Lahjonta ulkomaankaupassa

Yritysturvallisuus > Compliance

Ulkomailla toimivat yritykset törmäävät ennemmin tai myöhemmin lahjontaan liittyviin haasteisiin. Esimerkiksi Kaukomarkkinat Oy vetäytyi aikoinaan arabimaiden markkinoilta lahjusvaatimusten vuoksi ja katsoi korruptoituneiden toimintatapojen haittaavan liiketoimintaansa.

Joissakin tapauksissa yritykset saattavat suostua maksamaan, jotta hankkeet etenevät ja kaupantekoon päästään mukaan, vaikka lahjuksilla ei olekaan takeita liiketoiminnan menestyksestä. Lahjusten osuus kauppasummasta voi olla jopa 10–30 %. Lahjuksia vastaanottavat usein viranomaiset, kuten tullivirkailijat, poliisit tai muut virkamiehet, sekä mahdolliset yhteistyökumppanit.

Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maat ovat Venäjän ohella alueita, joissa korruptio koetaan erityisen yleiseksi. Joissain Aasian maissa lahjonta on osa vakiintunutta liiketoimintakulttuuria.

Tehtävälista

Sitoudu nollatoleranssiin

Laadi ja julkaise yrityksen lahjonnanvastainen politiikka.
Viesti johdon sitoutuminen ("tone from the top") kaikille sidosryhmille.

Laadi eettiset ohjeet (Code of Conduct)

Sisällytä selkeät säännöt lahjusten, lahjojen ja vieraanvaraisuuden osalta.
Käsittele myös agenttien, konsulttien ja välikäsien käyttö.
Saatavilla ainakin suomeksi ja englanniksi – tarvittaessa kohdemaan kielellä.

Määrittele vastuut ja valvonta

Nimeä vastuuhenkilö tai tiimi lahjonnan torjunnasta (esim. compliance officer).
Määrittele prosessit rikkomusten ilmoittamiseen ja käsittelyyn.
Ota käyttöön ilmiantokanava (esim. whistleblower-työkalu), mahdollisimman anonyyminä.

Kouluta henkilöstö

Kouluta säännöllisesti henkilöstö, erityisesti myynti, ostot, ulkomaanedustajat ja hallitus
Käytä kohdemaita koskevaa esimerkkipohjaista materiaalia.

Tee korruptioriskiarviointi

Arvioi liiketoimintaympäristö kohdemaittain: tulli, lupa- ja viranomaisprosessit, kumppanit.
Käytä esim. Transparency Internationalin korruptioindeksiä (CPI).
Priorisoi toimenpiteet korkean riskin alueilla.

Valvo kolmansia osapuolia (due diligence)

Selvitä agenttien, konsulttien, edustajien taustat ja sidonnaisuudet.
Tee kirjalliset sopimukset, joissa kielletään lahjonta.
Dokumentoi palvelujen laajuus, maksuehdot ja vastikkeellisuus.

Seuraa maksuliikennettä ja tilitapahtumia

Rajoita käteismaksuja ja tuntemattomille tahoille tehtäviä siirtoja.
Käytä virallisia tilejä ja vältä epäselviä maksujärjestelyjä (esim. veroparatiisit).
Tarkkaile konsulttipalkkioita, komissioita ja poikkeavia maksuehtoja.

Auditointi ja sisäinen tarkastus

Toteuta säännöllisiä tarkastuksia ulkomaanprojekteissa ja -yhteistyökumppaneissa.
Tarkasta lahja- ja vieraanvaraisuusrekisterit, ostolaskut, myyntisopimukset.
Käytä ulkopuolista auditointia korkean riskin maissa.

Reagoi rikkomuksiin ja ilmoituksiin

Selvitä kaikki ilmoitukset viiveettä ja puolueettomasti.
Ota käyttöön sanktiojärjestelmä (varoitukset, irtisanominen, rikosilmoitus).
Raportoi vakavat tapaukset johdolle ja viranomaisille tarvittaessa.

Seuraa lainsäädäntöä ja kansainvälisiä suosituksia

Noudata OECD:n, EU:n ja kansallisia säädöksiä.
Pysy ajan tasalla mm. uusista sanktioista, pakotteista ja kansainvälisistä sopimuksista.
Osallistu alan seminaareihin ja koulutuksiin.

Asia Tapauksia

Lahjonta on globaali ongelma, joka vaikuttaa merkittävästi kansainväliseen liiketoimintaan ja maiden taloudelliseen kehitykseen. Vaikka lainsäädäntö on kehittynyt ja kansainväliset sopimukset ovat tuoneet lisää keinoja korruption torjuntaan, ilmiö on edelleen yleinen myös kehittyneissä maissa.

Yrityksiltä vaaditaan vastuullisuutta, läpinäkyvyyttä ja tehokasta sisäistä valvontaa, jotta ne voivat toimia kestävästi kansainvälisillä markkinoilla.Lahjonta on edelleen merkittävä haaste kansainvälisessä liiketoiminnassa, ja sen vaikutukset ulottuvat niin julkishallintoon, yksityisiin yrityksiin kuin kansantalouksiinkin. Vaikka ilmiö yhdistetään usein kehittyviin maihin, myös Euroopan unionin jäsenvaltioissa esiintyy merkittävää korruptiota.

Korruptio ei ole vain kehitysmaiden ongelma
Toistuvat lahjontaskandaalit osoittavat, ettei korruptio ole tuntematon ilmiö EU-maissakaan. Erityisesti julkisista hankinnoista ja urakoista saatetaan periä 10–20 %:n suuruista niin sanottua "kynnysrahaa", joka lisätään osittain takaisin kauppahintaan.

Vuonna 2009 Italian syyttäjäviranomaiset arvioivat julkisen sektorin korruption aiheuttavan yli 60 miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Tämä muodostaa merkittävän esteen maan taloudelliselle kehitykselle. Korruptio vaikeuttaa myös ulkomaisten investoijien pääsyä Italian markkinoille. Vaikka haasteet keskittyvät erityisesti Etelä-Italiaan, ongelmia on havaittu myös maan pohjoisosissa, kuten Lombardiassa.

Aasia ja Afrikka – lahjonta osana liiketoimintakulttuuria
Monissa Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa lahjonta on juurtunut syvälle liiketoimintakulttuuriin. Esimerkiksi Vietnamissa oikeus tuomitsi vuonna 1999 kaikkiaan 77 henkilöä lahjusrikoksista, näistä 18 oli pankinjohtajia. Kuudelle tuomitulle langetettiin kuolemantuomio.

Rikokset liittyivät valtion osittain omistaman Epco-yhtiön ja yksityisen Minh Phung -yhtiön toimintaan. Yhtiöiden johtajat perustivat yhdessä 47 kulissiyhtiön ketjun, joiden kautta otettiin huomattavia pankkilainoja yhteistyössä pankinjohtajien kanssa. Osa varoista jäi kateisiin, ja ne kuuluivat Vietnamin valtion omistamalle pankille.

Venäjällä lahjonta on arkipäiväistynyt osa liike-elämää
Neuvostoajan perintö näkyy Venäjällä yhä laajalle levinneenä tapana maksaa nopeuttamisrahaa ja antaa lahjoja, jotta asiat etenisivät viranomaiskäsittelyssä. Uuden ajan junalehdessä (Matkaan 6/1998) toimitusjohtaja Matti Honkanen kuvasi, kuinka suomalaisten yritysten oli pakko toimia "maassa maan tavalla", jotta liiketoiminta oli mahdollista.

Monet suomalaisyritykset joutuivat liikesuhteisiin rikollisten henkilöiden kanssa. Erään rakennusliikkeen väitetään maksaneen 56 miljoonaa markkaa venäläisten avainhenkilöiden tileille veroparatiiseihin. Tuolloin lahjusten maksaminen ulkomaalaisille ei ollut Suomen lain mukaan rangaistavaa, mikäli maksuja ei yritetty vähentää verotuksessa.

Lahjonnan peittämisen keinot
Suorat lahjussuoritukset pyrittiin usein häivyttämään käyttämällä välikäsiä esimerkiksi agenteilla, konsulteilla tai välittäjillä oli rooli maksujärjestelyissä. Useissa OECD-maissa lahjontaan liittyvät kulut olivat aiemmin jopa verotuksessa vähennyskelpoisia.

Päätöksentekijöiden omaisuutta ei aina näy selkeästi, koska lahjuksia kanavoidaan ulkomaille konsulttipalkkioina, jotka siirretään muun muassa sveitsiläisille numerotileille tai veroparatiiseihin.

OECD ja kansainväliset toimet lahjonnan torjumiseksi
Joulukuun 17. päivänä 1997 allekirjoitettiin Pariisissa OECD:n yleissopimus kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjumiseksi. Sopimus astui voimaan vuoden 1998 lopulla. Suomen hallitus esitti sopimuksen voimaansaattamista sekä rikoslain 16. luvun muuttamista siten, että myös ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuva lahjonta olisi rangaistavaa.

OECD:n alainen pysyvä työryhmä, Working Group on Bribery in International Business Transactions, arvioi yleissopimuksen laajentamista kattamaan myös poliittiset puolueet, puoluevirkailijat sekä julkisiin tehtäviin ehdolla olevat henkilöt. Lisäksi työryhmä tarkasteli yksityisen sektorin lahjontaa.

Joulukuussa 2006 OECD:n neuvosto hyväksyi uuden lahjonnan vastaisen suosituksen, jonka tavoitteena on tehostaa torjuntatoimia. Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen määräykset tulivat voimaan Suomessa 1. helmikuuta 2003.