Tapaus Sonera - SecMeter

Helsingin Sanomien mukaan operaation toteutti joukko Soneran yritysturvallisuusyksikköön kuuluvia henkilöitä. Lehden tietojen mukaan vuotajaa etsittiin seuraavalla tavalla:

• Selvitystyö oli salainen. Selvitystyöhön osallistuneet henkilöt eivät saaneet keskustella asiasta keskenään operaation aikana tai sen jälkeen.
  
• Selvitystyöhön osallistuneet henkilöt eivät saaneet katsoa kenen puhelutietoja tutkitaan.
  
• Yritysturvallisuusjohtaja hankki listaukset niiden henkilöiden tunnistetiedoista, joita epäiltiin tietojen vuotajiksi (kuka soitti kenelle).
  
• Yhden henkilön puhelinyhteyksistä saattoi olla useita liuskoja yhteystietoja.
  
• Yritysturvallisuusjohtaja määräsi yksikön työntekijät selvittämään numeroiden perusteella, kenen liittymään seurannan kohde oli soitellut.
  
• Työntekijät hakivat tiedot numeron perusteella puhelinluettelosta ja merkitsivät nimen liuskaan numeron kohdalle.
  
• Turvallisuusyksikön johto jakoi ryhmälle uusia tunnisteliuskoja ainakin helmikuuhun 2001.
  
• Soneran edustajan mukaan yhtiöllä ei ollut mitään tietoa lehden väitteistä.
  

Sonera otti yhteyttä poliisiin Helsingin Sanomien kirjoituksen johdosta. Artikkelissa kerrottiin Soneran loukanneen viestintäsalaisuutta. Sonera ilmoitti käyvänsä läpi kaikki mahdollisuudet ryhtyä asiassa oikeudellisiin toimenpiteisiin Helsingin Sanomia vastaan.

Viestintävirasto kiinnostui tapauksesta
Viestintävirasto kiinnostui tapauksesta ja jätti Soneralle selvityspyynnön perjantaiaamuna 11.10.2002. Soneralla oli aikaa antaa vastauksensa seuraavan viikon aikana. Viestintävirasto oli kiinnostunut siitä, oliko Sonera noudattanut toiminnassaan teletoiminnan tietosuojalakia.

Viestintävirasto sai Soneralta vaaditun selvityksen. Selvitys ei kuitenkaan tyydyttänyt virastoa, vaan se halusi paitsi lisäselvityksiä myös dokumentteja, joilla Sonera todistaa syyttömyytensä julkisuudessa esitettyihin väitteisiin.

Soneran toimittama selvitys perustui yhtiön aiemmin ulkopuoliselta henkilöltä tilattuun selvitykseen, joten viraston oli pakko uudistaa yhtiölle tekemänsä selvityspyyntö. Uusi määräaika selvitykselle oli 24.10.2002. Soneran toimitti yksityiskohtaisen vastauksen Viestintäviraston esittämään uuteen selvityspyyntöön.

Keskusrikospoliisi kiinnostui tapauksesta
Samaan aikaan KRP päätti käynnistää Soneran pyynnöstä Soneran tietoturvallisuusyksikköön kohdistuneiden lehtiväitteiden esitutkinnan. KRP:n apulaispäällikön mukaan asiassa oli syytä epäillä rikosta. Tutkimus oli rajattu ajanjaksoon syksystä 2000 kevättalveen 2002. Tutkinnan kohteena oli Helsingin Sanomissa 11.10.2002 julkaistu asiakokonaisuus.

Helsingin Sanomien artikkelissa julkaistuista tiedoista kävi ilmi epäiltyjen tekojen tarkka ajankohta. Vangitsemispäätöksen mukaan viestintäsalaisuuden loukkaukset olivat tapahtuneet 1.10.2000 ja 31.5.2002 välisenä aikana.

Käräjäoikeuden päätös

Syyttäjä piti Soneran teleurkintajutun loppukuulemisessa kiinni näkemyksestään, että Soneran entinen toimitusjohtaja ja muut syytteeseen joutuneet olivat syyllistyneet törkeään viestintäsalaisuuden rikkomiseen.

Käräjäoikeus antoi tuomion seitsemälle Sonera-syytetylle. Käräjäoikeus hylkäsi Soneran entiseen johtajaan kohdistetun syytteen vanhentuneena. Tuomituista entinen toimitusjohtaja ja yksi johtajista ilmoittivat heti tuomion jälkeen valittavansa päätöksestä hovioikeuteen. Jutun syyttäjä valitti myös käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen, koska katsoi tuomioiden olleen liian lieviä.

Hovioikeuden päätös
Hovioikeus piti tuomiot pääosin ennallaan. Soneran entinen toimitusjohtaja katsottiin käräjäoikeuden tavoin hovioikeudessa syylliseksi törkeään viestintäsalaisuuden rikkomiseen.

Soneran entisen toimitusjohtajan tuomio kuusi kuukautta ehdollista vankeutta pysyi ennallaan. Soneran entisen turvallisuusjohtajan tuomio kymmenen kuukautta ehdollista vankeutta pysyi niin ikään ennallaan. Muut syytetyt saivat sakkoja tai ehdollisia tuomioita. Hovioikeuden tuomiot jäivät voimaan. Soneran entisille johtajille ei myönnetty valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.

Jutun sivujuonteita
Viestintävirasto teki vuonna 2002 selvityksen operaattoreiden välitystietoja käsittelevistä järjestelmistä ja ohjeistuksesta. Viestintävirasto ilmoitti sisäministeriön entiseen kansliapäällikköön liitettyjen viestintärikosepäilyjen johtavan mahdollisesti uuteen suurselvitykseen operaattoreiden käytännöistä käyttää välitystietoja.

EFFI ry (Electronic Frontier Finland) palkitsi Soneran vuonna 2003 yrityssarjan Big Brother -palkinnolla.

Soneran teleurkinnan kohteeksi joutuneet Helsingin Sanomien kahdelle toimittajalle myönnettiin vuoden 2003 tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Palkinto myönnettiin Sonerassa tapahtuneiden välitystietojen väärinkäytön paljastamisesta.

Esitutkinnan yhteydessä tuli ilmi myös sivujuonne, jossa sisäministeriön entinen kansliapäällikkö oli pyytänyt eräitä välitystietoja Sonerasta ja Elisasta omaan käyttöönsä. Tapaus tuli julkisuuteen sisäasiainministerin ilmoitettua, että kansliapäällikkö pidätetään virantoimituksesta toistaiseksi.

Helsingin Sanomien verkkoliitteessä (perjantai 4.7.2003) julkaistun artikkelin mukaan entinen kansliapäällikkö sai syytteen mm. yllytyksestä teleurkintaan. Tapaukseen liittyen Elisan turvallisuustarkastaja sai syytteen viestintäsalaisuuden loukkauksesta.

Käräjäoikeuden ratkaisu 2003

Käräjäoikeus käsitteli tapauksen vuonna 2003. Elisan turvallisuustarkastaja vapautettiin kaikista viestintäsalaisuuden loukkaukseen liittyvistä syytteistä. Entisen kansliapäällikön syyte yllytyksestä teleurkintaan myös hylättiin.

Lippos-haara

Ilta-Sanomien mukaan Soneran ja poliisin epäiltiin hankkineen laittomasti entisen pääministerin Paavo Lipposen käytössä olleen puhelimen välitystietoja. Tietoja hankittiin vuosilta 1997–1998.

Tapauksen taustalla oli valtioneuvoston silloinen turvallisuuspäällikkö Ari Uutinen. Selvitystyö alkoi elokuun lopussa 1998 ja päättyi marraskuun lopussa, kestäen noin kolme kuukautta.

Helsingin Sanomien verkkoliitteen mukaan Espoon poliisin esitutkinnassa kävi ilmi, että välitystietoja pyysi Sonerasta Ari Uutinen Soneran turvallisuusjohtaja Juha E. Miettiseltä. Artikkelin mukaan tilanteessa turvauduttiin ”hyvä veli” -verkoston suhteisiin, koska valtioneuvoston turvallisuusjohto halusi pitää asian salassa.

Sonera selvitti noin 160 henkilön välitystietoja, mukaan lukien soittoajat, puheluiden kestot ja puhelimien sijainnit soittohetkellä. Turvallisuusyksikön kiinnostus kohdistui puheluihin, joita soittivat pääministerin autonkuljettajat. Välitystietoja hankittiin kahdesta liittymästä, joista toinen oli pääministerin ja toinen autonkuljettajan käytössä.

Autonkuljettajien epäiltiin käyttäneen virkapuhelimiaan yksityisiin puheluihin. Poliisin tutkinta laajeni selvittämään mahdollisia yhteyksiä ministerien ja prostituutioon tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tämä tutkimussuunta nousi esiin, kun kävi ilmi, että autonkuljettajan puhelimesta oli soitettu henkilölle, jota epäiltiin parituksesta ja talousrikoksista.

Paavo Lipponen ei ollut antanut lupaa välitystietojen hankkimiseen. Tiedot päätyivät myös keskusrikospoliisin talousrikostutkijoille, joita kuulusteltiin rikoksesta epäiltyinä. Poliisi tutki tapausta törkeänä viestintäsalaisuuden loukkauksena ja yllytyksenä siihen.

YLE24:n mukaan sisäministeri Kari Rajamäki ilmaisi huolensa siitä, että poliisit olivat mahdollisesti käyttäneet välitystietoja väärin. Rajamäen mukaan poliisilla on selkeä tieto siitä, että tällaisia tietoja saa käyttää rikostutkinnassa vain tuomioistuimen luvalla. Hän kehotti ministeriötä varmistamaan, että valvonta on ajan tasalla ja riittävää.

Oikeusprosessi

Kihlakunnansyyttäjä Markku Pohjanoksa nosti syytteet:

• Juha E. Miettinen, Soneran turvallisuusjohtaja. Syyte törkeä viestintäsalaisuuden loukkaus.
• Ari Uutinen, valtioneuvoston entinen turvallisuuspäällikkö. Syyte yllytys törkeään viestintäsalaisuuden loukkaukseen.
• Keskusrikospoliisin rikostutkija. Syyte yllytys ja virkavelvollisuuden rikkominen.

Käräjäoikeuden tuomio (2005)

• Juha E. Miettinen. Tuomio 10 kuukautta ehdollista vankeutta törkeästä viestintävarkaudesta
• Ari Uutinen. Tuomio sakkotuomio yllytyksestä viestintäväärinkäyttöön
• KRP-tutkija. Tuomio sakkotuomio yllytyksestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta

Hovioikeuden tuomio 2007

• Juha E. Miettisen tuomio pysyi ennallaan 10 kk ehdollista vankeutta.
• Ari Uutisen ja KRP-tutkijan rangaistukset jäivät sakkorangaistuksiksi.

Korkein oikeus 2007

Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, joten hovioikeuden päätökset jäivät lainvoimaisiksi 12.11.2007.

Lähteet
Digitoday 11.10.2002, 21.10.2002, 24.10.2002, 5.11.2002, 7.11.2002, 11.11.2002, 13.11.2002,14.11.2002, 22.11.2002, 26.11.2002, 30.11.2002, 2.12.2002, 3.12.2002, 20.5.2003, 23.5.2003, 4.7.2003, 11.9.2003, 30.9.2003, 29.10.2003.
Helsingin Sanomat 11.10.2002, 24.10.2002, 5.11.2002, 6.11.2002, 13.11.2002, 14.11.2002, 27.11.2002, 20.5.2003, 4.7.2003, 5.7.2003, 11.9.2003, 30.9.2003, 29.10.2003, 31.10.2003.
Iltalehti 5.11.2002, 6.11.2002, 7.11.2002, 30.10.2003.
Ilta-Sanomat 5.11.2002, 6.11.2002, 29.10.2003, 31.10.2003, 29.10.2003, sivut 2-3, 31.10.2003 sivu 3, 13.1.2004.
Sonera Oyj pörssitiedote 13.11.2002 kello 13:00.
IT-viikko 11.10.2002, 17.10.2002, 24.10.2002, 14.11.2002, 23.5.2003, 4.7.2003, 5.8.2003.
Taloussanomat 14.11.2002, 25.11.2002.
Tietoviikko 5.11.2002, 22.11.2002.
Viestintäviraston kotisivut, lehdistötiedotteet 17.10.2002, 12.11.2002.
YLE 27.11.2002, 11.9.2003, 29.10.2003, 30.9.2003.
Poliisin tiedotteet 24.10.2002, 13.11.2002, 25.11.2002, 29.11.2002, 3.12.2002, 5.12.2002, 10.12.2002, 3.3.2003, 30.5.2003, 29.10.2003.
Kaleva.plus 11.9.2003, 30.9.2003

mtvuutiset 25.11.2003, 12.11.2007