30 tavaran ostajaa kätkentärikoksista. Lähde: (Markku Uotila, Ilta-Sanomat 1.11.1999, sivu A9)

Suuri puhallus Finnairin keskusvarastolla
Oma henkilökunta anasti alkoholijuomia Finnairin tax free -tuotteiden keskusvarastolta vuosina 1992 - 1997. Anastettujen juomien arvo nousi lähes kahteen miljoonaan markkaan. Vantaan rikospoliisi kuulusteli tapauksen johdosta kahdeksaa varaston työntekijää (6) ja esimiestä (2).

Poliisi takavarikoi etsinnän aikana asiakirjoja mm. Finnairin maa- ja matkustamopalvelupäällikön työhuoneesta. Kuvio paljastui yhden työntekijän jäätyä kiinni viinalastinsa kanssa. Myös kirjanpitoa oli väärennetty ilmeisesti esimiesten toimesta. Muutoin kirjanpidosta olisi nopeasti havaittu, että "joku syö kuormasta". Finnair oli toteuttanut keskusvarastolla seuraavat hävikinvastaiset kontrollit:

alue on aidattu
alueelle saa ajaa vain "virka-autoilla"
työntekijöiden ajoneuvoilla on alueelle ajokielto
portilla on vartijat.

Järjestelyt osoittautuivat puutteellisiksi

Vartijat eivät tarkastaneet Finnairin ajoneuvoja.
Tuttujen kanssa riitti portilla pelkkä tervehtiminen.
Kolluusion vastaisia toimenpiteitä ei toteutettu.
Henkilökiertoa ei toteutettu.
Sisäisen valvonnan järjestelyt olivat tehottomia.

Lähde: (Iltalehti 20.9.1997)

Hälytyksiin ei reagoitu
Tukholman lähellä Albyssä tapahtui 10.8.1996 pankkiryöstö, jossa ryöstäjät pääsivät käsiksi Götabankenin tallelokeroihin ulkokattoon puhkaistun aukon kautta. Murtautujat avasivat yli 400 tallelokeroa. Saaliin arvo nousi yli 20 miljoonan markan.

Yhtiön vartijat kävivät pankissa samaan aikaan kun ryöstäjät puhkoivat aukkoa ulkokattoon. Securitaksen hälytyskeskukseen tuli useita ilmoituksia pankin hälytyslaitteista, mutta vartijat eivät reagoineet niihin, koska viikkoa aiemmin pankin laitteista oli vastaanotettu useita ilmoituksia ilman näkyvää syytä. Vartijat uskoivat, että kyse oli nyt vastaavan kaltaisista teknisistä häiriöistä.

Tutkimuksissa paljastui, että turvapalveluista ja vartioinnista vastannut Securitas -yhtiö oli toiminut epäpätevästi. Tukholman käräjäoikeus määräsi Securitas -yhtiön maksamaan noin 14 miljoonan markan vahingonkorvaukset. Lähde: (Ilta-Sanomat 12.12.1996)

Svean hovioikeus tuomitsi 13.12.1999 tekemässään ratkaisussa Securitas -vartiointiliikkeen lähes 14 miljoonan markan vahingonkorvauksiin. "Securitaksen toimintaa kuvaa täydellinen välinpitämättömyys". Hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden vuonna 1996 tekemän päätöksen. Vakuutusyhtiö Wasa maksoi pankin asiakkaille yli 17 miljoonan markan korvaukset ja vaatii myös vartiointiliikkeeltä korvauksia.

Securitas katsoi, että siitä oli tehty syntipukki. Yhtiön mielestä on väärin, jos se on yksin vastuussa rikoksesta, jota kukaan ei osannut edes kuvitella. Yhtiö noudatti omia ja pankin turvallisuusohjeita. Lähde: (Ilta-Sanomat 14.12.1999, sivu 21)