Terrorismin tilannekuva

Yritysturvallisuus > Terrorismi

Viranomaisten tilannekuva- ja analyysitoiminta ylläpitää ajantasaista ja kattavaa kuvaa turvallisuustilanteesta. Sisäministeriö seuraa väkivaltaisen ekstremismin kehitystä Suomessa.

Sisäministeriön tilannekatsaus tarjoaa tietoa Suomessa toimivista väkivaltaisista ääriliikkeistä sekä muista aatteellisista liikkeistä, joihin liittyy väkivallan riski kansainvälisen kokemuksen, toiminnan luonteen tai viranomaisten havaintojen perusteella.

Tilannekatsauksen lähteinä ovat muun muassa supon, Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin tilannekuvatiedot sekä keskeisten asiantuntijoiden tuottama tieto.

Supon tilannekuva perustuu turvallisuustiedusteluun. Supo hyödyntää analyysissään myös salaista operatiivista tietoa, jota se saa kotimaisilta ja kansainvälisiltä yhteistyökumppaneiltaan.

Suojelupoliisin viisiportainen uhka-asteikko on tarpeellinen väline viranomaisille ja päätöksentekijöille, koska se tarjoaa selkeän ja kansainvälisesti vertailukelpoisen tavan jäsentää terrorismin uhkaa ja mitoittaa turvatoimia.

Kansalaisten näkökulmasta sen arvo on kuitenkin rajallinen. Asteikko ei kerro uhkien laadusta, eikä se voi ennustaa yksittäisten toimijoiden tekoja. Lisäksi se jättää valtiolliset uhat ja hybridioperaatiot kokonaan ulkopuolelle, mikä voi vääristää kokonaiskuvaa turvallisuudesta.

Tämän johdosta asteikko on hyödyllinen vain suuntaa antavana työkaluna, joka tarvitsee rinnalleen laajempaa ja avoimempaa viestintää muiden uhkien luonteesta ja merkityksestä.

Terrorismin uhkatasot

Suomessa ei ole käytetty terrorismin uhkatasoa kuvaavia värikoodeja tai asteikkoja ennen vuotta 2017. Suojelupoliisi arvioi ja kuvasi terrorismin uhkaa muodollisten luokitusten sijaan vapaan sanallisen kuvauksen avulla. Supo siirtyi kesäkuussa 2017 neliportaisen terrorismin uhkatason käyttöön.

Uhkatasojen tarkoituksena on antaa tilannekuva siitä, millainen terrorismin uhka Suomeen kohdistuu ja onko uhkatasossa tapahtunut muutosta aiempaan arvioon verrattuna. Ensimmäinen uusi uhkatasoarvio annettiin 14.6.2017, jolloin uhka arvioitiin tasolle 2 "Kohonnut". Lähde: (supo.fi Kansallisen turvallisuuden katsaus 5.12.2019)

Supon uhkatasoluokittelu 2017 -2023

Matala (Low)
Kohonnut (Elevated)
Korkea (High)
Erittäin korkea (Severe)

Vuonna 2024 supo siirtyi käyttämään aiemman neliportaisen terrorismin uhka-asteikon sijaan uutta viisiportaista asteikkoa.

Matala (Low)
Mahdollinen (Possible)
Kohonnut (Elevated)
Korkea (High)
Välitön (Imminent).

Yhdysvallat (National Strategy for Homeland Security) luopui 2011 terrorismin uhkatasoa kuvaavien värikoodien käytöstä, jotka olivat seuraavia:

Vihreä (Low)
Sininen (Guarded)
Keltainen (Elevated)
Oranssi (High)
Punainen (Severe).

Nykyisin Yhdysvalloissa käytetään ainoastaan kahta normaalistasosta poikkeavaa luokitusta, jotka ovat seuraavat:

Kohonnut (Elevated)
Välitön (Imminent).

Britanniassa (Englanti, Skotlanti, Wales) on käytössä Pohjois-Irlannista peräisin oleva viisiportainen terrorismin uhkaluokitus, joka on seuraava:

Matala (Low - an attack is unlikely)
Kohtalainen (Moderate - an attack is possible but not likely)
Huomattava (Substantial - an attack is a strong possibility)
Vakava (Severe - an attack is highly likely)
Kriittinen (Critical - an attack is expected imminently)

Ruotsissa terrorismin uhka-arviosta päättää Nationellt centrum för terrorhotbedömning (NCT) (National Centre for Terrorist Threat Assessment). Käytössä on viisiportainen terrorismin uhkaluokitus, joka on seuraava:

Ei uhkaa (inget hot)
Matala uhka (lågt hot)
Kohonnut uhka (förhöjt hot)
Korkea uhka (högt hot)
Erittäin korkea uhka (mycket högt)

Onko Suojelupoliisin viisiportaisesta terrorismin uhka-asteikosta hyötyä?
Supon käyttämä viisiportainen terrorismin uhka- on työkalu, jolla pyritään kuvaamaan terrorismin todennäköisyyttä Suomessa. Sen tarkoituksena on tarjota viranomaisille, päättäjille ja kansalaisille yhtenäinen käsitys turvallisuustilanteesta ja helpottaa varautumista. Kysymys kuitenkin kuuluu, onko tällaisesta asteikosta todellista hyötyä vai vääristääkö se kuvaa todellisista uhista.

Uhka-asteikon perusteella voi tehdä vain yleisluonteisia johtopäätöksiä terrorismin uhkasta. Uhka-asteikon rinnalla tarvitaan jatkuvaa, avoimempaa viestintää hybridiuhista, valtiollisista toimijoista ja yksittäisten tekijöiden ennalta-arvaamattomuudesta, jotta käsitys turvallisuudesta olisi realistinen.

Mitä tekijöitä supo huomioi uhka-arvioissaan?

Tiedustelutieto
Kansainvälinen tiedusteluyhteistyö ja viranomaisten omat havainnot esimerkiksi epäilyttävistä kontakteista, verkostoista ja liikkeistä.

Terroristijärjestöt ja verkostot
Terroristijärjestöjen tai niihin kytköksissä olevien henkilöiden ja ryhmien toimintakyky sekä motivaatio. Tunnetut henkilöt, jotka osoittavat kiinnostusta väkivaltaiseen ideologiaan, osallistuvat radikaaliin toimintaan tai pitävät yhteyttä terroristijärjestöihin.

Toiminta Euroopassa ja Lähi-idässä, mahdolliset yhteydet Suomeen, rahoitus, matkustaminen konfliktialueille.

Kansainvälinen tilanne
Esimerkiksi ISISin tai al-Qaidan propagandan aktiivisuus, suurten kaupunkien isku-uhat muualla Euroopassa.

Tekniset valmiudet
Saatavilla olevat aseet, räjähteet tai tiedot iskujen toteuttamiseen ja mahdollisten iskusuunnitelmien aikajänne.

Turvallisuusympäristö Suomessa
Esimerkiksi tapahtumien määrä, symboliset kohteet (lähetystöt, uskonnolliset tilat, infrastruktuuri).

Mitä jää vähemmälle huomiolle tai mitä ei voida huomioida?

Yksittäiset, ennakoimattomat toimijat
Spontaanisti radikalisoituneet henkilöt, jotka eivät ole viranomaisten seurannassa. Heidän tekonsa eivät näy tiedustelutiedoissa.

Nopeat radikalisoitumisprosessit
Henkilö voi siirtyä passiivisesta seuraajasta tekijäksi hyvin nopeasti, jolloin uhka-arvio ei ehdi päivittyä.

Laajemmat turvallisuusuhat
Asteikko koskee vain terrorismia, joten valtiollinen vakoilu, informaatiovaikuttaminen, kyberhyökkäykset ja valtioterrorismi sekä hybriditoimet jäävät ulkopuolelle.

Kansalaisten subjektiivinen turvattomuus
Asteikko ei kerro, miten ihmiset kokevat arjen turvallisuuden, vaan vain viranomaisten käsityksen terrorismiriskiin liittyen.

Taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset
Vaikka terrorismin uhka-arvio olisi ”matala”, se ei huomioi, miten paljon resurssien sitoutuminen varautumiseen vaikuttaa yhteiskuntaan.

Hyödyt
Asteikon keskeisin etu on sen yksinkertaisuus. Viisi porrasta muodostavat selkeän ja helposti ymmärrettävän tavan kuvata monimutkaista tilannearviota. Se antaa viranomaisille ja tapahtumajärjestäjille mahdollisuuden suhteuttaa turvatoimiaan uhkatason mukaan.

