IB - SecMeter

Sisältöön

IB

Yritysturvallisuus > Tiedustelupalvelut > Ruotsi
IB on Ruotsin sotilastiedustelupalvelu (Informationsbyrån, leikkisästi Inhämtning Birger). IB:n edeltäjä T-toimisto (T-kontoret) toimi vuosina 1946-1965. T-toimiston johtajana toimi konservatiivi Thede Palm.

T-toimisto oli salainen sotilaallinen organisaatio ja suoraa jatkoa C-toimistolle (C-kontoret), joka toimi vuosina 1936 - 1946.

Ruotsissa toimi myös ryhmä B (ryhmä Birger), jonka johtaja oli sosiaalidemokraatti Birger Elmer. Ryhmä B sai virallisen aseman puolustusvoimien esikunnassa vuonna 1957.

Ryhmän tarkoituksena oli suorittaa operaatioita, joilla tunnistettiin Ruotsia uhkaavat turvallisuusriskit. Käytännössä tämä tarkoitti kommunistien luettelointia ja heidän toiminnan seuraamista.

IB perustettiin vuonna 1965, koska säpon uskottiin olevan KGB:n soluttama. IB:n johtajaksi valittiin ryhmä B:n johtaja Birger Elmer. Elmer toimi IB:n johtajana vuoteen 1975 saakka. IB:n perustamisesta alkaen sen ja säpon välillä vallitsi epäluottamuksen ilmapiiri.

Yleiseen tietoisuuteen IB:n olemassaolo tuli keväällä 1973, kun kaksi ruotsalaista toimittajaa Jan Guillou ja Peter Bratt paljasti entisen IB-virkailijan Håkan Isaksonin avulla sen vakoilleen Ruotsin omia kansalaisia. Ruotsin kansalaisten vakoilu oli alkanut heti toisen maailmansodan päätyttyä ja jatkunut vuosikymmeniä.  IB oli kiinnostunut erityisesti vaarallisina pitämistään vasemmistolaisista, kommunisteista, kirjailijoista ja muista Moskovan puuhamiehistä. Tutustu aiheeseen tarkemmin.

Vuodesta 1982 IB tunnettiin nimellä SSI (Sektionen för Särskild Inhämtning, Division of Special Collection) ja vuodesta 1989 se tunnettiin nimellä KSI ( Kontoret för Särskild Inhämtning, Office of Special Collection) eli erityistiedon toimisto. Se on osa Ruotsin puolustusvoimien tiedustelu- ja turvallisuuspalvelua MUSTia.

Organisaationa IB on Suomessa tunnettu pitkään Suomen sosiaalidemokraattien ja puolustusvoimien yhteistyökumppanina. Pääesikunnan tiedusteluosaston päällikkö tapasi IB:n johtajaa säännöllisesti.

Donald Forsberg työskenteli 24 vuotta IB ja sotilastiedustelun vakoilutehtävissä. Hän osallistui vuosien ajan operaatioon nimeltä "Tennstopet", jossa Neuvostoliiton tiedustelupalvelun agentit yrittivät värvätä Ruotsista uusia agentteja.

Donald Forsberg kuului ryhmään, jonka tehtävänä oli vakoilla Neuvostoliiton tiedustelupalvelujen toimintaa ja paljastaa kontaktit. Operaatio sai nimensä Tukholmassa sijaitsevasta ravintola Tennstopetista, jossa tiedusteluoperaatio pyöri lähes kellon ympäri.

Forsbergin ryhmän tehtävänä oli tunnistaa vakoilijat vertaamalla Neuvostoliiton lähetystön työntekijöiden kuvia ravintolavieraisiin ja seurata keitä he tapaavat. Käytännön syistä Neuvostoliiton tiedustelupalvelun edustajien vaikeat nimet korvattiin yksinkertaisilla lyhyillä koodeilla. Forsberg huomasi, että Neuvostoliiton agentit pyrkivät saamaan kontakteja esimerkiksi toimittajiin pyytämällä tarjoilijaa viemään drinkki kyseiselle henkilölle ja osoittamaan hänelle kuka drinkin tarjosi.

IB:n Suomen operaatio
IB toteutti Suomen alueella useita salaisia tiedusteluoperaatioita Neuvostoliittoa vastaan, joista presidentti Kekkonen oli erityisen harmissaan.

Suomi oli IB:lle tärkein toiminta-alue. IB ryhtyi jo 1960-luvun jälkipuolella kuvaamaan ilmasta käsin Suomen sotilaallisia kohteita, järjesti yhteistyössä CIA:n kanssa jonkin asteisen maihinnousuharjoituksen, kuunteli Neuvostoliiton sotilastaajuuksia Imatran valtionhotellista ja Suomen aluevesiltä sekä seurasi presidentti Kekkosen yksityiselämää. Tämän kaiken Ruotsin ulkoministeri Sven Andersson luonnollisesti kiisti.

Vuonna 1974 Suomi esitti Ruotsille kaikkiaan kaksi salaista protestia vakoilutoiminnan takia. IB:n harjoittama salainen vakoilutoiminta Suomen alueella Neuvostoliittoa vastaan oli omiaan murentamaan pysyvästi Kekkosen luottamuksen Ruotsin valtiojohtoon, erityisesti pääministeri Olof Palmeen ja ulkoministeri Sven Anderssoniin (Juhani Suomen esittämä näkemys).

Keväällä 1974 Kotkan edustalta Lopaskerin saaren rantavesistä nostettiin supon valvonnassa IB:n käyttämät kuunteluaseman laitteet ja nauhuri, joka oli ollut toiminnassa veteen heitettäessä. Löydettäessä laitteen kuuntelukanavien säätimet osoittivat edelleen IB:n kuuntelutaajuuksia.

Selvitysten perusteella supo varmistui, että ruotsalaiset olivat kuunnelleet ja nauhoittaneet Leningradin sotilaspiirin, rajavartioston ja Itämeren laivaston radioliikennettä, ilmailuliikennettä sekä suomalaisten viranomaisten radioliikennettä (Puolustusvoimat, rajavartiosto ja poliisi).

Kuuntelulaitteiden löydyttyä Kekkonen kehotti ulkoministeriön esittämään Ruotsille toisen protestin IB:n toiminnasta. Pääministeri Olof Palme suostui myöntämään vain, että IB:n vene oli käväissyt Suomessa "täydentämässä muonavarastoja".

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön