Mossad - SecMeter

Mossad perustettiin virallisesti 13. joulukuuta 1949 Israelin ensimmäisen pääministerin David Ben-Gurionin aloitteesta. Alkuperäinen nimi oli Central Institute for Coordination. Sen tavoitteena oli koordinoida eri tiedusteluelinten toimintaa ja vastata ulkomaan tiedustelutoiminnasta. Taustalla oli tarve kehittää tehokas organisaatio, joka pystyisi ennakoimaan vihollisten toimet ja suojelemaan nuorta valtiota.

Mossadin perustamisen taustalla vaikuttivat myös toisen maailmansodan jälkeiset tapahtumat, erityisesti Euroopan juutalaisten kohtalo ja Israelin valtion julistaminen vuonna 1948. Ensimmäiset vuodet olivat organisatorisesti haastavia, mutta vähitellen Mossad muotoutui itsenäiseksi ja tehokkaaksi tiedustelupalveluksi.

Mossadin päämaja sijaitsee Tel Avivissa. Organisaation palveluksessa oli 1960-luvulla noin 600 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi 1980-luvun lopulla arviolta noin 1500 - 2000 henkilöön. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin henkilökunnan määrä oli pysynyt suurin piirtein samana. Mossad on organisoitunut kahdeksaan yksikköön, joita ovat mm.

• erityisoperaatioiden yksikkö (Metsada)
• psykologisen sodankäynnin yksikkö (LAP, Lohamah Psichologit)
• poliittisten asioiden ja viranomaisyhteyksien yksikkö
• teknologiayksikkö
• terrorismin vastainen yksikkö
• tutkimusyksikkö
• tiedusteluyksikkö (Collections Department), Mossadin suurin yksikkö.

Useiden muiden tiedustelupalveluiden tapaan organisaation sisäistä ilmapiiriä on pidetty tulehtuneena, joka on näkynyt julkisuudessa sisäisinä tietovuotoina ja itsemurhina. Useat Mossadin palkkaamat henkilöt ovat halunneet lopettaa työsuhteensa kesken sopimuskauden.

Mossadin erikoisoperaatioiden yksikkö tunnetaan nimellä Metsada. Osaston tehtävänä on toteuttaa salaiset operaatiot, kuten murhat, sabotaasit, puolisotilaalliset ja psykologisen sodankäynnin tehtävät.

Mossadin salamurhiin erikoistunutta yksikköä kutsutaan "Kidon-yksiköksi”. Kidon on asiantuntijasalamurhaajaryhmä. Ryhmän koko on noin viisikymmentä henkilöä, joista naisia noin kymmenen. Agenttien keski-ikä on noin 30 vuotta ja he saavat tehtäviin kaksivuotisen koulutuksen. Kidon yksikkö kuuluu Mossadin Caesarea-osastoon. Kyseessä on itsenäinen organisaatio, joka vastaa viraston vaarallisimmista ja kriittisimmistä tehtävistä, kuten salamurhista, sabotaaseista. Caesarean "taistelijat" ovat Mossadin eliittiä.

Salamurhissa agentit käyttävät anastettujen identiteettien lisäksi myös perinteisiä naamioinnin keinoja kuten valepukuja ja peruukkeja. Yksikkö käyttää operatiivisessa toiminnassaan tuhansien yhteistyöhaluisten avustajien verkostoa ympäri maailmaa.

Mossadin salaiset agentit, vapaaehtoiset avustajat ja muut toimijat on jaettu luotettavuuden perusteella viiteen eri pääluokkaan. A-ryhmään kuuluvat erittäin luotettavat agentit, B -ryhmään kuuluvat luotettavat tietolähteet, C -ryhmään kuuluvat epäluotettavat tietolähteet jne.

Tieto on luokiteltu luotettavuuden perusteella kolmeen ryhmään. I -ryhmään kuuluvat itseltä saadut tiedot, II -ryhmään kuuluvat luotettavista lähteistä saadut tiedot ja III -ryhmään kuuluvat keskusteluista ja muilta henkilöiltä saadut tiedot.

Mossad on jäänyt kiinni myös tiedusteluraporttien väärentämisestä, jonka seurauksena useiden ulkovaltojen tiedustelupalveluiden suhde Mossadiin on luottamuskriisissä. On kuitenkin muistettava, että tiedusteluraporttien väärentäminen on aina ollut salaisten palvelujen ja vakoojien perisynti. Taistelu olemassaolon oikeutuksesta on pakottanut esittämään asiat tarkoituksenmukaisessa valossa.

Operatiivinen kasvu ja Eichmannin sieppaus

1950- ja 60-luvuilla Mossad vakiinnutti asemansa kansainvälisessä tiedusteluyhteisössä. Merkittävä operaatio oli Adolf Eichmannin sieppaus Argentiinassa vuonna 1960. Eichmann oli yksi natsien "lopullisen ratkaisun" arkkitehdeista, ja hänen jäljittämisensä sekä salakuljettamisensa Israeliin oikeudenkäyntiä varten oli Mossadin operatiivinen läpimurto.

Mossad lähetti agenttinsa Argentiinaan. Agentit sieppasivat natsiupseeri Adolf Eichmannin Buenos Airesissa ja salakuljettivat Eichmannin Israeliin. Eichmann tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin 31.5.1962.

Samalla ajanjaksolla Mossad keskitti huomionsa myös arabinaapurien sotilaallisen kapasiteetin seurantaan, erityisesti Egyptin ja Syyrian toimintaan. Israelin turvallisuusstrategia perustui ennakoivaan tiedusteluun ja tarvittaessa ennaltaehkäiseviin iskuihin, joissa Mossadilla oli keskeinen rooli.

1970-luku

Tämä vuosikymmen toi mukanaan myös muita korkean profiilin operaatioita, kuten libanonilaisen Hizbollahin nousun seuraamisen ja Israelin arabiväestön sekä palestiinalaisten järjestöjen vakoilun.

Vuoden 1972 Münchenin olympialaisten verilöyly, jossa Palestiinan Musta syyskuu -järjestö surmasi 11 israelilaista urheilijaa, käynnisti Mossadin kuuluisan kostokampanjan, Operaatio Jumalan viha (Operation Wrath of God). Mossad lähetti agentteja ympäri Eurooppaa eliminoimaan verilöylyyn osallistuneita henkilöitä.

Vuonna 1973 Mossad murhasi erehdyksessä Norjassa Lillehammerissa marokkolaisen tarjoilija Ahmed Bouchikin. Tarkoitus oli murhata Ali Hassan Salameh, joka osallistui Israelin olympiajoukkueen verilöylyyn Münchenissä vuonna 1972.

Lokakuussa 1997 Israel sai epämieluisaa julkisuutta Jordanian viranomaisten pidätettyä kaksi Mossadin agenttia epäonnistuneen murhayrityksen jälkeen. Agenttien kanadalaiset passit oli tehty Mossadin omassa passiväärentämössä. Kanada paheksui voimakkaasti kanadalaisten asiakirjojen väärennöstä ja kutsui suurlähettiläänsä Lloyd Axworthyn pois Israelista. Tavanomaisen pistoolin sijaan agenttien tarkoituksena oli surmata Ammanissa Hamas -järjestön poliittisen siiven johtaja Khaled Meshal myrkkyruisketta käyttäen.

Israel vapautti nopeasti vankilassa istuneen Hamas -järjestön perustajan ja hengelliseen isän sheikki Ahmed Jassinin sekä 70 muuta vankia. Vastavuoroisesti Jordania vapautti kaksi iskuun osallistunutta Mossadin agenttia. Myöhemmin Israelin hallitus kiisti jyrkästi tienneensä operaatiosta.

Israelilaiset pitivät tapausta historian pahimpana sen tiedusteluun kohdistuneena epäonnistumisena. Myöhemmin tapauksen jatkotutkimusten päätyttyä Mossadin johtajana Danny Yatom päätti erota virastaan. Hän ei hyväksynyt tutkimuskomitean johtopäätöksiä, joiden mukaan Yatom ja Mossadin paikallisjohtaja olivat vastuussa Jordanian iskusta.

Eron todelliseksi syyksi paljastui kuitenkin helmikuun lopulla vuonna 1998 Sveitsissä paljastunut operaatio, jossa viisi Mossadin agenttia jäi kiinni yksityisasunnon salakuuntelusta paikan päällä. Erään talon asukas kuuli kellarista outoja ääniä ja hälytti paikalle poliisin. Poliisi tapasi viisi miestä, jotka paljastuivat kuulusteluissa Mossadin agenteiksi. Yksi heistä pidätettiin. Julkisuudessa esitettyjen arvelujen mukaan agentit salakuuntelivat kellarissa Irakin kansalaisen puhelinta. Sveitsi esitti tapauksesta virallisen vastalauseen.

Ranskan hallitus ei ottanut huomioon Israelin protestia Irakin ydinlaitokseen tarkoitettujen komponenttien toimittamisesta. Mossad räjäytti Marseillen satamavaraston ilmaan 5.4.1979. Varastossa oli Irakin ydinreaktoriin tarkoitettuja komponentteja. Noin 60 prosenttia osista tuhoutui.

1980–1990-luku

1980-luvulla Mossad alkoi käyttää entistä enemmän teknologiaa operaatioissaan. Yksi tunnetuimmista operaatioista oli Operaatio Opera, jossa Israelin ilmavoimat tuhosivat Irakin Osirakin ydinreaktorin vuonna 1981, pitkälti Mossadin tiedustelun perusteella.

1990-luvulla Neuvostoliiton romahduksen jälkimainingeissa Mossad laajensi toimintaansa myös entisen Neuvostoliiton alueelle. Samalla palestiinalaisjärjestöjen ja Iranin kasvava vaikutus Lähi-idässä muokkasi Mossadin strategista ajattelua. Iranin ydinohjelman kehitys nousi Mossadin prioriteettilistalle.

Joulukuussa 1998 Mossad suunnitteli Irakin presidentin Saddam Husseinin murhaamista. Pitkälle viety salainen operaatio keskeytettiin aivan viime hetkellä, koska samaan aikaan käynnistyivät USA:n ja Britannian ilmaiskut Irakiin. Presidentti Hussein oli tarkoitus murhata ohjusiskussa hänen vieraillessaan Luoteis-Irakissa rakastajattarensa luona.

2000-luku

Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Mossad alkoi tehdä yhä tiiviimpää yhteistyötä länsimaisten tiedustelupalvelujen kanssa, kuten CIA:n ja MI6:n. Israelin ja palestiinalaisten välisten levottomuuksien jatkuessa Mossad toteutti useita kohdennettuja salamurhia erityisesti Gazassa ja Länsirannalla.

Vuonna 2004 kaksi Mossadin agenttia Eli Caram ja Uriel Kelman yrittivät hankkia laittomasti Uuden-Seelannin passit. Uuden-Seelannin viranomaiset onnistuivat kuitenkin paljastamaan agenttien aikeet ja tuomitsivat miehet kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen sekä määräsivät diplomaattisia pakotteita Israelille. Israelin ulkoministeri esitti myöhemmin anteeksipyynnön tapahtuneesta.

Iranin viranomaiset väittivät iranilaisen liikemiehen avustaneen Israelin tiedustelupalvelu Mossadia sen yrittäessä salakuunnella Iranin armeijan teleliikennettä. Israelin tavoitteena oli ilmeisesti saada tietoja Iranin ydinaseohjelmasta. Iran tuomitsi kesäkuussa 2008 miehen vakoilusta Israelin hyväksi. Liikemies pidätettiin vuoden 2006 lopulla ja hirtettiin 17.11.2008. Israelin hallituksen virkamies totesi jo kesäkuussa 2008, että Israelilla ei ollut mitään tietoa asiasta. Israelin ulkoministeriö ei halunnut heti kommentoida tapausta.

Liikemiehen tunnustuksen mukaan Mossad oli luovuttanut hänelle erikoislaitteet yhteydenpitoa varten. Iranin uutistoimisto ISNA kertoi liikemiehen tunnustaneen joutuneensa "vahingossa" ansaan. Tunnustuksessaan liikemies kehotti muita ulkomaisten yritysten kanssa tekemisiin joutuvia olemaan varovaisia. Lähteet: (The Star 22.11.2008, Washingtonpost.com 22.11.2008, Swissinfo.ch 22.11.2008)

Merkittävä painopiste oli Iranin ydinohjelman häiritseminen. Vuonna 2010 iranilainen ydinfyysikko Masoud Alimohammadi surmattiin. Mossadin uskottiin olleen iskun takana. Lisäksi muistetaan Stuxnet-haittaohjelma, joka sabotoi Iranin Natanzin ydinlaitoksia, yhdistettiin Israelin ja Yhdysvaltojen yhteiseen operaatioon.

Israelin strategisessa ajattelussa uskottin tapahtuneen yllättävä käänne, kun Israelin ulkoministeri Avigdor Lieberman kertoi, ettei Israelilla ole aikomusta pommittaa Irania tuhotakseen Iranin ydinohjelman. Liebermanin mukaan Israel on vahva maa, joka pystyy puolustautumaan. Lähde: (Turun Sanomat 3.6.2009)

Iranin uutistoimisto Fars kertoi 4.8.2009, että Mossad ja CIA pyrki edistämään aktiivisesti kristinuskoa kurdien alueella Pohjois-Irakissa. Raportin mukaan israelilaiset ja amerikkalaiset olivat valmiita tarjoamaan jokaiselle nuorelle 1000 dollaria, jos he olivat valmiita kääntymään kristinuskoon. Uutistoimisto väitti myös, että järjestöt jakoivat kurdin kielelle käännettyjä Raamattuja nuorille. Lähde: (The Jerusalem Post 4.8.2009)

