BND - SecMeter

Sisältöön

BND

Yritysturvallisuus > Tiedustelupalvelut > Saksa
Saksan ulkomaantiedustelupalvelu BND (Bundesnachrichtendienst) on perustettu Länsi-Saksassa vuonna 1956.

BND:n sisäinen turvallisuus on aina ollut sen keskeisin heikkous. Ulkomaisten kumppaneiden luottamus organsisaatioon on kokenut vuosien varrella kovia kolauksia.

BND:n sisäiset vakoiluskandaalit ulottavat juurensa 1950-luvulle, jolloin paljastui, että BND:n ensimmäinen vastavakoilun johtaja Heinz Felfe työskenteli KGB:lle.

Venäjä uskoi voivansa toimia lähes esteettömästi Saksan maaperällä, koska BND:ltä on puuttunut tehokas vastavakoiluryhmä, joka olisi vastuussa venäläisten agenttien toiminnan paljastamisesta ja estämisestä.

BND sulki vakoiluntorjuntayksikkönsä kokonaan 1990-luvulla. Vakoiluntorjuntayksikkö avattiin uudelleen vuonna 2017, mutta huomattavan aliresursoituna.

BND:n organisaatio
BND:ssä työskentelee noin 6500 henkilöä 300 toimipisteessä Saksassa ja ulkomailla. Organisaation perustehtävä on vastaava, kuin muissakin ulkomaan tiedustelupalveluissa eli tuottaa tietoa ja raportoida ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta tärkeistä tapahtumista ja uhkatekijöistä.

BND:n asiakkaina ovat mm. ministeriöt, joissa ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on erityisen tärkeä rooli, kuten mm. liittovaltion ulkoministeriö ja liittovaltion puolustus-, sisä- ja yhteisöministeriöt, talous- ja ilmastoministeriö sekä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen ministeriöt. BND:n lähimpiä kansallisia yhteistyökumppaneita ovat liittovaltion perustuslain suojeluvirasto (BfV Bundesamt für Verfassungsschutz) ja sotilaallinen vastatiedustelupalvelu (MAD Militärischer Abschirmdienst) sekä liittovaltion rikospoliisivirasto ja liittovaltion poliisi.

BND:n päämaja sijaitsee Berliinissä ja signaalitiedustelukeskus (SIGINT) Pullachissa lähellä Müncheniä. Signaalitiedustelu kerää ja analysoi ulkomaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta merkityksellistä tietoa teknisin keinoin. BND tallentaa 220 miljoonaa metatietosarjaa päivittäin. Tiedoista ilmenee kenen kanssa, milloin, missä ja kuinka kauan joku kommunikoi.

Saksan perustuslakituomioistuin päätti, että tiedustelutoimisto BND:n suorittama ulkomaalaisten Internet-liikenteen valvonta ulkomailla on osittain perustuslain vastaista. Lähde: (dw.com 19.5.2020)

Saksan parlamentaarisen valvontapaneelin vuoden 2013 raportissa viitataan 12 523 hakutermiin, joita käytettiin satojen miljoonien sähköpostien epäilyttävän sisällön tarkistamiseen. Sähköpostien joukossa oli 15 401 osumaa. Näistä osumista vain 118 sähköpostiviestiä osoittautui tiedustelutarkoituksiin merkityksellisiksi. Lähde: (dw.com 14.1.2021)

Commercial Internet eXchange (CIX) tietoliikennekeskukset mahdollistavat TCP/IP-liikenteen yhteydet Internet-palveluntarjoajien välillä. Frankfurtissa sijaitsee yksi maailman suurimmista Internet-tietoliikennekeskuksista, Deutsche Commercial Internet Exchange (DE-CIX), jonka kautta kulkevat internet-yhteydet mm. Ranskaan, Venäjälle ja Lähi-itään. BND:llä on pääsy keskuksen 1,2 biljoonaan viestintään päivässä. BND:llä on pääsy myös muihin Saksan DE-CIX-tietoliikennekeskuksiin mm. Hampurissa ja Münchenissä.

Historiaa
Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 Wehrmachtin kenraalimajuri Reinhard Gehlen perusti tiedustelupalvelun, joka tunnettiin nimellä Gehlen Organization tai lyhenteellä "Org". Gehlen värväsi organisaation palvelukseen entisiä natseja mm. yli 100 entistä Gestapo- tai SS-upseeria. heidän joukossaan oli mm. Adolf Eichmannin sijainen Alois Brunner.

