Asiakirjojen kuljetus - SecMeter

Turvasähköposti

Turvasähköposti ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan olennainen osa vastuullista ja turvallista liiketoimintaa. Se suojaa luottamuksellista tietoa, ehkäisee tietomurtoja, auttaa täyttämään lainsäädännön vaatimukset ja vahvistaa asiakassuhteita. Yrityksille, jotka haluavat rakentaa kestävää ja turvallista toimintaympäristöä, turvasähköpostin käyttöönotto on paitsi suositeltavaa, niin usein myös välttämätöntä.

Sähköpostiviestintä on olennaisen tärkeä osa yritysten arkea. Samalla sähköposti on yksi yleisimmistä tietoturvauhille altistuvista viestintäkanavista. Turvasähköposti eli salattu ja suojattu sähköpostiviestintä tarjoaa yrityksille useita hyötyjä, jotka vaikuttavat suoraan luottamukseen, lakisääteiseen vaatimustenmukaisuuteen sekä tietoturvan tasoon.

Yrityksissä käsitellään päivittäin luottamuksellista tietoa, kuten asiakastietoja, sopimusasiakirjoja, henkilöstöasioita ja taloustietoja. Turvasähköpostin avulla voidaan varmistaa, että viestien sisältö pysyy salassa ja että vain valtuutetut henkilöt pääsevät lukemaan viestit. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi terveydenhuollossa, rahoitusalalla ja julkishallinnossa, joissa käsitellään arkaluonteisia tietoja.

Tietomurrot ja sähköpostien kalasteluhyökkäykset ovat yleisiä uhkia yrityksille. Turvasähköposti auttaa suojautumaan näiltä hyökkäyksiltä salaamalla viestit sekä estämällä niiden muokkaamisen tai väärentämisen. Tämä suojaa yrityksen mainetta ja voi estää merkittäviä taloudellisia tappioita, jotka usein liittyvät tietovuotoihin.

Monet toimialat ja alueet, kuten Euroopan unioni, edellyttävät tiettyjen tietojen suojattua käsittelyä. GDPR (EU:n yleinen tietosuoja-asetus) asettaa tiukat vaatimukset henkilötietojen käsittelylle, ja turvasähköposti on yksi keskeinen keino täyttää nämä vaatimukset.

Asiakasluottamuksen vahvistaminen

Kun yritys käyttää turvasähköpostia, se viestii asiakkaille ja yhteistyökumppaneilleen vastuullisuutta ja huolellisuutta. Asiakkaat arvostavat sitä, että heidän tietonsa ovat turvassa ja että yritys panostaa tietoturvaan. Tämä voi parantaa asiakastyytyväisyyttä ja kilpailuasemaa markkinoilla.

Riskienhallinnan tehostaminen

Turvasähköposti on osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Se auttaa yritystä tunnistamaan, hallitsemaan ja vähentämään sähköpostiviestintään liittyviä riskejä. Turvaratkaisut, kuten kaksivaiheinen tunnistautuminen ja viestien jäljitettävyys, parantavat viestintäprosessien luotettavuutta ja helpottavat ongelmatilanteiden selvittämistä.

Miten turvasähköposti toimii

Turvasähköposti estää viestin luvattoman lukemisen, muuttamisen tai väärentämisen. Turvasähköposti tarjoaa paremman tietoturvan kuin tavallinen sähköposti, joka kulkee yleensä salaamattomana internetin yli.

Turvasähköpostin käyttö on helppoa. Viestin lähettäjä kirjoittaa sähköpostin turvasähköpostipalvelussa. Tämän jälkeen viesti salataan ja lähetetään vastaanottajalle. Vastaanottaja saa usein vain ilmoituksen sähköpostiin ja linkin, jonka kautta viestin voi lukea turvallisesti palvelussa, johon hän joutuu tunnistautumaan.

Turvasähköposteja käytetään erityisesti silloin, kun lähetetään arkaluontoista tai luottamuksellista tietoa esimerkiksi terveystietoja, henkilötunnuksia tai salassa pidettäviä asiakirjoja.

Turvasähköpostissa käytetään salausta ja vahvaa tunnistautumista. Toteutustapa voi vaihdella, mutta tavallisimmat toimintaperiaatteet ovat:

• Sähköpostin salaus niin, ettei sitä voi lukea kuin vastaanottaja. Salaus voi perustua ns. end-to-end-salaukseen (PGP, S/MIME), jolloin vain lähettäjä ja vastaanottaja voivat lukea viestin sisällön.
• Sähköpostin salaus voi perustua myös palvelupohjaiseen salaukseen, jolloin viesti säilytetään salattuna palvelimella, ja vastaanottaja saa linkin, jolla hän voi kirjautua palveluun ja lukea viestin.
• Tunnistautuminen voi tapahtua kirjautumalla erilliseen suojattuun portaaliin, käyttämällä kertakäyttöistä salasanaa (OTP) tai tunnistautumalla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

End-to-end-salaus (E2EE) on salausmenetelmä, jossa viestin sisältö salataan lähettäjän laitteella ja puretaan vasta vastaanottajan laitteella. Tämän ansiosta viesti pysyy salattuna koko siirtomatkan ajan, eikä edes sähköpostipalveluntarjoaja tai mahdolliset välikädet esimerkiksi verkkoyhteyksiä valvovat tahot voi lukea viestin sisältöä.

PGP (Pretty Good Privacy) ja S/MIME (Secure/Multipurpose Internet Mail Extensions) ovat kaksi yleisesti käytettyä tekniikkaa end-to-end-salauksen toteuttamiseen.

PGP käyttää julkisen ja yksityisen avaimen salausta. Lähettäjä salaa viestin vastaanottajan julkisella avaimella, ja vain vastaanottajan yksityinen avain voi purkaa sen.

S/MIME toimii samalla perusperiaatteella, mutta se on integroitu useisiin sähköpostiohjelmiin, kuten mm. Microsoft Outlookiin ja käyttää digitaalisia varmenteita viestien salaamiseen ja allekirjoittamiseen.

Turvasähköpostin palvelupohjainen salaus tarkoittaa salausmenetelmää, jossa sähköpostin salaus ja salauksen purku hoidetaan palveluntarjoajan järjestelmissä, ei suoraan lähettäjän ja vastaanottajan laitteilla.

Kun yritys käyttää turvasähköpostipalvelua, kuten esimerkiksi Zivver, Microsoft Purview Message Encryption, tai Securemail-palvelua, viesti lähetetään ensin salattuna palveluntarjoajan turvapalvelimeen.

Turvapalvelin salaa viestin ja varastoi sen suojatusti. Vastaanottaja saa viestistä ilmoituksen esimerkiksi sähköpostilinkin, jonka kautta kirjautuu palveluun ja lukee viestin turvatun verkkoyhteyden (HTTPS) kautta.

SUPON TUTKIJA VAIHTOI JUNAA VIRKAMATKALLA JA UNOHTI JUNAAN REPULLISEN SALAISIA ASIAKIRJOJA

Supo antoi virkamiehelle kirjallisen varoituksen asiakirjojen huolimattomasta käsittelystä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan unohdettua reppua ei oltu avattu, eikä salaisia tietoja päätynyt ulkopuolisten käsiin.

Tarkat yksityiskohdat tapahtumista, kuten tapahtumapaikka, tutkijan määränpää tai hänen toimenkuvansa, on salattu Supon virkamiesoikeudellisista asiakirjoista.

Tapaus sattui supon tutkijan virkamatkan aikana. Tutkija matkusti junassa mukanaan reppu, joka sisälsi hänen työhönsä liittyviä turvallisuusluokkaan 2 luokiteltuja asiakirjoja. Luokitus on toiseksi korkein. Luokitukseen kuuluvissa asiakirjoissa on punainen salainen-leima.