Asteikko on kansainvälisesti vertailukelpoinen, mikä helpottaa yhteistyötä muiden maiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Kansalaisille se tarjoaa yleiskuvan siitä, kuinka todennäköisenä viranomaiset pitävät terrori-iskua Suomessa.

Rajoitteet
Terrorismin uhka-asteikko yksinkertaistaa terrorismin uhkaa liikaa. Se ei kerro, minkälaisesta uhasta on kyse tai mikä toimija sen taustalla on. Kansalaisille voi jäädä epäselväksi, mitä eroa on esimerkiksi “merkittävällä” ja “korkealla” uhalla, tai mitä heidän tulisi konkreettisesti tehdä tai huomioida eri uhkatasoilla.

Asteikko mittaa vain terrorismia, ei muita vakavia turvallisuusuhkia. Tämä voi vääristää kansalaisten käsitystä turvallisuuden kokonaistilanteesta, sillä Suomen suurimmat uhat liittyvät tällä hetkellä valtiollisiin toimijoihin, erityisesti Venäjän harjoittamaan valtioterrorismiin, kuten salamurhiin ja sabotaaseihin sekä hybridivaikuttamiseen ja tiedusteluun.

Yksittäisten tekijöiden ennakoimattomuuden ongelma
Suurin osa viime vuosien terroriteoista Euroopassa on ollut yksittäisten toimijoiden toteuttamia. Tällaisen “yksinäisen suden” radikalisoitumista on lähes mahdotonta ennustaa, eikä se aina näy viranomaisten tiedustelutiedoissa.

Tämä tarkoittaa, että terroriteko voi toteutua yhtä hyvin esimerkiksi tasoilla ”matala” ja ”kohonnut”. Asteikko ei siis koskaan voi toimia varmana mittarina sille, onko isku mahdollinen. Se kertoo ainoastaan yleisestä todennäköisyydestä, ei yksittäisistä riskeistä. Tämä rajoittaa sen käytettävyyttä erityisesti kansalaisille suunnattuna turvatiedon lähteenä.

Miksi terroriteko voi toteutua missä tahansa luokassa?

Luokitus perustuu supon arvioimaan todennäköisyyteen, ei varmuuteen. Uhkataso ”matala” tarkoittaa vain, että supon tiedossa ei ole tekijöitä, jotka nostaisivat riskiä.
Radikalisoituminen voi tapahtua nopeasti, ja suunnitelmat voivat olla hyvin yksinkertaisia (ajoneuvoiskut, teräaseet). Näitä on vaikea havaita etukäteen.
Yksittäiset toimijat eivät aina kuulu verkostoihin tai ole viranomaisten seurannassa, joten heidän toimintansa ei näy uhka-arvion taustatiedoissa.

Mitä tämä merkitsee uhka-asteikolle?
Matala taso ei takaa, ettei iskua tapahtuisi. Se kuvaa vain supon näkemystä yleisestä riskitasosta. Toisaalta seuraava taso ”mahdollinen” on käyttökelpoinen kaikissa tilanteissa, koska terrori-isku on mahdollinen kaikissa yhteiskunnan oloissa.

Tämä rajoittaa asteikon ennustearvoa ja vahvistaa ajatusta siitä, että asteikko on hyödyllinen vain suuntaa antavana työkaluna, ei takeena turvallisuudesta.

Kohonnut

2025
Supon arvion mukaan terrorismin tilannekuvassa ei ole tapahtunut muutoksia. Supon arvion mukaan terrorismin uhka on viisiportaisen asteikon tasolla kolme eli kohonnut. Suomessa on edelleen äärioikeistolaisia ja radikaali-islamistisia toimijoita, joilla on halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen. Todennäköisimmän isku-uhkan muodostavat näiden ideologioiden yksittäiset kannattajat tai pienryhmät. Lähde: (supo.fi Kansallisen turvallisuuden katsaus 2025)

Suomessa on kaksi keskeistä uhkaa:

ääri-islamistinen terrorismi sekä
äärioikeistolainen radikalismi.

Lähi-idästä lähtöisin oleva uhka on kasvanut, koska konfliktialueilta palaavilla henkilöillä on väkivaltakokemusta, ja kansainvälisiä iskusuunnitelmia on paljastunut myös Pohjoismaissa. Suomessa on lisäksi tullut ilmi ISIL-verkoston toimintaa, joka ei kohdistunut suoraan Suomeen, mutta oli osa laajempaa kansainvälistä järjestelyä.

Merkittävää ja konkreettista uhkatason kasvua ovat kuitenkin aiheuttaneet Venäjän organisoimat sabotaasi-iskut. Näitä toimia supo ei kuitenkaan näytä luokittelevan terrori-iskuiksi, vaikka kyse on valtioterrorismista, joka voi kohdistua kriittisen infrastruktuurin lisäksi täysin syyttömiin ihmisiin tai ulkopuolisiin. Edelleen näyttää siltä, että supon kiinnostus kohdistuu vain äärioikeistolaisiin ja radikaali-islamistisiin toimijoihin.

2024
Huomaa supon uusi viisiportainen uhkaluokitus vuodesta 2024 alkaen. Supon mukaan terrorismin uhkataso on Suomessa hieman noussut kansainvälisessä turvallisuustilanteessa tapahtuneiden kielteisten kehityskulkujen seurauksena.

Turvallisuusluokitus on tasolla kolme eli kohonnut, joka vastaa vanhan turvallisuusluokituksen tasoa kaksi. Terrorismin uhkatason arvioon ovat vaikuttaneet mm. Lähi-idän konfliktit, Euroopassa aktivoituneet Isilin verkostot, äärioikeiston kansainväliset verkostot ja alaikäisten radikalisoituminen.

Suomessa todennäköisimmän terrori-iskun uhka kohdistuu edelleen äärioikeistolaisista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavista yksittäisistä henkilöistä ja pienryhmistä.

Supo on julkaissut Kansallisen turvallisuuden katsauksia vuodesta 2020. Vuonna 2024 supo ei kuitenkaan julkaissut Kansallisen turvallisuuden katsausta. SecMeter viittaa vuoden 2024 terrorismin arviossa supon Kansallisen turvallisuuden katsaukseen 2025. Vuoden 2024 terrorismin uhkataso on tulkittava supon uuden viisiportaisen uhkaluokituksen mukaisena tasolle kolme.

2023
Terrorismin uhka on säilynyt edellisvuoden tasolla kaksi eli kohonnut. Todennäköisimmän uhkan muodostavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Terrorismia tukeva muu toiminta on Suomessa varainkeruuta ja ideologian levittämistä verkossa.

Radikaali-islamistista terrorismia tuetaan Suomessa välittämällä rahaa henkilöille, jotka kytkeytyvät terroristiseen toimintaan.

Väkivallan uhka aiheutuu äärioikeistolaista terrorismia kannattavista verkkoyhteisöistä, joissa ihannoidaan joukkosurmaajia, kannustetaan iskujen toteuttamiseen ja jaetaan materiaalia iskujen suunnitteluun. Lähde: (supo.fi Kansallisen turvallisuuden katsaus 2023)

2022
Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut. Supo on tunnistanut äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia henkilöitä, jotka muodostavat yksilöinä tai pienryhminä huomionarvoisen terrorismin uhkan Suomessa.

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka säilynyt ennallaan. Supo on tunnistanut radikaali-islamistista ideologiaa kannattavia henkilöitä, joilla on halu ja kyky terrori-iskun toteuttamiseen. Uhkan aiheuttavat ensisijaisesti yksittäiset henkilöt ja pienryhmät.

Äärivasemmiston ja Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) muodostama terrorismin uhka Suomessa on matala. Äärivasemmistolainen toiminta keskittyy Suomessa pääasiassa antifasistiseen aktivismiin sekä PKK:n toiminnan tukemiseen. Lähde: Supon vuosikirja 2022

2021
Terrorismin tilannekuva on edellisen vuoden tasolla. Supon laatiman kansallisen turvallisuuskatsauksen mukaan pääasiallisen terrorismin uhkan Suomessa aiheuttavat edelleen äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat henkilöt ja pienryhmät.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä ei ole toistaiseksi kasvanut ja on noin 390 henkilöä. Supo pitää terrorismin uhkan edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi (kohonnut). Suomeen on palaamassa ihmisiä Syyrian ja Irakin konfliktialueelta, jonka seurauksena radikaalit verkostot vahvistuvat Suomessa. (Lähde: Supo, kansallisen turvallisuuden katsaus 2021)

