Kiskonta

Yritysturvallisuus > Compliance

Kiskonta

Kiskonta on rikoslain (36 luku 6 §) mukaan rangaistava teko. Törkeä kiskonta on puolestaan säädetty rangaistavaksi rikoslain 36 luvun 7 §:ssä.

Kiskonta jaetaan kahteen päätyyppiin:

esinekiskontaan
luottokiskontaan

Rikoksena kiskonta esiintyy usein osana laajempaa rikoskokonaisuutta ja voi liittyä esimerkiksi:

ihmiskauppaan
työsyrjintään
työaikasuojelurikokseen
kirjanpitorikokseen
kätkemis- ja rahanpesurikoksiin
laittomaan velanperintään

Kiskonnasta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Törkeästä kiskonnasta voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Tehtävälista

Eettiset ohjeistot ja toimintaohjeet

Laadi ja ota käyttöön eettiset ohjeet (Code of Conduct), jotka kieltävät kaikenlaisen epäeettisen painostuksen, hyväksikäytön ja epäasialliset sopimusehdot.
Määrittele selvästi, mitä pidetään hyväksyttävänä sopimus- ja luottokäytäntönä.
Korosta tasavertaisuutta liiketoimintasuhteissa ja sopimusneuvotteluissa.

Toimittajien ja alihankkijoiden valvonta

Varmista, että kaikki alihankkijat ja yhteistyökumppanit sitoutuvat samoihin eettisiin periaatteisiin.
Toteuta due diligence -tarkastuksia ennen sopimusten solmimista.
Auditoi säännöllisesti yhteistyökumppaneiden toiminta erityisesti ulkomailla.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Luo sisäisiä kontrollimekanismeja sopimusten ja maksuehtojen valvomiseksi.
Arvioi säännöllisesti riskit, jotka liittyvät sopimuskumppaneihin, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin.
Seuraa erityisesti epätyypillisiä luottosopimuksia tai maksuehtoja.

Henkilöstön koulutus ja tietoisuuden lisääminen

Kouluta johto ja työntekijät tunnistamaan kiskonnan muodot ja riskit (esim. kohtuuttomat ehdot, hyväksikäyttö).
Järjestä säännöllisiä koulutuksia lakisääteisistä oikeuksista ja velvollisuuksista.
Informoi erityisesti ulkomaista työvoimaa heidän oikeuksistaan ja siitä, miten toimia epäeettisen kohtelun kohteeksi joutuessaan.

Ilmoituskanavat ja anonyymit vihjeet

Perusta whistleblower-järjestelmä tai vastaava ilmoituskanava, jossa työntekijät tai kumppanit voivat ilmoittaa epäilyttävästä toiminnasta.
Varmista ilmoittajien anonymiteetti ja suoja kostotoimia vastaan.

6. Sopimusten hallinta ja juridiikka

Varmista, että kaikki sopimukset tarkastetaan juridisesti ennen hyväksymistä.
Vältä ehtoja, joita voitaisiin pitää selvästi epäsuotuisina vastapuolelle erityisesti silloin, kun tämä on taloudellisesti tai sosiaalisesti heikossa asemassa.
Dokumentoi sopimusprosessit huolellisesti, jotta voidaan osoittaa vastapuolen tahdonvapaus.

Johto sitouttaa ja valvoo

Yritysjohdon on näytettävä esimerkkiä noudattamalla ja valvomalla eettisiä periaatteita.
Vastuullisuus sisällytetään yrityksen strategiaan ja mittaristoihin (esim. ESG-raportointi).

Asia Tapauksia

Kiskonta on rikos, joka on säädetty rangaistavaksi rikoslain 36 luvun 6 §:ssä. Törkeä kiskonta on puolestaan määritelty rikoslain 36 luvun 7 §:ssä. Kiskonta jakautuu kahteen alatyyppiin: esinekiskontaan ja luottokiskontaan.

Esinekiskonta
Esinekiskonnasta on kyse silloin, kun tekijä käyttää hyväkseen uhrin taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta esimerkiksi sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä. Tavoitteena on hankkia itselleen tai toiselle selvästi vastikkeeseen nähden epäsuhtaista taloudellista etua. Esinekiskonnan tunnusmerkistö:
uhrin ahdingon tai riippuvuussuhteen hyödyntäminen

hyväksikäytön ajoittuminen oikeustoimen, kuten sopimuksen, yhteyteen
taloudellisen edun hankkiminen itselle tai toiselle
edun selvä epäsuhtaisuus vastikkeeseen
tahallisuus

Luottokiskonta
Luottokiskonnassa kyse on kohtuuttoman koron tai muun epäoikeudenmukaisen taloudellisen edun perimisestä luoton yhteydessä. Rangaistavuus ei edellytä uhrin taloudellisen ahdingon hyväksikäyttöä . Riittävää on, että luoton ehdot ovat selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen.

Luottokiskonta on yleistä niin sanottujen "harmaiden rahoittajien", eli rikollisverkostoihin kytkeytyvien epävirallisten lainanantajien keskuudessa. Uhrina ovat usein henkilöt tai yritykset, jotka ovat ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin ja joutuvat hyväksymään kohtuuttoman epäedulliset lainaehdot.

Huomionarvoista on, että kiskontarikoksen täyttyminen ei riipu siitä, kuka on määrittänyt maksuehdot. Esimerkiksi Vaasan hovioikeuden tuomiossa (28.9.2007 nro 1220) todettiin, että sillä ei ole merkitystä, vaikka uhri olisi itse esittänyt kohtuuttoman suorituksen määrän.

Kiskonta sopimuksen pätemättömyysperusteena
Kiskonta voi myös johtaa oikeustoimen, kuten sopimuksen pätemättömyyteen. Tällöin edellytyksenä on, että sopimuksesta hyötyvän osapuolen menettely on moitittavaa.

"Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu." Oikeustoimilaki 31 § (228/1929)

Kiskonnantapainen työsyrjintä
Rikoslain 47 luvun 3 a §:n mukaan kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä voidaan tuomita rangaistus, jos työntekijä tai työnhakija asetetaan huomattavan epäedulliseen asemaan hyödyntämällä tämän ahdinkoa, riippuvuussuhdetta, ymmärtämättömyyttä tai tietämättömyyttä.

Kiskonnantapainen työsyrjintä on yleistynyt etenkin työvoimavaltaisilla aloilla. Vuonna 2009 tutkittiin yli 20 vakavaa työelämään liittyvää kiskonta- tai ihmiskauppatapausta.

Usein tapaukset liittyvät ulkomaisen työvoiman käyttöön. Suomeen saapuvat työntekijät voivat olla haavoittuvassa asemassa, eivätkä he aina tunne suomalaista lainsäädäntöä tai osaa vaatia oikeuksiaan.

Rangaistukset
Kiskonnasta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Törkeästä kiskonnasta seuraa vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.