Terroriteko - SecMeter

Sisältöön

Terroriteko

Yritysturvallisuus > Terrorismi
Oli vain ajan kysymys, milloin Suomessa tapahtuisi ensimmäinen terroristisessa tarkoituksessa tehty teko. Murheellinen teko toteutui Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna.

Vain kaksi kuukautta ehti kulua supon terrorismin uhka-arvion nostosta (14.6.2017), kun Suomen synkkään rikoshistoriaan kirjoitettiin uusi päivämäärä 18.8.2017 ja kellonaika 16.02.

SITE Intelligence Group tarjoaa ääriliikkeiden verkkoaktiviteettien seuranta ja analyysipalveluita. SITE: n johtajan Rita Katzin twiittauksen mukaan mukaan ISIS-jihadistijärjestön tukijat juhlivat Turun tapahtumaa verkossa. Lähde: (twitter.com/Rita_Katz 18.8.2017)

SUOMEN ENSIMMÄINEN RADIKAALI-ISLAMISTINEN TERRORITEKO
Turun keskustassa perjantaina 18.8.2017 kello 16.02 mieshenkilö puukotti sattumanvaraisesti kymmentä jalankulkijaa, joista toinen menehtyi tapahtumapaikalla ja toinen sairaalassa. Tekijä valikoi kohteikseen tarkoituksella täysin puolustuskyvyttömiä naispuolisia jalankulkijoita. Miespuoliset henkilöt uhriutuivat heidän yrittäessä auttaa naisuhreja. Suomalaisten lisäksi uhrien joukossa oli Italian, Ruotsin ja Britannian kansalainen. Tekijä oli miettinyt myös vaihtoehtoisia kohteita, joissa uhrit olisivat olleet miehiä, mutta oli peräytynyt näistä suunnitelmista.

Kiinniotto
Tekijä juoksi Kauppiaskatua pitkin Maariankadulle ja puukotti pakomatkalla useita henkilöitä. Hetkeä myöhemmin kello 16.05 poliisipartio pysäytti tekijän ampumalla tätä virka-aseella reiteen. Välittömän ensiavun jälkeen hänet toimitettiin sairaalahoitoon. Poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä päätti lauantaina 19.8.2017, ettei poliisin virka-aseenkäyttö puukottajaksi epäillyn kiinnioton yhteydessä anna aihetta poliisin rikosvastuun selvittämiseen.

Valmiustilan nosto
Poliisi lisäsi välittömästi valmiutta ja valvontaa eri puolilla maata, mm. poliisin partioiden määrää ja näkyvyyttä lisättiin

  • Helsinki-Vantaan lentoasemalla
  • Helsingin rautatieasemalla
  • Tikkurilan rautatieasemalla
  • satamissa.

Valmiustilan nosto purettiin maanantaina 21.8.2017. Poikkeuksena Lounais-Suomen poliisi, joka jatkoi korotetulla valmiustilalla Turun seudulla.

Tutkinta
Tapausta ei tutkittu heti terroristisena tekona, mutta sen mahdollisuutta ei suljettu pois. Lauantaina 19.8.2017 klo 11.00 poliisi kertoi edenneensä tutkinnassa ja tutkivansa tekoa nyt terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä kahtena murhana ja kahdeksana terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhan yrityksenä.

Terroriteosta epäiltiin kuuden marokkolaisen ryhmää. Tekijän lisäksi poliisi pidätti tutkinnan aikana neljä muuta marokkolaista miestä ja antoi lauantaina 19.8.2017 kansainvälisen etsintäkuulutuksen kuudennesta henkilöstä.

Poliisi pääsi kuulemaan tekijää ensi kerran 20.8.2017. Neljä muuta pidätettyä olivat poliisin mukaan yhteistyöhalukkaita. Tutkinnallisista syistä kuulustelusta ei annettu tietoja julkisuuteen.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä perusti syyttäjäryhmän
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen perusti johdollaan toimivan syyttäjäryhmän maanantaina 21.8.2017. Syyttäjäryhmän tehtävänä oli huolehtia Turun puukotuksiin liittyvistä syyttäjäntehtävistä. Jutussa syytteiden nostamisesta päätti tavanomaisista rikoksista poiketen valtakunnansyyttäjä. Lähde: (oikeus.fi/syyttaja/fi tiedotteet 21.8.2017)

Poliisi esitti epäiltyjä vangittaviksi
Poliisi vaati pääepäillyn lisäksi neljää muuta marokkolaista miestä vangittaviksi. Poliisi epäili neljää muuta osallisuudesta terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin murhiin ja murhan yrityksiin. Kaksi heistä oli 18-vuotiaita, yksi 24-vuotias ja yksi 28-vuotias.

Vangitsemisistunto pidettiin tiistaina 22.8.2017 Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus vangitsi tekijän todennäköisin syin epäiltynä terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja murhan yrityksistä. Tekijä myönsi aiheuttaneensa kuolemat, mutta ei myöntänyt varsinaista rikosnimikettä eli terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä murhia. Tekijän puolustuksen mielestä vangitsemisvaatimuksesta ei käynyt ilmi, millä perusteella tekoja pidettiin terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä.

Neljän muun marokkolaismiehen osalta yksi vangittiin todennäköisin syin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Kaksi vangittiin syytä epäillä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Kaikki kolme kiistivät syytteet.

Keskusrikospoliisi vapautti tiistaina 22.8.2017 yhden kiinni otetun marokkolaisen miehen. Keskusrikospoliisinmukaan edellytyksiä miehen vangitsemiselle ei ollut. Hänen vangitsemista oikeus ei käsitellyt. Miehen rikosepäily jäi kuitenkin voimaan.

Keskusrikospoliisi vapautti tiistaina 29.8.207 tutkintavankeudesta kaksi marokkolaismiestä. Heidät oli vangittu syytä epäillä -perusteella. Vangituksi jäi edelleen tekijän lisäksi yksi todennäköisin syin vangittu mies. Heitä ei enää epäilty kyseisistä rikoksista.

Keskusrikospoliisi vapautti perjantaina 1.9.2017 tutkintavankeudesta kolmannen marokkolaisen miehen, joka oli vangittu epäiltynä osallisuudesta terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin kahteen murhaan ja kahdeksaan murhan yritykseen. Häntä ei enää epäilty kyseisistä rikoksista.

Uusia kiinniottoja
Poliisi teki aamupäivällä 23.8.2017 kaksi uutta kiinniottoa Turussa. Heidän osalta syytä epäillä -kynnys terroristisen teon valmistelurikoksessa ylittyi. Poliisilla ei ollut varmuutta miesten kansallisuudesta. Suomen viranomaisille miehet ilmoittivat olevansa algerialaisia ja Ruotsin viranomaisille marokkolaisia. Kuulustelujen päätteeksi toinen kiinniotetuista miehistä päästettiin vapaaksi ja toinen pidätettiin. Vapautettua miestä ei enää epäilty rikoksista. Poliisi vapautti myös toisen kiinniotetuista henkilöistä lauantaina 26.8.2017. Häntä ei enää epäilty rikoksesta.

Tekijän tausta
Tekijäksi osoittautui Marokon kansalainen, joka ilmoitti nimekseen Abderrahman Mechkah ja iäkseen 18-vuotta. Viranomaiset epäilivät, että hän ilmoitti väärän nimen ja iän. Hän oli aiemmin kertonut ystävilleen antaneensa maahanmuuttoviranomaisille itsestään vääriä henkilötietoja.

Poliisi tiedotti sunnuntaina 27.8.2017, että teosta epäillyn marokkolaisen miehen henkilöllisyydestä oli saatu lopulta varmuus kansainvälisen poliisiyhteistyön avulla. Tekijän oikeaa nimeä poliisi ei kuitenkaan tässä yhteydessä paljastanut. Tekijän oikeaksi syntymävuodeksi poliisi ilmoitti vuoden 1994.

Tekijän oikea nimi oli Abderrahman Bouanane. Hän oli syntynyt 25.10.1994 ja tekohetkellä 22-vuotias. Hänen passi ja henkilöllisyystodistus löytyivät Saksasta Dortmundin kaupungin viranomaisten hallusta. Tekijän henkilöllisyys varmistui lopulta Marokon viranomaisten avulla.

Ensitietojen mukaan Bouanane saapui Saksaan loppuvuodesta 2015. Saksassa oleskelun aikana hän käytti useita eri henkilöllisyyksiä. Saksan poliisi pidätti Mechkanin Neussissa Düsseldorfin lähellä epäiltynä ruumiinvamman tuottamisesta. Lähde: (sueddeutsche.de 21.8.2017) Poliisi tallensi hänen DNA:n, henkilötiedot ja sormenjäljet. Bouanane ei hakenut Saksasta turvapaikkaa ja päätti poistua maasta alkuvuodesta 2016.

Suomeen Bouanane saapui samana vuonna. Hän haki turvapaikkaa Suomesta ja asui Pansion vastaanottokeskuksessa. Maahanmuuttovirasto antoi hylkäävän turvapaikkapäätöksen, mutta hän valitti päätöksestä, joten turvapaikkaprosessi oli tekohetkellä kesken.

Abderrahman Bouanane olisi voitu Dublin-menettelyssä palauttaa nopeasti Suomesta Saksaan. Saksan poliisi ei kuitenkaan tallentanut Mechkahin sormenjälkiä Eurodac-rekisteriin, koska hän ei hakenut saksasta turvapaikkaa. Rekisteriin tallennetaan vain turvapaikkaa hakevien sormenjäljet.

Mediassa tekijää luonnehdittiin eristäytyneeksi, masentuneeksi ja yksinäiseksi. Hän liikkui mielellään yksin ja oli omassa maailmassaan, eikä ottanut kontaktia ihmisiin.

Hän oli pyytänyt ystäviltään neuvoja, miten Isisiin voi liittyä. Suomalaisia hän piti vääräuskoisina ”kuffar”. Kännykästä hänen tiedettiin kuunnelleen mm. radikaaleja saarnoja. Hän oli myös laatinut arabiankielisen manifestin, jonka oli julkaissut netissä ja lukenut Turun tuomiokirkon edessä.

Vihjetietojen käsittelyprosessissa on kehittämistä
Pansion vastaanottokeskuksen johtoa varoitettiin Bouananesta useampaan kertaan. Ensimmäisen kerran tammikuussa 2017. Vihjetiedot koskivat mm. Bouananen uhkaavaa käytöstä, huumeiden käyttöä, radikalisoitumista ja kiinnostusta liittyä Isisiin.

Vihjetietojen antajien mukaan Pansion vastaanottokeskuksen johto lupasi välittää tiedot poliisille ja ottaa hänet erityisvalvontaan vastaanottokeskuksen sisällä. Vastaanottokeskus ei kuitenkaan ottanut Bouananea erityiseen tarkkailuun.

Pansion vastaanottokeskuksen apulaisjohtajan mukaan kyseisen kaltaiset vihjetiedot eivät ole arkipäivää ja tiedot välitettiin poliisille. Vuoden 2017 alussa Lounais-Suomen poliisi oli vastaanottanut vihjetiedot, joiden mukaan Bouanane oli radikalisoitunut ja kiinnostunut ääriajattelusta. Lounais-Suomen poliisi oli lähettänyt vihjetiedon edelleen supolle. Supossa asia ei edennyt eikä kukaan kysynyt vastaanottokeskukselta tai vihjetiedon alkuperäisiltä lähteiltä tietoja asiasta.

Tiedotustilaisuudessaan lauantaina 19.8.2017 supo totesi seuraavaa: ”Mitään konkreettista ennakkotietoa iskusta ei ollut. ”Jos olisi ollut, siihen olisi reagoitu jotenkin”. Supon johtaja Antti Pelttari totesi kuitenkin seuraavaa: ”Tämä Turun epäilty teko vastaa suojelupoliisin uhka-arviota, sekä tekotavaltaan, että epäillyn profiilin osalta”.

Maanantaina 21.8.2017 supo täydensi lausumaa, ja totesi, että sillä oli vihjetieto Bouananesta. Supo totesi, ettei se pysty reagoimaan vihjetietoihin, ellei siihen sisälly konkreettista uhkaa. Supo joutuu priorisoimaan yleisövihjeitä niiden suuren määrän vuoksi.

Turun teosta epäilty henkilö ei ollut supon terrorismintorjunnan kohdehenkilö, joita oli tekohetkellä noin 350. He ovat toimintansa, yhteyksiensä tai radikalisoitumisensa takia supon erityisen tiedonhankinnan kohteita.

”Vastaavia vihjeitä on viranomaisille tullut parin viime vuoden kuluessa yli tuhat. Kaikki vihjeet pyritään tarkistamaan, mutta niiden läpikäynti edellyttää voimakasta priorisointia. Etusijalla ovat vihjeet, joihin liittyy tietoa konkreettisesta uhasta”. (Lähde: supo.fi tiedotteet 21.8.2017)

Supon tiedotukset herättävät mm. seuraavia kysymyksiä:

  • Mikä on riittävän konkreettinen uhka?
  • Eikö radikalisoitunut ja ääriajattelusta kiinnostunut kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut marokkolainen henkilö täytä supon terrorismin torjunnan kohdehenkilön kriteereitä?
  • Onko kohtuullista edellyttää myös konkreettista iskusuunnitelmaa vihjetiedon liitteenä tai että sellainen olisi kailotettu ulkopuolisten korviin?

Mikäli supo olisi tarttunut vihjetietoon olisi ”sokea Reettakin” havainnut, että kohdehenkilön profiili vastaa supon uhka-arviota. Jos supo olisi selvittänyt Bouananen taustat ja aikomukset, teko olisi voitu mahdollisesti estää. Supon resurssit eivät tähän valitettavasti riittäneet.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg toivoi puolestaan kansalaisten ilmoittavan entistä herkemmin epäilyttävät teot tai puheet poliisille. Nerg totesi, että Suomen turvallisuustilanne on muuttunut siinä määrin, että pienetkin epäilyt otetaan viranomaisten taholta erittäin vakavasti. Lähteet: (ess.fi 20.8.2017, kaleva.fi 20.8.2017, iltalehti 20.8.2017)

Nergin toive on ristiriitainen todellisuuden ja supon ajatusmaailman kanssa. Pelkkä vakavasti ottaminen ei luonnollisesti riitä, vaan toimintajärjestelmän on oltava kunnossa ja oikein resurssoitu. Tässä on paljon kehitettävää. Syntyy myös ajatus, onko supo oikea organisaatio vaativalle terrorismin torjuntatyölle. Terrorismintorjunta sitoo jo nykyisellään puolet supon henkilöresursseista.

Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan poliisilla on ollut jo aiemmin vastaavia ongelmia vihjetietojen seulonnassa. Nerg viittasi poliisin saamiin kaikkiin vihjetietoihin rikosepäilyistä ja turvallisuusuhista. Nergin mukaan ongelmia on ollut supossa, keskusrikospoliisissa ja Helsingin poliisilaitoksen vihapuheyksiköllä. Nergin mukaan toimintaa joudutaan muuttamaan. Viranomaisille tulee vuosittain noin 20 000 vihjetietoa. Lähde: (is.fi 23.8.2017)

Marokon tilanne
Marokko on politisoitunut ja siirtynyt poliittiseen islamiin. Kansalaisten keskuudessa on tapahtunut aiempaa enemmän radikalisoitumista, joka johtuu islamistisen Oikeus- ja kehityspuolueen (PJD) kannatuksen noususta.

Libyan ja Saudi-Arabian jälkeen Marokon arvioitiin olevan yksi merkittävimmistä maista, josta virtasi al-Qaidan vierastaistelijoita ulkomaille erityisesti Irakiin. Marokkolaisia jihadisteja oli myös lähtenyt taistelijoiksi mm. Afganistaniin, Bosniaan, Tšetšeniaan ja Irakiin.

Käräjäoikeuden tuomio
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden mukaan teko täytti terrorismirikoksen tunnusmerkistön. Tekijä tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Käräjäoikeus velvoitti tekijän maksamaan myös rikoksen uhreille ja heidän omaisilleen korvauksia noin 450 000 euroa sekä uhrien oikeudenkäyntikulut.

Lähteet:
yle.fi 18.8.2017, 19.8.2017, 20.8.2017, 21.8.2017, 22.8.2017, hs.fi 18.8.2017, 19.8.2017, 20.8.2017, 21.8.2017, 22.8.2017, 23.8.2017, 28.8.2017, 29.8.2017, 15.6.2018
mtv.fi 18.8.2017, 19.8.2017, 20.8.2017, 21.8.2017, 23.8.2017, 29.8.2017, 15.6.2018
ts.fi 18.8.2017, 19.8.2017, 20.8.2017, 21.8.2017, 22.8.2017, 22.8.2017, 23.8.2017, 28.8.2017
is.fi 28.8.2017, 29.8.2017, 22.9.2017, 15.6.2018
ksml.fi 19.8.2017
turkulainen.fi 21.8.2017
hs.fi 28.8.2018, 7.9.2017, 15.6.2018
poliisi.fi tiedotteet keskusrikospoliisi 19.8.2017, 22.8.2017, 23.8.2017, 24.8.2017, 27.8.2017, 29.8.2017, 1.9.2017
supo.fi tiedotteet 21.8.2017
Antti Pelttarin haastattelu Ylen aamu-tv 23.8.2017
keskusrikospoliisin tiedotustilaisuus 19.8.2017 kello 14
supon tiedotustilaisuus 19.8.2017 kello 15.30
worldview.stratfor.com 20.10.2016, supon tiedotteet 21.8.2017)

SUOMEN ENSIMMÄINEN ÄÄRIOIKEISTORYHMÄÄN KOHDISTUVA TERRORISMITUTKINTA
Suomen ensimmäinen äärioikeistoryhmään kohdistuvan terrorismiepäilyn tutkinta käynnistyi vuonna 2019 poliisin tehtyä kotietsinnän ryhmän jäsenten luokse 23.12.2019. Ryhmän hallusta löytyi ampuma-aseita, patruunoita ja räjähteitä mm. dynamiittia. Tuolloin poliisi takavarikoi peräti kymmeniä kiloja räjähteitä ja kymmenkunta asetta. Kaikki epäillyt vapautettiin myöhemmin.

Poliisi otti ryhmän viisi jäsentä uudelleen kiinni 30.11.2021 ja Satakunnan käräjäoikeus vangitsi heidät 3.12.2021 terroristisessa tarkoituksessa tehdystä tahallisesta räjähderikoksesta ja terroriteon valmistelusta. Lisäksi tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyä törkeää ampuma-aserikosta ja terroristisessa tarkoituksessa tehtyä törkeää varkautta. Jutussa on nostettava syytteet 31.3.2022 mennessä.

Äärioikeistolaisesta terrorismirikoksesta epäillään viittä noin 25-vuotiasta kantasuomalaista. Poliisin mukaan miehet ovat radikaalin akselerationismi-aatteen kannattajia, jonka tavoitteena on romahduttaa yhteiskunnan sisäinen vakaus. Esimerkiksi suomalaiset Venäjä-mieliset äärioikeiston kannattajat ja uusnatsit liitetään akselerationismi-aatteeseen. Supon rooli jutussa oli antaa poliisille asiantuntija-apua. Tapauksen vaikutus terrorismin riskitasoon Suomessa oli huomioitu jo aiemmin.

Poliisin pidättämän ryhmän jäsenet eivät ole osallistuneet äärioikeiston julkisiin mielenosoituksiin tai julkaisseet kannanottoja. Supo tulkitsee epäiltyjen kannattavan propagandistista traditiota. jossa väkivallalla on itsetarkoituksellinen arvo. Lähteet: (Lounais-Suomen poliisin tiedotustilaisuus 3.12.2021, yle.fi 3.12.2021, mtvuutiset.fi 3.12.2021, is.fi 3.12.2021)

SUOMEN ENSIMMÄINEN TUOMIO ÄÄRIOIKEISTOON LIITETYSSÄ TERRORISTISESSA TARKOITUKSESSA TEHDYSTÄ RIKOKSESTA
Päijät-Hämeen käräjäoikeus antoi tiistaina 31.10.2023 tuomion rikosasiassa, joka liittyi äärioikeiston tekemään terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn rikokseen. Käräjäoikeuden ratkaisu oli lajissaan Suomen ensimmäinen tuomio äärioikeiston tekemästä terrorismirikoksesta.

Jutussa ei ollut kyseessä toteutunut terrori-isku. Käräjäoikeuden mukaan epäillyt saivat tuomion, koska he olivat tehneet muun muassa törkeitä ampuma-aserikoksia terroristisessa tarkoituksessa.
Poliisin mukaan epäillyt olivat teorian tasolla pitäneet mahdollisena myös väkivaltaisten iskujen tekemistä ja miettineet mahdollisia kohteita ja tekojen suorittamistapoja. Epäiltyjen miesten toiminta ei kuitenkaan täyttänyt törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun tunnusmerkistöä.

Käräjäoikeuden mukaan rikoksen vaikuttimena oli akselerationistinen uusnatsiaate, jossa tavoitteena on demokraattisen yhteiskunnan romahtamiseen johtava rotusota. Aate hyväksyy vakivallan käytön puolustettaessa valkoisen väestön ylemmyyttä.

Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että rikollisen toiminnan tarkoitus oli aatteen mukaisesti aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa, eli menettely tapahtui terroristisessa tarkoituksessa.

Tuomiot
Jutun pääepäilty tuomittiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä törkeistä ampuma-aserikoksista, kouluttautumisista terrorismirikoksen tekemistä varten ja huumausainerikoksesta kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen.

Toinen epäilty tuomittiin terroristisessa tarkoituksessa tehdystä törkeästä ampuma-aserikoksista, kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten ja viidestä muusta rikoksesta vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen.

Kolmas epäilty tuomittiin avunannosta terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn törkeään ampuma-aserikokseen ja avunannosta kouluttautumiseen terrorismirikoksen tekemistä varten sekä lievästä ampuma-aserikoksesta seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja oheissakkoon.

Neljäs epäilty tuomittiin vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen kahdesta ampuma-aserikoksesta. Häntä ei syytetty terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista. Lähteet: (yle.fi 31.10.2023, hs.fi 31.10.2023, iltalehti.fi 31.10.2023, is.fi 31.10.2023, mtvuutiset.fi 31.10.2023, aamulehti.fi 31.10.2023)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön