Terrorismirikos - SecMeter

Terrorismiepäilyt ja oikeusprosessi Suomessa

Vuoden 2011 syksyllä Suomessa käynnistettiin merkittävä terrorismiepäilyihin liittyvä rikostutkinta, joka koski kahta Somalian kansalaista, miestä ja naista heidän asuessaan maassa laillisesti. Tutkinta ja sen yhteydessä tapahtuneet pidätykset, oikeudenkäynnit ja myöhemmät syytteet sekä niiden lopputulos herättävät laajempia kysymyksiä terrorismirikosten ennaltaehkäisystä, oikeusprosessista sekä maahanmuuttajayhteisöjen ja kantaväestön välisestä vuorovaikutuksesta Suomessa.

Tapauksen kulku ja poliisin toimet

Keskeiset epäillyt, 34-vuotias mies ja 28-vuotias nainen, molemmat Somalian kansalaisia ja Suomessa laillisesti oleskelevia, pidätettiin syyskuussa 2011. Epäilyt kohdistuivat terrorismirikosten valmisteluun, mukaan lukien rahan välittämiseen terrorismiin, värväykseen terrorismirikoksen tekijäksi ja terrorismirikoksen valmisteluun liittyvään ihmiskauppaan. Tutkinnan vastuuta hoiti keskusrikospoliisin tutkintaosasto, joka toteutti yhteistyötä Suojelupoliisin (Supo) kanssa. Pidätykset ja kotietsinnät tehtiin pääkaupunkiseudulla, ja tutkintaa jatkettiin yhteisessä tutkintaryhmässä.

Epäiltyjen osalta korostui monimutkainen rikoskuvio, jossa rahan lähettäminen ulkomaille oli runsasta, mutta vain pieni osa näistä rahalähetyksistä liittyi terrorismin rahoittamiseen. Lisäksi epäiltiin värväämistä ulkomailla sijaitsevalle henkilölle ja ihmiskauppaa alaikäisten viemiseksi koulutusleireille Somaliaan. Poliisin mukaan rikokset ajoittuivat vuosien 2010 ja 2011 väliselle ajalle, ja tutkinta laajeni sisältäen useita henkilöitä, joista osa asui Suomessa.

Yhteiskunnallinen ja viranomaisten reaktio

Tapauksen seurauksena somalialaistaustaisten ja kantaväestön väliset suhteet herättivät huolta. Suomen Somaliliiton varapuheenjohtaja korosti terrorismille nollatoleranssia ja yhteistyötä viranomaisten kanssa terrorismin ehkäisemiseksi, mutta samalla hän varoitti ilmapiirin kiristymisestä, joka voi johtaa syrjäytymiseen tai epäluottamukseen. Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt pieni määrä henkilöitä aseelliseen koulutukseen, mutta terrorismiin liittyvät ilmiöt eivät ole Suomessa laajamittaisia, eikä kouluttautuminen terroristisiin tekoihin ole itsessään Suomessa rangaistavaa.

Oikeudenkäynti ja sen lopputulos

Epäiltyjen vangitsemista jatkettiin useita kertoja, mutta myös vapautuksia tapahtui tutkintavankeudesta. Asianajajat kritisoivat muun muassa tutkinnan kustannuksia ja käytettyjä voimavaroja. Lopulliset syytteet koskivat terrorismin rahoittamista, värväystä ja terroristisen rikoksen valmistelua, mutta kaikki syytetyt kiistivät rikosepäilyt.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kolme henkilöä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin terrorismirikoksista. Kuitenkin Helsingin hovioikeus kumosi myöhemmin kaikki tuomiot oikeusperusteiden puutteellisuuden vuoksi, sillä voimassa oleva lainsäädäntö vaati tarkempaa yksilöintiä terrorismirikoksista. Vasta uuden lainsäädännön myötä terrorismijärjestön rahoittaminen tuli selkeämmin kriminalisoiduksi.

Johtopäätökset

Tapauksen analyysi korostaa useita keskeisiä haasteita terrorismirikosten ehkäisyssä ja käsittelyssä Suomessa. Ensinnäkin poliisin ja supon yhteistyö on tärkeää monimutkaisten kansainvälisten rikosverkostojen selvittämiseksi. Toiseksi oikeusjärjestelmän tulee pystyä soveltamaan ajantasaista lainsäädäntöä, joka vastaa terrorismin muuttuvia ilmiöitä ja takaa samalla oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.

Yhteiskunnallisesti tapaus muistuttaa, että vähemmistöyhteisöjen integraatio ja luottamuksen rakentaminen viranomaisiin on olennaista radikalisoitumisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Somaliliiton aktiivinen rooli yhteistyössä poliisin kanssa on esimerkki tästä. Lisäksi lainsäädännön kehittäminen on ollut tarpeen, sillä terrorismirikosten erityispiirteet vaativat selkeitä määritelmiä ja sanktiota.

Lopulta kyseinen rikostutkinta ja oikeudenkäynti Suomessa toimivat arvokkaana case-esimerkkinä terrorismilainsäädännön ja yhteiskunnallisten ennakkoluulojen haasteista sekä viranomaisten ja yhteisöjen välisen yhteistyön merkityksestä. Tämä tapaus korostaa myös tarvetta monitahoiselle lähestymistavalle, jossa rikosoikeudelliset, poliittiset ja sosiaaliset näkökulmat nivoutuvat toisiinsa terrorismintorjunnan kokonaisuudessa.