Alois Brunner oli syntyään itävaltalainen ja sotilasarvoltaan SS-Hauptsturmführer (kapteeni) arvoinen upseeri toisen maailmansodan aikana. Brunnerin kerrottiin toimineen Adolf Eichmannin oikeana kätenä. Hänellä oli merkittävä rooli holokaustin toteuttamisessa keräämällä ja karkottamalla juutalaisia miehitetyissä Itävallassa, Kreikassa, Makedoniassa, Ranskassa ja Slovakiassa.

BND:n alkutaival
Ensimmäisten toimintavuosien ajan BND:n toiminta tapahtui aiemman Gehlen-organisaation menetelmillä. BND oli onnistunut ulottamaan tiedonhankinnan kaikille DDR:n hallinnon tasoille. DDR:n Stasin vastausta ei kuitenkaan tarvinnut kauan odottaa. Stasi soluttautui 1960-luvun alkupuolelta lähtien kaikkialle Eurooppaan. Stasi onnistui soluttautumaan myös BND:n organisaatioon. Tuolloin noin 90 % BND:n Itä-Saksassa toimivista alemman tason kontakteista työskenteli kaksoisagentteina Stasille.

BND:n poliittinen vakoilu jäi usein virheellisiin tietoihin perustuneena vaikutuksettomaksi. Esimerkiksi Berliinin muurin pystyttäminen 13.8.1961 tuli BND:lle täytenä yllätyksenä.

Sotilastiedustelun alueella BND onnistui hyvin. Esimerkiksi CIA:lle BND toimitti säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja Neuvostoliiton asetoimituksista Kuubaan. Vuonna 1962 BND välitti Yhdysvalloille tietoa Neuvostoliiton keskipitkän kantaman ohjusten sijoittamisesta Kuubassa.

BND onnistui hankkimaan runsaasti tiedustelutietoa Neuvostoliiton ja Neuvostoblokin joukkoista Itä-Euroopassa, joiden avulla oli mahdollista kehittää Naton varoitusjärjestelmää Neuvostoliiton operaatioita vastaan.

Vuonna 1970 BND ja CIA ostivat Robert Hagelinilta sveitsiläisen tieto- ja viestintäturvayrityksen Crypto AG:n 5,75 miljoonalla dollarilla. Yrityksen perusti Sveitsissä venäläissyntyinen ruotsalainen Boris Hagelin vuonna 1952. Crypto AG valmisti ja myi radio-, Ethernet-, STM-, GSM-, puhelin- ja faksisalausjärjestelmiä maailmanlaajuisesti. Sen asiakkaita olivat mm. Iran, Libya, Intia Pakistan ja Vatikaani. BND ja CIA installoi laitteisiin heikkoja salausavaimia ja takaportteja, joiden avulla salauskoodit pystyttiin helposti purkamaan ja viestintää seuraamaan. Lähde: (dw.com 11.2.2020)

Vuonna 2005 puhkesi ns. journalistiskandaali. Skandaalin taustalla olivat syytökset, joiden mukaan BND oli tarkkaillut saksalaisia toimittajia 1990-luvun puolivälistä lähtien yrittäessään löytää BND:n tietovuodon lähteen.

Syytöksiä tutkimaan asetettiin tutkintakomitea. Komitean työnä julkaistiin raportti, joka vahvisti BND:n toimittajiin kohdistamat laittomat toimet vuosina 1993–2005. Liittokansleri antoi toimeenpanomääräyksen, jolla kiellettiin BND:n operatiiviset toimet toimittajia vastaan.

Vuonna 2021 BND ei osannut ennakoida nopeutta, jolla Taleban valtasi Kabulin. Liittohallituksen Afganistanin kriisiryhmän kokouksessa 13.8.2021 BND esitti kohtalokkaan arvion Kabulin turvallisuustilanteesta. BND:n laatiman muistion mukaan Talebanilla ei ollut kiinnostusta Afganistanin pääkaupungin Kabulin välittömään valtaukseen.

Taleban valloitti Kabulin 15.8.2021 ilman ainuttakaan laukausta. Kaksi päivää sen jälkeen, kun BND arvioi, että Kabul voitaisiin pitää liittouman hallussa viikkoja. Lähteet: (dw.com 18.8.2021, bild.de 18.8.2021

Vuotaako Suomen viranomaisten tiedot BND:n kautta Venäjälle
Suomen ja Saksan tiedustelupalvelut kuuntelevat mm. Cinian operoiman Sea Lion -merikaapelin kautta siirtyvää tietoliikennettä. BND:n sisäisen vastavakoilun heikkouden johdosta on mahdollista ja jokseenkin todennäköistä, että myös Suomen viranomaisten tietoliikennettä tarkkailevan BND:n kautta viranomaisten salaisia tietoja on päätynyt Venäläisten käsiin.

Saksan ulkomaantiedustelu BND vuoti jälleen huippusalaisia tietoja Venäjälle
Saksassa pidätettiin tiedustelupalvelu BND:n työntekijä, jota epäiltiin valtiopetoksesta. Työntekijän epäiltiin välittäneen Venäjän tiedustelupalvelulle erittäin arkaluontoista tietoa, myös valtiosalaisuuksia. Syytetty tuotiin 22.12.2022 liittovaltion tuomioistuimen tutkintatuomarin eteen, joka antoi pidätysmääräyksen ja määräsi esitutkinnan täytäntöönpanoon.

Saksan ulkomaantiedustelu BND:ssä työskennellyt Carsten Linke paljastui Venäjän kaksoisagentiksi. Linkellä oli pääsy BND:n erittäin salaisiin tiedustelutietoihin, joita länsimaat jakavat toisilleen. Hän toimi BND:n signaalitiedustelua hoitavan osaston johtajana, jonka tehtävänä oli valvoa ulkomaanviestintää ja sisäistä turvallisuutta vakoilevia yksiköitä. Näitä tietoja mm. kuinka länsimaiset tiedustelupalvelut salakuuntelevat Venäjän viestintää toimitettiin kuriirin välityksellä FSB:n päämajaan Moskovaan.

Linke valmensi jalkapallon juniorijoukkueita Weilheimin pikkukaupungissa Ylä-Baijerissa. Linke järjesti erään jalkapalloseuran tiloissa grillijuhlat. Juhlissa Linke tapasi venäläissyntyisen saksalaisen liikemiehen, joka toimi syksyllä 2022 kaksi kertaa Linken kuriirina. Molemmat miehet olivat aiemmin toimineet Saksan armeijan palveluksessa. Liikemies otti vastineeksi palveluksistaan käteisellä täytetyn kirjekuoren FSB:n venäläisiltä agenteilta.

Yhdysvaltojen FBI kertoi asiasta Saksan BND:lle, joka johti Linken pidätykseen Berliinissä joulukuussa 2023. Myöhemmin pidätettiin myös kuriirina toiminut liikemies ”Arthur E”. Molempia miehiä epäiltiin maanpetoksesta.

Rikoslaki StGB § 93 §:b valtiosalaisuuden käsite

  • (1) Valtionsalaisuuksilla tarkoitetaan tosiasioita, esineitä tai tietoja, jotka ovat vain rajatun ihmisjoukon saatavilla ja jotka on pidettävä salassa vieraalta vallalta, jotta vältettäisiin vakavan vahingon vaara Saksan liittotasavallan ulkoiselle turvallisuudelle.
  • (2) Seikat, jotka loukkaavat vapaata demokraattista perusjärjestystä tai Saksan liittotasavallan sopimuskumppaneiden salassa rikkovat kansainvälisesti sovittuja asevarustelurajoituksia, eivät ole valtiosalaisuuksia.

BND:n sisäisten tutkimusten perusteella myös muita BND:n työntekijöitä on saattanut työskennellä Venäjän salaisen palvelun palveluksessa. Toistaiseksi oli tehty kuitenkin vain yksi pidätys.

BND:n johtaja Bruno Kahl totesi, kun puhumme Venäjästä, olemme tekemisissä toimijan kanssa, jonka häikäilemättömyys ja halukkuus väkivaltaan meidän on huomioitava. Tapauksen tutkintaa on hoidettava hienovaraisesti, koska minkä tahansa tutkintaa koskevan yksityiskohdan julkistaminen voisi tarjota Venäjälle mahdollisuuden vahingoittaa Saksaa.

Tutkinnan onnistuminen riippuu siitä, että mahdollisimman vähän tulee julkisuuteen ennen kuin liittovaltion yleinen syyttäjä on saattanut tutkimuksensa päätökseen. Lähteet: (telegraph.co.uk 26.2.2022, generalbundesanwalt.de 22.12.2022, politico.eu 22.12.2022, welt.de 22.12.2022, spiegel.de 22.12.2022, 7.1.2023, 26.1.2023, 3.2.2023)

BND seurasi Suomen kautta kulkevia puhelin- ja tietoliikennelinjoja
Operaatio Eikonal oli Saksan tiedustelupalvelun BND:n ja NSA:n yhteishanke. BND salakuunteli muiden maiden ohella mm. Suomen kautta kulkeneita puhelinlinjoja, Tämä käy ilmi itävaltalaiselle parlamentaarikolle Peter Pilzille vuodetusta asiakirjoista. Pilz julkisti asiakirjojen osia toukokuussa vuonna 2015.

