Sisältöön

ESG- ja kestävyysriskit - SecMeter

Ohita valikko
Ohita valikko

ESG- ja kestävyysriskit

Yritysturvallisuus > Riskienhallinta
ESG- ja kestävyysriskit



ESG nimi tulee sanoista Environmental, Social, Governance. ESG- ja kestävyysriskit liittyvät yrityksen ympäristön, yhteiskunnan ja hallintotavan uhkiin ja mahdollisuuksiin. Ne liittyvät olennaisena osana yrityksen riskienhallintaan, erityisesti EU:n sääntelyn ja vastuullisen liiketoiminnan kehittymisen myötä.
Tehtävälista
ESG-riskien kartoitus ja tunnistaminen

  1. Koosta monialainen työryhmä (ympäristö, HR, viestintä, compliance, johto)
  2. Tunnista ESG-riskit kolmella osa-alueella:

E = Ympäristö: päästöt, jäte, energia, vedenkulutus, ilmastovaikutukset
S = Sosiaalinen: työhyvinvointi, yhdenvertaisuus, ihmisoikeudet, asiakasvaikutukset
G = Hallinto: läpinäkyvyys, korruptio, johdon palkitseminen, tietosuoja

ESG-riskien arviointi ja priorisointi

  1. Arvioi riskien liiketoimintavaikutus, kuten maine, sääntely, operatiivinen toiminta ja talous.
  2. Hyödynnä riskienarviointimenetelmiä, kuten riskimatriisit ja SWOT, sidosryhmäanalyysit.
  3. Päivitä yrityksen riskirekisteri ESG-riskeillä.
  4. Määritä kynnysarvot ja vastuuhenkilöt riskeille.

ESG-riskien hallintatoimien suunnittelu

  1. Määrittele kontrollit ja toimenpiteet riskien pienentämiseksi, kuten ympäristön päästövähennystavoitteet, energiatehokkuusohjelmat.
  2. Määrittele sosiaaliset ohjeet, kuten eettiset ohjeet, DEI-politiikka ja koulutus.
  3. Määrittele hallinnolliset ohjeet, kuten sisäinen tarkastus, lahjonnan estämisohjeet ja tietoturvapolitiikka.
  4. Ota ESG-asiat mukaan toimittaja- ja alihankkijahallintaan.
  5. Varmista ESG-asioiden huomiointi hankinnoissa ja investoinneissa.

Politiikat, ohjeet ja vastuunjako

  1. Määrittele ESG-vastuuhenkilöt ja roolit yksiköittäin
  2. Sisällytä ESG-vastuut johdon ja hallituksen tehtäviin
  3. Laadi tai päivitä seuraavat dokumentit.

  • ESG- tai vastuullisuuspolitiikka
  • Code of Conduct (toimintaohjeisto)
  • Hankintaperiaatteet ja toimittajakäytännöt
  • Ilmasto- ja ympäristöstrategia

Raportointi ja seuranta

  1. Käynnistä ESG-raportoinnin kehittäminen, kuten ESRS / CSRD / GRI -viitekehykset, materiaalisuusanalyysi sidosryhmien kanssa.
  2. Seuraa ESG-indikaattoreita ja KPI-mittareita, esimerkikssi CO₂-päästöt, henkilöstön tyytyväisyys, tasa-arvotilastot, whistleblowing-raportit.
  3. Tee sisäisiä auditointeja ja vastuullisuusarvioita.
  4. Julkaise vastuullisuusraportti vuosittain.

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on Euroopan unionin direktiivi, joka velvoittaa suuret ja keskisuuret yritykset raportoimaan vastuullisuudestaan standardoitujen sääntöjen mukaisesti. Direktiivi koskee yrityksiä, joilla on:

  • yli 250 työntekijää,
  • liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai
  • tase yli 20 miljoonaa euroa
  • ja/tai listaus EU:n säännellyllä markkinalla.

ESRS (European Sustainability Reporting Standards) on raportointistandardisto, jota CSRD edellyttää käytettäväksi. ESRS sisältää 12 ydinstandardia, jotka jakautuvat seuraavasti:

  • Poikittaistiedot: esimerkiksi ESG-strategia, riskienhallinta, kaksoisolennaisuus
  • Ympäristö (E): ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, saastuminen jne.
  • Sosiaalinen (S): työolot, yhdenvertaisuus, vaikutus yhteisöihin
  • Hallinto (G): liiketoimintamallit, eettiset käytännöt, korruptiontorjunta

ESRS perustuu kaksoisolennaisuuden periaatteeseen, jossa arvioidaan sekä yrityksen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan että näiden vaikutusten merkitys yrityksen liiketoiminnalle.

GRI (Global Reporting Initiative) on kansainvälinen ja vapaaehtoinen vastuullisuusraportoinnin viitekehys. GRI-standardit koostuvat:

  • Toimialakohtaisista standardeista, kuten energia-, metalli- tai finanssialalle
  • Moduuleista, kuten päästöt, jäte, työturvallisuus, ihmisoikeudet

GRI-standardeja voivat käyttää kaiken kokoiset yritykset ja ne tukevat läpinäkyvää, vertailukelpoista ja luotettavaa raportointia.

Koulutus ja viestintä

  1. Kouluta henkilöstö ESG-perusteista ja yrityksen tavoitteista.
  2. Järjestä ESG-työpajoja ja keskustelutilaisuuksia.
  3. Varmista johdon ymmärrys ESG-riskeistä ja -mahdollisuuksista.
  4. Viesti ESG-toimista sidosryhmille avoimesti.

Jatkuva parantaminen ja auditointi

  1. Toteuta ESG-toimien vuosittainen arviointi
  2. Tarkista tavoitteet ja päivitä toimintasuunnitelmat
  3. Hyödynnä sidosryhmäpalautetta ja benchmarkkausta
  4. Osallistu vastuullisuusindekseihin tai ESG-arviointeihin.
ESG-riskit voivat liittyä:

Ympäristöön

  • Ilmastonmuutos, hiilijalanjälki
  • Luonnonvarojen ehtyminen
  • Veden saastuminen, jätehuolto
  • Ekosysteemien katoaminen
  • Sään ääri-ilmiöt (tulvat, kuivuus)

Sosiaaliseen vastuuseen

  • Työolosuhteet ja työturvallisuus
  • Ihmisoikeudet tuotantoketjuissa
  • Monimuotoisuus ja tasa-arvo
  • Asiakkaiden turvallisuus ja yksityisyys
  • Sidosryhmien oikeudet ja maineenhallinta

Hyvään hallintotapaan

  • Hallituksen ja johdon vastuut
  • Korruption vastaiset toimet
  • Läpinäkyvä raportointi
  • Sisäinen valvonta ja eettiset käytännöt
  • Osakkeenomistajien oikeudet

Kestävyysriskeihin
Nämä ovat laajempia riskejä, jotka liittyvät siihen, miten vastuullisuus- ja ilmastotekijät vaikuttavat organisaation taloudelliseen asemaan.

Usein ne rinnastetaan ESG-riskeihin, mutta käytännössä kestävyysriski on sellainen ESG-tekijä, joka voi vaikuttaa yrityksen arvoon, tulokseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen.

Miksi ESG- ja kestävyysriskit ovat tärkeitä huomioida?

  • EU:n CSRD ja EU-taksonomia vaativat yrityksiä tunnistamaan ja raportoimaan näitä riskejä.
  • Sijoittajat haluavat tietoa yrityksen vastuullisuudesta ja riskienhallinnasta.
  • Kestävästi toimiva yritys houkuttelee asiakkaita ja työntekijöitä.
  • Pitkän aikavälin liiketoiminnan jatkuvuus.

ESG-luokitus (SG-Scoring)
ESG-luokitus tarkoittaa yritysten arviointia sen perusteella, miten ne suoriutuvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvissä kysymyksissä. ESG-luokitukset vaihtelevat merkittävästi luokittajasta riippuen, koska metodologiat eroavat toisistaan. ESG-score lasketaan vaikuttavat mm. seuraavat tekijät:

  • Ympäristökriteerit, kuten päästöt, energiatehokkuus, vedenkäyttö, biodiversiteetti
  • Sosiaaliset tekijät, kuten työolosuhteet, yhdenvertaisuus, tietosuoja
  • Hallinto, kuten hallituksen rakenne, korruptiontorjunta, verostrategiat

ESG-analyysialustat
MSCI ESG Manager on MSCI:n kehittämä verkkopohjainen ESG-analyysityökalu, jota käytetään sijoitussalkkujen vastuullisuusanalyysiin ja ESG-riskien hallintaan. Se tarjoaa sijoittajille pääsyn MSCI ESG -dataan, riskiluokituksiin ja analytiikkaan useista eri näkökulmista – kuten yrityksistä, toimialoista ja maista. Työkalu on erityisesti institutionaalisten sijoittajien ja varainhoitajien käytössä.

Sustainalytics Risk Ratings Tool on ESG-riskien arviointityökalu, jonka on kehittänyt Sustainalytics, nykyisin osa Morningstaria. Se tarjoaa sijoittajille ja yrityksille analyysin siitä, kuinka merkittäviä ESG-riskit ovat tietylle yhtiölle ja miten hyvin yhtiö hallitsee niitä. Refinitiv Workspace ESG on laaja datapohjainen ESG-analyysi- ja raportointialusta.

GRESB (Global Real Estate Sustainability Benchmark) on maailmanlaajuisesti tunnettu vastuullisuuden arviointikehikko erityisesti:

  • kiinteistörahastoille
  • infrastruktuurirahastoille
  • kiinteistöalan varainhoitajille ja sijoittajille
  • Sen tavoitteena on mitata ja vertailla ESG-suoriutumista kiinteistö- ja infrastruktuurisijoituksissa.
  • Vastuullisuusraportointi

Tekoäly- ja big data -ratkaisut
Analysoivat uutisvirtaa, somea ja julkisia raportteja esimerkiksi RepRisk ja Truvalue Labs). Molemmat ovat ESG-tiedon ja analytiikan tarjoajia, mutta niiden lähestymistapa poikkeaa perinteisistä ESG-luokittajista, kuten MSCI tai Sustainalytics. Ne keskittyvät erityisesti ulkopuolisiin lähteisiin, kuten uutisiin ja verkkosisältöön, tuodakseen esiin mahdollisia ESG-riskejä reaaliajassa.
Ohita valikko
Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön