Tapaus Saarelainen - SecMeter

Erityisasiantuntija valtiotieteen tohtori Matti Saarelaisen tapaus

Matti Saarelainen toimi mm. seuraavissa tehtävissä:

• Supon päällikkö Seppo Tiitinen palkkasi Matti Saarelaisen supoon 1980-luvun alussa. Lähde: (iltalehti.fi 3.1.2023)
  
• suojelupoliisin ylitarkastaja 1991–1998
• Ulkomaalaisviraston johtaja 1998–2004 (ero alaisen lahjusrikostuomion vuoksi)
• supon eteläisen alueen päällikkö 1.4.2004–2005
• valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija 2005–2008
• supon esikuntaosaston osastopäällikkö 2008-2017
• Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja 1.7.2017–2019 (ero seksuaaliseen häirinnän vuoksi)
• supon erityisasiantuntija 2019-2022
• Vaasan yliopiston vanhempi tutkija 2021-2022 (sivutoimi)
• Matti Saarelainen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle 2022 sen jälkeen, kun hänen laaja turvallisuusselvityksensä oli päätetty uusia. Lähde: (iltalehti.fi 10.11.2022)

Supon erityisasiantuntija Matti Saarelainen joutui julkisuuden kohteeksi johtaessaan aiemmin Ulkomaalaisvirastoa. Matti Saarelainen oli nimittänyt syksyllä 1999 Ulkomaalaisviraston toimistosihteerinä työskennelleen virolaistaustaisen naisen osastosihteeriksi. Vuonna 2003 kyseinen nainen jäi kiinni lahjusten vastaanottamisesta. Osastosihteerin tehtävässä nainen oli syyllistynyt lahjontaan ottaessaan maahantulijoilta rahapalkkioita lupaamalla edistää oleskelulupien myöntämistä.

Ulkomaalaisviraston osastosihteerinä toiminut nainen oli aiemmin toiminut Inturistin tulkkina. Inturist oli Neuvostoliiton matkailutoimisto, joka järjesti matkoja Neuvostoliittoon ja tarjosi matkailupalveluja ulkomaalaisille. Inturistin perusti Josif Stalin vuonna 1929 ja sitä operoivat NKVD:n ja KGB:n virkamiehet.

Ulkomaalaisviraston osastosihteerinä toimineen naisen velipuoli oli Viron puolustusministeriössä korkeassa virassa toiminut Herman Simm, joka paljastui myöhemmin Venäjän hyväksi toimineeksi huippuvakoojaksi. Vuonna 2008 Simm paljastui Venäjän ulkomaantiedustelu SVR:n vakoilijaksi, joka oli luovuttanut Viron ja Naton salaisia tietoja Venäjän tiedustelupalvelulle vuosikausia. Herman Simm menetti Valkoisen tähden kunniamerkin. Simm tuomittiin 12 ja puoleksi vuodeksi vankeuteen maanpetoksesta.

Matti Saarelainen joutui julkisuuden kohteeksi myös myönnettyään venäläiselle oligarkille Gennadi Timtšenkolle (lempinimi Putinin lompakko) perheineen Suomen kansalaisuuden, vaikka Gennadi Timtšenkolla oli useita KGB-yhteyksiä. Sisäministeriö teki asiassa selvityksen, mutta selvitys ei sisäministeriön mukaan vaatinut lisätoimenpiteitä.

Supon vastavakoilu kertoi kuulleensa Gennadi Timtšenkon kansalaisuuspäätöksestä vasta jälkikäteen. Supon päällikkö Antti Pelttari totesi marraskuussa 2022, ettei Matti Saarelaista ja Gennadi Timtšenkoa koskevista selvityksistä ole laadittu mitään asiakirjoja.

Supolla oli kuitenkin hallussaan jo puoli vuotta aiemmin toukokuussa 2022 laadittu muistio asiasta, jonka supo luovutti sisäministeriölle vasta maanantaina 13.2.2023. Supo oli koko ajan tietoinen, että Saarelainen oli auttanut Timtšenkoa saamaan Suomen kansalaisuuden vuonna 1999.

Supon johto näyttäisi yrittäneen torjua tai tukahduttaa asian merkityksen. Supolla oli tietoa asiasta, mutta he eivät toimineet aktiivisesti hallussaan olevan tiedon pohjalta tai kielsivät itseltään tilanteen vakavuuden. Onko supo vain naamio, joka suojelee enemmän itseään kuin kansallista turvallisuutta.

Tieto Gennadi Timtšenkon kansalaisuudesta ja siihen liittyvistä epäkohdista oli ristiriidassa heidän oman toimijuutensa ja viranomaiskuvansa kanssa, syntyi dissonanssia ja tätä ristiriitaa pyrittiin ratkaisemaan unohtamalla tai viivyttämällä asian käsittelyä.

Viivyttely, asiakirjojen unohtaminen tai tietojen pimittäminen voivat olla supon tiedostamaton yritys hallita sisäistä syyllisyyden tai häpeän tunnetta, joka liittyy pelkoon tiedon paljastumisesta ja arvon menetyksestä. Viranomaisorganisaatiot jakavat usein todellisuutta mustavalkoisesti, jolloin epämiellyttävät asiat työnnetään "toisen minän" puolelle, jonne ei katsota.

Supo organisaationa näyttää käyttäytyvän, kuin yhteinen alitajunta, jossa ongelmat ja omat virheet torjutaan kollektiivisesti. Aivan kuin supo olisi sopinut vaikenemisesta, mutta ilman, että kukaan siitä tietoisesti päättää.

Supo pelkää, että sen identiteetti kansallisena turvallisuuden huippuorganisaationa romahtaa, jos se joutuu myöntämään, että ovat epäonnistuneet tai olleet passiivisia. Muistion olemassaolo, mutta sen aktiivinen unohtaminen, viittaa lopulta siihen, että supo tekee rituaalisia eleitä, eli laaditaan muistio, jotta voidaan sanoa, että on tehty jotain ja näin vältetään kohtaamasta ongelmaa.

Ulkomaalaiskeskus myönsi Suomen kansalaisuuden 4.10.1999. Prosessi eteni poikkeuksellisen nopeasti, osittain hänen työnantajansa kiirehtimispyynnön vuoksi. Saarelaisen väitettiin hoitaneen kansalaisuuden Timtšenkolle ilman supon lausuntoa.

Tuolloin Suomen laki ei sallinut kaksoiskansalaisuutta, joten Timtšenko luopui vuonna 1999 Venäjän kansalaisuudestaan saadakseen Suomen kansalaisuuden. Venäjän kansalaisuudesta luopuminen on normaalisti pitkä ja hankala prosessi.

Kaksoiskansalaisuus tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 2003 voimaan tulleella kansalaisuuslailla, minkä jälkeen hän hankki Venäjän kansalaisuuden takaisin. Timtšenko on sekä Suomen että Venäjän kansalainen. Vuonna 2014 Yhdysvaltain viranomaiset ilmoittivat, että Gennadi Timtšenkolla on kolmen maan kansalaisuus, Venäjän, Suomen ja Armenian.

Sisäministeriö halusi selvittää Supon toimintaa

Sisäministeriö lähetti supolle lisäselvityspyynnön, joka liittyi ministeriön aikaisemmin aloittamaan tarkastukseen supon toiminnasta. Ministeriö halusi tietää, miksi Matti Saarelaisen turvallisuusselvitys keskeytettiin, vaikka Saarelainen oli yhä töissä kuukausia ennen eläköitymistään.

Suojelupoliisi luovutti maanantaina julkisuuteen muokatun version sisäministeriölle jätetystä selvityksestä, joka koski Matti Saarelaista. STT sai lisäselvityspyynnön nähtäväkseen tietopyynnöllä. Supon selvityksen mukaan sillä ei ollut näyttöä, että Matti Saarelainen olisi pitänyt uransa aikana epäasianmukaisesti yhteyttä ulkomaisiin tiedusteluorganisaatioihin.

Supon selvityksestä ilmeni, että Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvan Gennadi Timtšenkon tuntenut suomalainen liikemies Kai Paananen oli tiedustellut 1990-luvulla neuvoa silloiselta Ulkomaalaisviraston johtajalta Matti Saarelaiselta, kuinka Timtšenkon kansalaisuusasiassa tulisi edetä. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Matti Saarelainen ja Timtšenkon tunteva Kai Paananen tunsivat entuudestaan toisensa.

Matti Saarelaisen ja liikemies Kai Paanasen välinen yhteydenpito oli ollut supossa tiedossa pitkään eikä Matti Saarelainen salannut sitä. Supon selvityksestä ilmeni, että supo harkitsi keväällä 2022 Matti Saarelaisen toiminnan saattamista esitutkintaviranomaisen arvioitavaksi. Tapahtumista oli viraston mukaan kulunut jo yli 20 vuotta ja mahdollinen syyteoikeus oli vanhentunut. Asia päätettiin selvittää kuitenkin sisäisesti. Sisäisen selvityksen mukaan supo olisi halunnut myös kuulla Timtšenkoa itseään. Lähde: (mtvuutiset.fi 4.1.2023, 13.2.2023)

Uusi julkisuuskohu sivutoimesta Vaasan yliopistossa

Uusi julkisuuskohu syntyi Matti Saarelaisen toimiessa supon erityisasiantuntijana. Hän oli ottanut vastaan sivutoimisen työn asiantuntijatehtävissä Vaasan yliopistossa. Vuonna 2023 Supo teki keskusrikospoliisille tutkintapyynnön virkavelvollisuuden rikkomisesta Iltalehden uutisoitua Saarelaisen toisesta työpaikasta.

Tutkintapyynnössä supo pyysi poliisia selvittämään, oliko Saarelainen harhauttanut supoa sivutoimi-ilmoituksellaan ja oliko sivutointa hoidettu työajalla. Keskusrikospoliisi käynnisti keväällä 2023 supon tekemän tutkintapyynnön johdosta esitutkinnan epäillystä virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Rikostarkastaja Mikko Laaksosen mukaan esitutkinnassa selvitettiin, oliko virkamies rikkonut valtion virkamieslakia koskien sivutoimea viranhoidon ohella. Esitutkinta koski virkamiehen työskentelyä supossa vuosien 2021–2022 aikana. Juttu siirtyi syyteharkintaan huhtikuussa 2024.

Saarelaisen mukaan hän työskenteli supossa pääosin lähitöitä tehden arkisin kello 8–16. Sivutointa hän hoiti vapaa-ajalla ja vuosilomien ja lomarahavapaidensa aikana. Vaasan yliopistossa työ kirjattiin arkipäiville etukäteen riippumatta siitä, milloin työ on todellisuudessa tehty.

Syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen

Syyttäjä teki rikosepäilystä syyttämättäjättämispäätöksen keskiviikkona 19.3.2025. Syyttäjä jätti syyttämättä supon entistä virkamiestä Matti Saarelaista ei näyttöä -perusteella.

Syyttäjän mukaan Saarelainen saattoi hoitaa sivutointa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sivutoimen hoitaminen vapaa-aikana ei ollut siten mahdotonta.

Syyttäjän mukaan asiassa ei ollut näyttöä siitä, että Saarelainen olisi rikkonut virkatoiminnassa noudatettavia säännöksiä tai määräyksiä. Syyttäjän mukaan todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi ei ollut.

Lähteet: (valtioneuvosto.fi tiedote 1.9.2017, karjalainen.fi 1.1.2023, paivanlehti.fi 7.1.2023, mtvuutiset.fi 15.01.2023, poliisi.fi uutinen 26.4.2024 kello 9:00, syyttajalaitos.fi 19.3.2025 kello 10:15, iltalehti.fi 13.2.2023, 14.2.2023, 19.3.2023, 19.3.2025)