Matkan aikana tutkijan piti vaihtaa toiseen junaan. Junan vaihdon yhteydessä tutkija unohti reppunsa junaan.

Tutkija myönsi tapahtuman. Kuulemisessa tutkija vastasi tilanteen olleen ”harmittava yhteensattuma”. Hän ei myöskään tarkalleen muistanut milloin huomasi repun puuttumisen.

Supon mukaan tutkija oli laiminlyönyt virkavelvollisuutensa jättämällä noudattamatta salassa pidettävän ja turvallisuusluokitellun asiakirjan kuljettamiseen liittyvää huolellisuus- ja valvontavelvoitteita.

Supon mukaan tutkija oli tiennyt kuljettavansa papereita, joissa olevan tiedon väärinkäyttö tai paljastuminen ulkopuolisille voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa kansainvälisille suhteille tai kansalliselle turvallisuudelle.

Supo arvioi huhtikuun lopulla 2025 antamassaan päätöksessä, että kirjallinen varoitus oli kohtuullinen seuraamus asiasta. Lähteet: (yle.fi 27.5.2025, hs.fi 27.5.2025, ksml.fi 27.5.2025, mtvuutiset.fi 27.5.2025, maaseuduntulevaisuus.fi 27.5.2025)

SALAISEN PALVELUN TIETOKONE VARKAAN HALTUUN

Yhdysvaltain salaisen palvelun kannettava tietokone varastettiin agentin kodin edustalle pysäköidystä autosta New Yorkissa. Salaisen palvelun mukaan kannettavissa tietokoneissa on useita eri suojaustasoja ja koko kiintolevy on suojattu salauksella. Kannettavat tietokoneet eivät saa sisältää turvaluokiteltuja tietoja. Kannettavien tietokoneiden tiedot on mahdollista myös tuhota etänä.

Tietokoneeseen oli tallennettu mm. Trump Towerin pohjapiirroksia ja muita arkaluonteisia tietoja, kuten esimerkiksi yksityiskohtaisia tietoja Hillary Clinton käyttämän yksityisen sähköpostipalvelimen rikostutkinnasta. Salaisen palvelun agenttien mukaan jotkin tietokoneeseen tallennetut tiedot saattavat vaarantaa Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden.

Tietokoneen laukku löytyi myöhemmin kadulta, Mutta kannettava tietokone jäi varkaan haltuun. Lähteet: (bbc.com 17.3,2017, news.sky.com 18.3.2017)

ITELLASSA PALJASTUI SUURI ARVOPOSTIVARKAUS

Itellan Helsingin Ilmalassa sijaitsevasta Suomen suurimmasta postiliikenteen logistiikkakeskuksesta anastettiin satoja kirjattuja arvopostilähetyksiä, joiden arvo voi nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Anastus tapahtui sunnuntaina 27.3.2011 puolen päivän aikoihin.

Tapauksen johdosta pidätettynä on 40-vuotias suomalainen Itellan entinen työntekijä. Poliisin selvityksen mukaan työntekijän taustalla on vastaavanlaisia omaisuusrikoksia. Epäilty ei ollut enää yli vuoteen Itellan palveluksessa.

Lehtiartikkelin mukaan Itella ei säilytä kirjattuja arvopostilähetyksiä lukittujen ovien takana tai muutoinkaan kohdista lähetyksiin erityisiä suojaustoimenpiteitä. Varkaiden ei tarvitse murtaa mitään lukkoja tai ovia saadakseen arvopostilähetyksiä haltuunsa. Lähteet: (yle.fi 1.4.2011, Ilta Sanomat 1.4.2011, iltasanomat.fi 1.4.2011)

TURUSTA LÖYTYI JAKAMATON KIRJENIPPU MAALISKUULTA VUODELTA 1966

Turun Sanomat sai haltuunsa yli kymmenen kirjettä ja korttia, jotka oli jätetty jakamatta. Ohikulkija löysi kirjeet vuonna 2005 roskalavalle hylätystä postinkantajan laukusta Raunistulassa. Löytäjä oli vienyt kirjeet postiin, mutta niitä ei suostuttu ottamaan vastaan. Myöhemmin Turun Sanomat tarjosi kirjeitä postiin, mutta niitä ei suostuttu edelleenkään ottamaan vastaan.

Itellan turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Markku Rajamäki kertoi Turun Sanomille, että katoamisilmoituksia tulee Itellalle vuosittain noin 16 000–18 000 kappaletta. Yli puolet kadonneista lähetyksistä löytyy. Kateisiin jää vuosittain noin 7 000–8 000 postilähetystä.

Itella kuljettaa vuosittain noin kolme miljardia postilähetystä. Laskennallisesti 375 000 postilähetyksestä vain yksi postilähetys katoaa matkan aikana. Lähteet: (ts.fi 29.12.2010, hs.fi 29.12.2010)

POSTINJAKAJAN HERMOT PETTIVÄT

Porvoon poliisi tutki tapausta, jossa postinjakaja heitti lähes 700 joulukorttia sekä tukun muita kirjeitä roskalaatikkoon. Tapaus sattui Sipoossa joulun alla vuonna 1998. Roskalaatikosta posti päätyi Savijärven kaatopaikalle, josta kaatopaikan työntekijät löysivät kirjeet.

Porvoon postin aluepäällikön mukaan kaatopaikkajätteen seasta löytyi kaikkiaan 676 joulukorttia sekä 12 ensimmäisen luokan ja 16 toisen luokan kirjettä. Aluepäällikkö arveli, että postinkantajan sijaisena toimineen henkilön hermot olivat pettäneet postin runsauden vuoksi.

Posti toimitti kaatopaikalta löydettyjä kirjeitä vastaanottajille jälkikäteen. Aiempi tapaus muistetaan Helsingin läheltä, jossa postinjakaja oli avannut kirjeitä löytääkseen rahaa. Lähde: (MTV3 Internet-uutisarkisto 5.1.1999)

OSAVUOTISKATSAUKSET VUOTIVAT

Rahoitustarkastus oli huolestunut pörssikursseihin vaikuttavista tietovuodoista. Stockmannin iltapäivällä julkistettavaksi tarkoitettu osavuotiskatsaus oli tiedotusvälineiden käytössä jo aamupäivällä. Syynä tapahtumaan oli Postin tekemä käsittelyvirhe.

Osa UPM-Kymmene Oyj:n osavuotiskatsauksia joutui väärään jakeluun. Virheen seurauksena Helsingin-Sanomat julkisti tiedot ennen aikojaan. Rahoitustarkastus on pyytänyt selvitykset molemmilta yrityksiltä. Lähde: (Kauppalehti 20.8.1997)

SUOJELUPOLIISIN YLIETSIVÄN AUTOSTA ANASTETTIIN ARKALUONTOISTA RIKOSTIEDUSTELUMATERIAALIA

Supon ylietsivän siviilimalliseen virka-autoon murtauduttiin Helsingin keskustassa Yrjönkatu 24 kohdalla. Auton sivuikkuna rikottiin ja autosta katosi kaksi laukkua, joissa oli revolveri (Smith & Wesson), salakuuntelulaitteet ja rikostiedusteluaineistoa.

Lehtiartikkelin mukaan supon päällikkö poliisineuvos Seppo Nevala piti murtoa erittäin vakavana. Rikostiedusteluaineistoa ei saatu takaisin. Nevala ei kuitenkaan suostunut kertomaan tarkemmin millaisesta aineistosta tai virkatehtävästä oli kysymys. Lähteet: (Iltalehti 9.12.1997 ja 10.12.1997)