2020

"Terrorismin uhka säilyy todennäköisesti lyhyellä aikavälillä neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut". Supo katsoo, että, radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät muodostavat suurimman terrorismin uhkan Suomessa. Supo on tunnistanut äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia ihmisiä. Samaan aikaan on olemassa radikaali-islamilainen terrorismin uhka. Lähteet; (supo.fi tiedote 29.10.2020, supo.fi Kansallisen turvallisuuden katsaus 2020)

"Terrorismin tilannekuva ja toimintakenttä ovat kuitenkin muuttuneet sekä Suomessa että kansainvälisesti. Erityisesti tämä muutos koskee radikaali-islamistista terrorismia, mutta myös äärioikeistolaista ja äärivasemmistolaista liikehdintää.” Lähde: (supo.fi Terrorismin uhka-arvio 2.4.2020)

2019
Supo pitää Suomeen palaavia Isis-taistelijoita uhkana Suomelle. Syyrian ja Irakin konfliktialueilta Eurooppaan palaavat vierastaistelijat ja heidän perheensä muodostavat erityisen terrorismiuhan verkostojensa, sota-alueilta saatujen kokemusten ja koulutuksen vuoksi ja palatessaan saattaisivat vahvistaa Suomeen jo syntynyttä jihadistista alamaailmaa. Supon mukaan Suomesta on lähtenyt vierastaistelijoiksi yli 80 varmuudella tunnistettua henkilöä. Todellinen määrä on luultavasti suurempi. Lähteet: (aamulehti.fi 22.2.2019, iltalehti.fi 5.7.2019)

Merkittävimmän terrorismiuhkan muodostavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta, sekä mahdolliset konfliktialueelta palaavat vierastaistelijat. Lähde: (supo.fi Kansallisen turvallisuuden katsaus 5.12.2019)

Supon viestintäasiantuntija Minna Passi arvioi Syyriasta al-Holin leiriltä palaavien henkilöiden lisäävän Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa seuraavasti: "Arvioimme, että alueelta mahdollisesti palaavat naiset todennäköisesti jatkavat terroristista toimintaa, verkostoituvat keskenään ja integroituvat jälleen kotimaisiin jihadistisiin verkostoihin."

"Alueelta mahdollisesti palaavat lapset tarvitsevat todennäköisesti laaja-alaista tukea vuosien ajan. Jos integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei onnistu, on mahdollista, että myös heistä muodostuu ajan oloon turvallisuusuhkaa." Lähde: (yle.fi 10.12.2019)

2018
Supon vuosikirjan julkistamistilaisuudessa keskiviikkona 22.3.2018 supon päällikkö Antti Pelttari piti terrorismin tilannekuvan tasolla ”Kohonnut”. Terrorismin uhkaa luonnehdittiin korkeammaksi kuin koskaan aiemmin. Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa muodostavat edelleen yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta tai terroristijärjestöjen kehotuksista.

Suojelupoliisin tietoon on tullut aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä suunnitelmia ja hankkeita Suomessa. Propaganda kehottaa iskuihin Suomessa.

Terrori-iskujen uhka länsimaisia intressejä ja turistikohteita vastaan on kohonnut, ja myös suomalaiset voivat joutua länsimaita vastaan suunnattujen iskujen kohteiksi. Lähteet: (supon vuosikirjan julkistamistilaisuus 22.3.2018, supon vuosikirja 2017, sivu 10)

2017
Suojelupoliisi piti ennallaan aiemman uhka-arvionsa. Vaikka terroristijärjestöjen suunnitelmallisten iskujen uhka on matala, yksittäisten terrorististen väkivallantekojen uhka on edelleen kohonnut Suojelupoliisin kesäkuussa 2014 antaman arvion jälkeen. Suomalaiset voivat joutua kohteiksi myös ulkomailla länsimaita vastaan suunnatuissa iskuissa. Lähde: (supo.fi terrorismin uhka-arvio 3.11.2015)

Kesäkuun puolivälissä 14.6.2017 supo nosti terrorismin uhka-arviotaan tasolle 2. Kohonnut. Samalla supo otti käyttöön uuden terrorismin uhka-arvioasteikon ja arviointikriteeristön. Uhka-arvio nousi korkeimmalle tasolle, kuin koskaan aiemmin Suomessa. Lähteet: (supo.fi uutisia terrorismin uhka-arvio 14.6.2017, poliisi.fi tiedotteet 14.06.2017 Poliisihallitus)