Yksi vuodetuista asiakirjoista on lista vuodelta 2005 ja se on peräisin saksalaisten ja amerikkalaisten yhteisestä vakoiluoperaatiosta Eikonalista. Lista tuli julkisuuteen lokakuussa 2015 Sloveniassa Epilog-nimisessä tutkivan journalismin ohjelmassa. BND:n seurannassa oli kaikkiaan 256 ulkomaanlinjaa 31:stä Euroopan maasta. Listasta ilmenee, että Suomen osalta seurannassa oli kuusi linjaa:

  • Helsinki-Pariisi
  • Bryssel-Helsinki
  • Helsinki-Shanghai
  • Budapest-Helsinki
  • Helsinki-Luxemburg
  • Helsinki-Reims (Ranska)

Operaatio Eikonal toteutettiin yhdessä NSA:n kanssa ja se kesti vuodesta 2004 vuoteen 2008. Siinä kerättiin aluksi puhelutietoja ja myöhemmin verkkodataa. Puhelutietojen keruu alkoi keväällä 2005 ja päättyi vuoden 2007 alkupuolella. Nettiseuranta alkoi keväästä 2006 ja jatkui heinäkuuhun 2008 asti.

Saksan tiedustelupalvelulla oli rajoittamaton teleyhtiö Deutsche Telekomin tiloihin ja linjoihin. Ulkomaanlinjoja salakuunneltiin Frankfurtissa. Listan mukaan neljän Suomi-linjan runkoverkkoa on operoinut Sonera ja kahden Finnet. Lähteet: (wikileaks.org, sueddeutsche.de 4.10.2014, yle.fi 16.1.2016, hs.fi 16.1.2016, ts.fi 16.1.2016)

Yhdysvallat vakoili Saksaa
Saksan mitta Yhdysvaltain vakoilutoimintaa kohtaan täyttyi kesäkuussa 2014. Saksan hallitus päätti purkaa monivuotisen sopimuksensa Verizon teleoperaattorin kanssa. Useille Saksan ministeriöille viestintäpalveluja tarjonneen teleoperaattori Verizonin epäiltiin luovuttaneen tietoja Yhdysvaltain viranomaisille.

Vain hieman tämän jälkeen Saksan ja Yhdysvaltain suhteet lämpenivät edelleen. Saksan poliisi pidätti tiedustelupalvelu BND:n 31-vuotiaan työntekijän, jota epäiltiin kaksoisagentiksi. BND:n työntekijän epäiltiin luovuttaneen tietoja Yhdysvalloille Saksan liittopäivien komiteasta, joka oli asetettu tutkimaan amerikkalaisten harjoittamaa tiedustelutoimintaa. Vakoilua ehti tapahtua kahden vuoden ajan.

BND:n työntekijä oli ehtinyt luovuttaa 218 muistitikulle tallennettua salaista asiakirjaa CIA:lle. Palkkioksi hän sai 25 000 euroa. Tapauksen paljastuttua Yhdysvaltojen suurlähetystön tiedustelukeskuksessa Berliinissä toiminut CIA:n tiedusteluvirkailija joutui poistumaan Saksasta.

Samaan aikaan tuli tietoon myös toinen vakoilutapaus, jossa Saksan armeijan upseerin epäiltiin luovuttaneen tietoja Yhdysvaltojen tiedusteluvirkailijalle. Saksan puolustusministeriö käynnisti sisäisen selvityksen asiasta. Saksan poliisin suorittamissa kotietsinnöissä Berliinin alueella ei tehty pidätyksiä.

Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi luottamuksensa Yhdysvaltoihin romahtaneen toistuvien vakoiluskandaalien johdosta. Merkel kertoi toivoneensa turhaan Yhdysvaltojen käyttäytymisen muuttumista. Voimakas reaktio oli Merkelille tyypillinen ”ystävien kesken ei vakoilla”. Samaan aikaan BND:n suorittama verkkovakoilu ja sen häikäilemättömyys hakee vertaistaan Euroopassa. Lähteet: (hs.fi 4.7.2014, yle.fi 4.7.201, ts.fi 9.7.2014, iltasanomat.fi 9.7.2014, 10.7.2014, 13.7.2014, aamulehti.fi 9.7.2014, mtv.fi 8,7,2014, 10.7.2014, bbc.com 5.7.2014)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön