Vesivahingot
Yritysturvallisuus > Toimitilaturvallisuus
Vesivahingot
Yrityksen toimintaan kohdistuvat riskit voivat realisoitua yllättäen ja aiheuttaa huomattavaa vahinkoa niin tiloille, laitteille kuin henkilöstöllekin. Yksi merkittävä ja usein aliarvioitu uhka on vesivahinko.
Vesivahinko voi tapahtua esimerkiksi putkirikon seurauksena, jolloin vettä pääsee virtaamaan hallitsemattomasti toimitiloihin. Vesi pääsee yleensä leviämään laajoille alueille, kastellen työasemia, kaapeleita sekä elektronisia laitteita.
Ensisijaisena tavoitteena oli henkilöstön turvallisuuden varmistaminen ja lisävahinkojen estäminen. Työntekijät on evakuoitava toimitiloista hallitusti. Samanaikaisesti on katkaistava vedentulo ja sähkövirta mahdollisten oikosulkujen estämiseksi. Käyttökatkot on dokumentoitava ja tilannekuva toimitettava yritysjohdolle ja vakuutusyhtiölle.
Vesivahinko voi aiheuttaa merkittävän käyttökatkoksen yrityksen toimintaan, jos useita työasemia joudutaan poistamaan käytöstä, ja tärkeitä asiakirjoja tai arkistomateriaalia kastuu. Materiaalisten menetysten lisäksi vesivahinko vaikuttaa työntekijöiden arkeen siirtämällä osan työtehtävistä etäyhteyksiin ja muualle sijoitettuihin varatoimipisteisiin.
Torjuntaohje
- Tarkista säännöllisesti putkistot, vesijohdot ja liitännät vuotojen varalta. Kiinnitä huomiota mahdollisiin halkeamiin ja kulumiin.
- Pidä viemärit puhtaina ja varmista, ettei niihin keräänny roskia tai muita esteitä, jotka voisivat aiheuttaa tukoksia.
- Varmista, että sadevesijärjestelmät, kuten sadevesikourut ja -putket, ovat kunnossa ja että vesi ohjautuu pois rakennuksesta, eikä kadulta rakennukseen.
- Tarkista, että rakennuksen perustukset ovat ehjät ja että vesi ei keräänny perustusten vierustalle.
- Varmista, että yrityksellä on riittävä vakuutus vesivahinkojen varalta. Tarkista vakuutusehdot.
- Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta, erityisesti laite-, varasto- ja arkistotiloissa.
- Asenna laite-, varasto- ja arkistotiloihin vesivuotohälyttimet.
Toimintaohje
- Keskeytä veden virtaus sulkemalla päävesihana tai vuotava vesihana.
- Katkaise sähköt, jos vesi on päässyt sähköjohtoon tai -laitteisiin, katkaise sähkö pääkytkimestä.
- Ryhdy mahdollisimman nopeasti jälkivahinkojen torjuntaan. Poista ylimääräinen vesi: Käytä imuria, sientä tai muita välineitä veden poistamiseen. Jos vahinko on suuri, kutsu pelastuslaitos paikalle.
- Kuivata kosteus käyttämällä kuivaimia, tuulettimia tai lämmittimiä.
- Turvaudu tarvittaessa jälkivahinkojen torjuntaan erikoistuneen yrityksen apuun.
- Arvioi, mitä tuotteita, materiaaleja tai kalusteita on vaurioitunut ja tarvitseeko ne korjata tai vaihtaa.
- Dokumentoi vahingot valokuvilla ja videoilla.
- Ota yhteyttä vakuutusyhtiöösi mahdollisimman pian ja tee vahinkoilmoitus.
Jälkivahinkojen torjuntaOnnettomuustilanteissa, kuten tulipaloissa tai vesivahingoissa, torjunta- ja pelastustoimet eivät pääty itse tapahtuman sammuttamiseen tai hallintaan. Yhtä keskeinen osa kokonaisturvallisuutta on jälkivahinkojen torjunta, joka tarkoittaa toimia, joilla pyritään estämään lisävahinkojen syntyminen ja varmistamaan omaisuuden säilyminen mahdollisimman hyvässä kunnossa. Jälkivahinkojen torjunta on monivaiheinen prosessi, jossa korostuvat niin viranomaisvastuut kuin erikoistuneen ammattihenkilöstön rooli.Pelastuslaitoksen vastuu ja ensitoimetPelastuslaitos vastaa jälkivahinkojen torjunnasta siltä osin, kuin toimet kuuluvat normaaliin sammutus- ja pelastustoimintaan. Tämä vaihe sisältää tyypillisesti välittömät toimenpiteet, joilla pyritään estämään tilanteen paheneminen. Esimerkiksi rakenteita voidaan purkaa estämään romahtamista, savun tai veden leviäminen voidaan rajata, ja omaisuutta siirtää pois vaaravyöhykkeeltä tai suojata peitteillä ja muoveilla.Näitä ensitoimia tehdään tilanteen alkuvaiheessa, ja niiden tarkoituksena on ainoastaan rajata vahinkoa ja turvata tilanne jatkotoimia varten. Ensitoimien kesto vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta se sijoittuu yleensä 2–24 tunnin aikaväliin tapahtuman jälkeen.Erikoistuneet JVT-toimijatPelastuslaitoksen toimet päättyvät, kun varsinainen akuutti pelastustehtävä on hoidettu ja tilanne on vakautettu. Tämän jälkeen vastuu jatkuvista jälkivahinkojen torjuntatoimista (JVT) siirtyy yleensä erikoistuneille liikkeille, jotka hoitavat kohteen puhdistuksen, kuivatuksen ja mahdollisen saneerauksen. Nämä toimijat toimivat usein tiiviissä yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa, ja heidän työnsä aloittaminen edellyttää yleensä vakuutusyhtiön hyväksyntää.Keskeistä tässä vaiheessa on, että tilanteen jatkokäsittely etenee viivytyksettä. Mikäli esimerkiksi veden aiheuttamaa kosteusvahinkoa ei käsitellä ajoissa, seurauksena voi olla homevaurioita ja lisääntyviä saneerauskustannuksia. JVT-toimijoilla on käytössään laitteistot ja ammattitaito, joiden avulla tilat voidaan nopeasti kartoittaa ja aloittaa tarvittavat kuivaus- ja puhdistustoimet.Omaisuuden suojaaminen ja vartiointiYksi usein aliarvioitu, mutta kriittinen osa jälkivahinkojen torjuntaa on omaisuuden suojaaminen ja vartiointi. Onnettomuustilanteet jättävät usein tilat alttiiksi ulkopuolisille riskeille, kuten varkauksille tai ilkivallalle. Siksi omaisuuden vartioinnin järjestäminen on ensiarvoisen tärkeää, ja siitä tulee huolehtia mahdollisimman pian ensitoimien jälkeen. Vartioinnin voi toteuttaa vartiointiliike, joka turvaa tilat ja estää luvattoman pääsyn alueelle, kunnes korjaustoimet ovat käynnistyneet.