2016
Supon terrorismin uhka-arvion mukaan väkivallantekojen uhka on kohonnut entisestään. Suurimman terrorismin uhan muodostavat radikaali-islamistinen terrorismi ja sen tukitoiminnot, kuten al-Qaidan maailmanlaajuinen verkosto sekä sen kanssa kilpaileva, "Islamilaiseksi kalifaatiksi" julistautunut terroristiryhmä ISIL. Lähde: (supo 2015, muutosten vuosi, sivu 20)

Supon päällikkö Antti Pelttarin mukaan tilannekuva on muutoksessa, se on menossa hitaasti huonompaan suuntaan. Lähde: (yle.fi 12.7.2016)

2015
Supon uhka-arvion mukaan Suomeen kohdistuva terroriuhka on kohonnut ja monimuotoistunut vuoden 2014 tasosta. Vaikka terroristijärjestöjen suunnitelmallisten iskujen uhka on matala, yksittäisten terrorististen väkivallantekojen uhka on edelleen kohonnut Suojelupoliisin kesäkuussa 2014 antaman arvion jälkeen. Suomalaiset voivat joutua kohteiksi myös ulkomailla länsimaita vastaan suunnatuissa iskuissa

Iskujen tekijät voivat olla yksittäisiä radikalisoituneita henkilöitä tai pienryhmiä. Tekijät toimivat joko täysin itsenäisesti tai heillä saattaa olla kytköksiä ulkomailla toimiviin väkivaltaisiin verkostoihin. Iskut saatetaan toteuttaa hyvin lyhyellä aikajänteellä. Lähde: (supo, lehdistötiedote 3.11.2015)

Matala

2014
Terroristijärjestöjen muodostama uhka on Suomessa edelleen vähäinen. Suomen ulkopuolella tapahtuva terroriteko, voi kuitenkin nopeasti vaikuttaa tilannekuvaan.

Suomessa yrityksiin ei kohdistu tunnistettua terroriteon uhkaa. On kuitenkin mahdollista, että Suomessa asuva henkilö suunnittelee, tukee tai osallistuu muualla toteutettavaan terroritekoon itsenäisesti tai yhdessä muiden kanssa. Lähde: (poliisi.fi/supo Terrorismin uhka-arvio)

Supon torstaina 12.6.2014 julkaiseman uuden uhka-arvion mukaan ilman ulkopuolista ohjausta tehtyjen väkivallantekojen uhka on kohonnut. Tilannekuvan muutokseen johti Syyrian konflikti. Syyrian konfliktiin osallistuneita henkilöitä arvioidaan olevan Suomessa 30 - 40, joista noin 20 henkilöä on osallistunut väkivaltaisuuksiin.

2013
Organisoituneen radikaali-islamistisen tai muun terrorismin uhka suoraan Suomea tai sen väestöä kohtaan on kuitenkin edelleen vähäinen. Suomessa oleskelee aiempia vuosia enemmän henkilöitä, joilla on yhteyksiä ulkomaisiin terroristiverkostoihin.

Yksittäisten radikalisoituneiden henkilöiden muodostamaa uhkaa on vaikea torjua. Terrorismiin liittyvät tapahtumat muualla voivat vaikuttaa Suomen turvallisuustilanteeseen nopeasti ja ennakoimattomalla tavalla.

Kotimaista huolestuttavaa kehityssuuntaa edustaa vuoden 2012 aikana havaittu lisääntynyt vastakkainasettelu äärioikeiston ja antifasististen toimijoiden välillä. Johtajattoman vastarinnan taktiikkaa soveltavat yksittäiset henkilöt tai pienet toimintasolut voivat aiheuttaa Suomessa ääriliikehdintään liittyvän turvallisuusuhan. Lähde: (supon vuosikertomus 2012)

2012
Suomessa terrorismin tilannekuva on muuttumassa. Terrorismi on tullut lähemmäksi Suomea, mutta uhka on pienempi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Riskihenkilöiden määrä on kuitenkin kasvanut.

