Toimintakyvyn johtaminen

Yritysturvallisuus > Johtamismalli

Resilienssilähtöinen toimintakyvyn johtamismalli

Yritysturvallisuus ei ole erillinen toiminto eikä joukko irrallisia turvallisuustoimenpiteitä. kyse on yrityksen kyvystä ylläpitää toimintakykyään, suojata arvokkaimpia resurssejaan ja saavuttaa tavoitteensa myös epävarmoissa ja muuttuvissa olosuhteissa.

Resilienssilähtöinen toimintakyvyn johtamismalli yhdistää hallinnon, riskienhallinnan, suojaamisen, operatiivisen toiminnan, häiriönhallinnan, palautumisen sekä jatkuvan kehittämisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämän kokonaisuuden tavoitteena on varmistaa, että yritys kykenee toimimaan luotettavasti, turvallisesti ja tehokkaasti kaikissa tilanteissa.

Tulevaisuudessa menestyvät yritykset eivät ole niitä, jotka välttävät kaikki häiriöt, vaan niitä, jotka kykenevät kohtaamaan häiriöt, palautumaan niistä nopeasti ja hyödyntämään niistä saadut opit kilpailuetunaan.

Yritysturvallisuus on pitkään rakentunut osa-alueajattelun varaan. Yrityksessä on puhuttu henkilöstöturvallisuudesta, toimitilaturvallisuudesta, tietoturvallisuudesta, työturvallisuudesta, ympäristöturvallisuudesta ja monista muista turvallisuuden alalajeista.

Tämä lähestymistapa on ollut hyödyllinen erityisesti silloin, kun tavoitteena on ollut jäsentää turvallisuustoimintoja ja vastuita.

Toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut. Digitalisaatio, globaalit toimitusketjut, geopoliittinen epävarmuus, kyberuhat sekä lisääntyvä sääntely ovat muuttaneet yrityksen riskikenttää perusteellisesti.

Euroopan unionin NIS2-direktiivi ja DORA-asetus eivät tarkastele turvallisuutta ensisijaisesti turvallisuuden osa-alueiden kautta, vaan yrityksen kyvyn kautta kestää häiriöitä, jatkaa toimintaansa ja palautua nopeasti poikkeustilanteista.

Tämän seurauksena yritysturvallisuuden rinnalle on noussut laajempi käsite, resilienssi. Resilienssissä ei ole kyse vain uhkien torjumisesta, vaan yrityksen kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä muuttuvissa olosuhteissa.

Kansainvälinen turvallisuusympäristö on 2020-luvun puolivälissä siirtynyt suhteellisen ennustettavasta globaalista integraatiosta kohti geopoliittista fragmentaatiota. Suurvaltakilpailu, teknologinen blokkiutuminen, pakotepolitiikka ja alueelliset konfliktit vaikuttavat suoraan taloudellisiin toimijoihin. Yritykset eivät enää toimi geopoliittisessa tyhjiössä, vaan osana laajempaa strategista kilpailua.

World Economic Forum on useissa globaaleissa riskiraporteissaan korostanut geopoliittisten jännitteiden, kyberuhkien ja disinformaation merkitystä yritysten keskeisinä riskeinä. Erityisesti Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen strateginen kilpailu muokkaa sääntely- ja investointiympäristöä maailmanlaajuisesti.

Geopoliittinen riski ole kuitenkaan kaikille yrityksille ensisijainen uhka. Pienille ja kotimarkkinapainotteisille pk-yrityksille todennäköisimmät riskit liittyvät edelleen suhdannevaihteluihin, rahoitusmarkkinoihin tai perinteiseen kyberrikollisuuteen. Tästä huolimatta geopoliittinen epävarmuus toimii yhä useammin riskien taustakiihdyttäjänä, joka voimistaa muita uhkia.

Systeeminen riski
Systeeminen riski tarkoittaa tilannetta, jossa yksittäinen häiriö leviää verkostomaisesti ja aiheuttaa laajamittaisen vaikutuksen koko järjestelmään. Globalisoituneet toimitusketjut, digitaaliset alustat ja rahoitusmarkkinat muodostavat tiiviin keskinäisriippuvuuden verkoston. Yritysturvallisuudessa tämä merkitsee sitä, että riskit eivät ole lineaarisia, vaan kytkeytyneitä:

alihankkijan kyberhaavoittuvuus voi levitä koko toimitusketjuun
energiamarkkinoiden shokki voi heijastua tuotantokustannuksiin
maksuliikenteen häiriö voi estää kansainvälisen kaupankäynnin

Hybridivaikuttaminen
Hybridivaikuttaminen yhdistää sotilaallisia, kyber-, taloudellisia ja informaatioinstrumentteja. Hybridivaikuttaminen hämärtää rajan sodan ja rauhan välillä sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Yritykset voivat olla:

kohteita (esim. kyberhyökkäykset, disinformaatio)
epäsuoria välineitä (esim. taloudellinen painostus, pakotteiden kiertoon liittyvät riskit)

Yrityksen resilienssi
Resilienssi viittaa yrityksen kykyyn absorboida shokkeja, mukautua ja jatkaa toimintaansa. Se ei tarkoita vain palautumista, vaan oppimista ja rakenteellista vahvistumista kriisin jälkeen. Strategisella tasolla resilienssi edellyttää ennakointia, hajautusta ja kriisijohtamisen kyvykkyyttä.

Yritysturvallisuuden riskikenttä 2026

Valtiollinen kybertoiminta
Valtiollisesti tuetut kyberoperaatiot kohdistuvat erityisesti:

kriittiseen infrastruktuuriin
immateriaalioikeuksiin
teollisiin ohjausjärjestelmiin
finanssijärjestelmiin

Tavoitteet voivat olla strategisia, kuten poliittinen painostus tai taloudellinen destabilointi, eivätkä rajoitu taloudelliseen hyötyyn. Kybertoiminta toimii osana laajempaa geopoliittista vaikuttamista.

Toimitusketjujen geopoliittinen haavoittuvuus
Puolijohteet, energiateknologia ja harvinaiset maametallit ovat poliittisesti herkkiä hyödykkeitä. Pandemian ja Ukrainan sodan jälkeen yritykset ovat siirtyneet kustannusoptimoinnista kohti riskihajautusta. “Just-in-time” -mallin rinnalle on tullut “just-in-case” -varautuminen, mikä lisää kustannuksia mutta vähentää altistumista.

Disinformaatio ja maine
Informaatioympäristö on osa turvallisuusympäristöä. Yritykset voivat joutua osaksi poliittisia narratiiveja ilman omaa aloitteellisuuttaan. Maineeseen kohdistuva hyökkäys voi johtaa:

markkina-arvon laskuun
sopimussuhteiden heikentymiseen
sijoittajaluottamuksen murenemiseen

Sääntely- ja pakoteriski
S&P Global on korostanut sääntely-ympäristön kiristymistä ja geopoliittisen riskin taloudellisia vaikutuksia. EU:n kyberturvadirektiivit, kestävyysraportointivaatimukset ja pakotepolitiikka lisäävät compliance-riskiä. Juridinen riski on yhä useammin strateginen riski.

Lähi-idän sotilaallinen eskalaatio riskikiihtyttäjänä
Käynnissä oleva sotilaallinen eskalaatio Israelin, Yhdysvaltojen ja Iranin välillä toimii riskikiihtyttäjänä.

Energiamarkkinavaikutus
Hormuzinsalmi on yksi maailman keskeisimmistä öljynkuljetusreiteistä. Sen häirintä nostaa energian hintoja globaalisti ja lisää markkinavolatiliteettia. Vaikutus Suomeen realisoituu pääasiassa hinnan kautta, ei välttämättä fyysisen saatavuuden kautta.

Kybereskalaatio
Iranilla on tunnettu kyky toteuttaa epäsymmetrisiä kyberoperaatioita energia- ja finanssisektoria vastaan. Eskalaatio voi lisätä kyberuhkien intensiteettiä myös Euroopassa.

Talouden fragmentaatio
Pakotteet ja vastapakotteet syventävät globaalin talouden blokkiutumista. Yritykset joutuvat tekemään geopoliittisia valintoja markkinoidensa, investointiensa ja kumppanuuksiensa suhteen.

Turvallisuus- ja terrorismiriski
Konfliktitilanteet voivat lisätä yksittäisten radikalisoituneiden toimijoiden aktiviteettia Euroopassa, mutta laajamittainen terroriuhka Pohjoismaissa pysyy todennäköisesti rajallisena.

Vaikutukset Suomeen
Suomi kuuluu länsimaiseen turvallisuusviiteryhmään, mutta ei ole ensisijainen sotilaallinen kohde. Suojelupoliisi on arvioinut, että Suomessa todennäköisin uhka liittyy yksittäisiin toimijoihin ja kybervaikuttamiseen. Fyysinen laajamittainen terroriuhka pysyy todennäköisesti matalana, mutta symboliset kohteet voivat korostua.

Suomalaisille yrityksille keskeiset riskit vuonna 2026 ovat:

kyberhyökkäysten lisääntyminen
energian hinnan nousu
toimitusketjuhäiriöt
maineeseen kohdistuvat disinformaatiokampanjat

Johtopäätökset
Yritysturvallisuuden riskikenttä on siirtynyt lineaarisesta uhkamallista systeemiseen malliin. Riskit ovat keskinäisriippuvaisia ja voivat vahvistaa toisiaan. Keskeiset havainnot ovat:

Geopoliittinen riski on liiketoimintariski.
Kyberturvallisuus on osa kansallista turvallisuusarkkitehtuuria.
Energiariski on taloudellinen turvallisuusriski.
Maine on strateginen omaisuuserä.

Resilienssi ei ole pelkkä operatiivinen kyky, vaan strateginen ominaisuus, joka määrittää organisaation selviytymiskyvyn epävarmassa toimintaympäristössä.

Päätelmä
Vuonna 2026 yritysturvallisuuden vakavin uhka ei ole yksittäinen tekninen haavoittuvuus, vaan geopoliittisesti motivoitu, monialainen ja verkottunut vaikuttaminen, jossa digitaalinen, fyysinen ja taloudellinen turvallisuus sulautuvat yhteen.

Riskien todennäköisyys ja vaikutus vaihtelevat toimialoittain ja yrityskoon mukaan. Strategisesti kyvykkäät yritykset, jotka yhdistävät geopoliittisen tilannekuvan, kyberturvan, toimitusketjujen hajautuksen ja kriisijohtamisen, saavuttavat korkeamman resilienssitason ja vahvemman kilpailuaseman epävarmuuden aikakaudella.