Terrorismiyhteyksistä epäiltyjen määrä on Suomessa kasvanut takavuosien kymmenistä henkilöistä Vuonna 2011 paljastuneen Suomen ensimmäisen terrorismirikoksen tutkinta on tuonut esiin uusia epäiltyjä ja uusia rikosnimikkeitä. Lähteet: (pohjalainen.fi 5.2.2012, Pohjalainen 5.2.2012 sivu 3, ilkka.fi 5.2.2012)

2011
Suomeen ei kohdistu varsinaista terroriuhkaa, mutta yksilöiden tekoja on vaikea ennakoida, sillä niihin saattaa liittyä myös psyykkisiä tekijöitä. Lähde: (Ylitarkastaja Tuomas Portaankorva, STETE Eduskunnan kansalaisinfo 9.2.2011)

Terrorismin kansainväliset ja eurooppalaiset trendit eivät toistaiseksi ole näkyvästi ilmenneet Suomessa. Lähde: (Kutsu Suojelupoliisin tiedotustilaisuuteen 3.5.201, supon tiedote 28.4.2011)

2010
Suojelupoliisin terrorismintorjunnan yksikön päällikkö Lasse Anttila totesi seuraavaa: "Suomeen kohdistuva terrorismin uhka oli vähäinen. Supo ei havainnut seikkoja, joiden perusteella olisi pitänyt käynnistää esitutkinta terrorismirikoksesta. Supon mukaan Suomesta ei ole myöskään karkotettu ihmisiä terrorismiepäilyjen takia." Lähde: (HS.fi 19.11.2009)

2009
Suojelupoliisin esitteessä 2008-2010 todettiin seuraavaa: "Suomeen kohdistuvien terroritekojen uhka oli vuonna 2009 vähäinen. Suomessa oleviin yksittäisten valtioiden intresseihin ja Suomessa järjestettäviin kansainvälisiin tapahtumiin kohdistui kuitenkin uhkia. Vaikka kokonaistilanne oli hyvä, viranomaisten oli huomioitava terrorismiin liittyvän toiminnan harjoittaminen myös Suomessa." Lähde: (SUPO60, sivu 11, Yliopistopaino, Helsinki 2009)

2008
Supon päällikkö Ilkka Salmi totesi vuoden 2009 alussa seuraavaa: "Suomessa ei ole viitteitä maahanmuuttajien voimakkaasta radikalisoitumisesta. Jos maahanmuuttajien kotouttaminen epäonnistuu, sillä voi olla vaikutuksia järjestykseen ja turvallisuuteen. Pahimmassa tapauksessa voi ilmetä vakavampaakin toimintaa Suomen alueella." Lähde: (TV1:n Ykkösaamu 17.1.2009)

2007
Supon toimintakertomuksessa vuodelta 2007 todetaan seuraavaa: "Suomessa terrorismin uhka ei ole vuoden 2007 aikana ole merkittävästi kasvanut. Maassamme on kuitenkin sellaisten maiden intressejä, joihin kohdistuu korostunut ääri-islamilainen terroriuhka."

2006
Supon toimintakertomuksessa vuodelta 2006 todetaan seuraavaa: "Päättynyt vuosi oli suojelupoliisin ydintoimintojen eli terrorismin torjunnan, vastavakoilun ja ääriliikeseurannan osalta varsin rauhallinen."

2005
Supon turvallisuuskatsauksessa 7.12.2005 todetaan seuraavaa: "Suomi ja suomalaiset eivät ole terroristijärjestöjen todennäköisiä kohteita, mutta Suomessa on sellaisten maiden edustajia ja tiloja, joita vastaan on tehty terrori-iskuja muualla."

2004
Supon turvallisuuskatsauksessa 7.12.2004 todetaan seuraavaa: "Suomeen ei kohdistu suoranaista terrorin uhkaa, mutta terrorismiin kytkeytyvään värväykseen, rahoitukseen ja muuhun yhteydenpitoon liittyviä väitteitä ja viitteitä on syytä seurata."

2003
Keskusrikospoliisin toimintakertomuksessa vuodelta 2003 todetaan seuraavaa: "Terrorismin rahoituksesta ei viitteitä. Rahanpesun selvittelykeskukselle tehdyissä ilmoituksissa epäilyttävistä liiketoimista ei vuoden 2003 loppuun mennessä ole ollut mainintoja terrorismin rahoittamiseen liittyvistä epäilyistä."