2010-luku

Libanon pidätti kesäkuussa 2010 valtion omistaman Alfa Telecomin työntekijän Charbel Qazzin vakoilusta Israelin hyväksi. Pidätys oli osa Libanonin huhtikuussa 2009 käynnistämää laajempaa israelilaisten vakoojien pidätyssarjaa. Pidätetty teknikko toimi Mossadin agenttina ja hänellä oli pääsy arkaluonteisiin tietoihin. Lähde: (www.yalibnan.com 13.7.2010)

Charbel Qazzi myönsi, että hän oli asentanut järjestelmiin Israelin toimittamia ohjelmia ja erikoistoimintoja sisältäviä mikrosiruja, jotka mahdollistivat Israelille telejärjestelmien salakuuntelun. Charbel Qazzilla oli hallussaan tarvittavat salasanat, joiden avulla Mossad pystyi internet-yhteyksien avulla kontrolloimaan kaikkea Alfa Telecomin verkossa siirtyvää dataa, mukaan lukien miehitetyt alueet.

Libanonin tiedotusministeri Tareq Mitri kertoi Libanonin nostavan Israelia vastaan syytteet vakoilusta YK:n turvallisuusneuvostossa. Vakoilusta epäiltiin useita henkilöitä. Hizbollah järjestön johtajan Hassan Nasrallahin mukaan Israel ei ole kohdistanut sotatoimia Libanonin televerkkoa vastaan, koska se tarjoaa Mossadille tärkeän tiedonhankintalähteen. Lähteet: emm.newsexplorer.eu 16.7.2010, israelnationalnews.com 28.6.2010, 22.7.2010, almanar.com 30.6.2010)

Vuonna 2010 Kidon-yksikkö murhasi tukehduttamalla palestiinalaisen radikaalin Hamas-järjestön johtajan Mahmud al-Mabhuhin hotellihuoneessaan Dubaissa. Dubain poliisi kertoi, että sillä oli 99-prosenttinen varmuus siitä, että Mossad oli murhan takana. Se myös julkaisi kahdenkymmenenkuuden (26) operaatioon osallistuneen Kidon-yksikön agentin nimet. Operaatiossaan Mossad käytti Australian, Britannian, Saksan, Irlannin ja Ranskan kansalaisilta anastettuja identiteettejä.

Mahmud al-Mabhuh oli joutunut Mossadin tappolistalle organisoidessaan kahden israelilaissotilaan sieppauksen ja surmaamisen. Al-Mabhouhin epäiltiin myös organisoineen aseiden salakuljetusta Iranista Gazaan. Puola pidätti Mossadin agentiksi epäillyn miehen, jonka epäiltiin auttaneen yhtä Mahmud al-Mabhuhin murhaajista hankkimaan Saksan passin. Puolalainen tuomioistuin päätti keskiviikkona 7.7.2010 luovuttaa miehen Saksaan. Hamasin komentajan murhasta etsintäkuulutettiin 26 henkilöä. Lähde: (hs.fi 7.7.2010, iltalehti.fi 7.7.2010)

2010-luvulla Mossad alkoi toimia entistä näkyvämmin myös julkisuudessa. Vuonna 2018 Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu paljasti, että Mossad oli salakuljettanut Iranista tuhansia asiakirjoja, jotka todistivat Iranin pyrkineen ydinaseeseen. Kyse oli niin sanotusta "Iranin ydindokumenttien arkistosta".

Lisäksi Mossad osallistui arabimaiden kanssa tehtyihin normalisointiprosesseihin. Esimerkiksi Abraham-sopimusten taustalla (Israelin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Bahrainin, Sudanin ja Marokon suhteiden avaaminen) Mossadilla oli rooli hiljaisessa diplomatiassa.

Mossad kuitenkin suunnitteli hyökkäystä Iranin ydinvoimaloita vastaan syyskuussa 2011. CIA:n eläkkeellä oleva upseeri Robert Baer ennusti Los Angelesissa KPFK-radioaseman Background Briefing -ohjelmassa, että Israel hyökkää Iraniin syksyllä 2011. Baer ei yksilöinyt lähteitä, joihin hän perusti näkemyksensä, mutta viittasi Israelin turvallisuusviranomaisiin. Baer toimi kaikkiaan 21 vuotta Lähi-idässä työtehtävissä.

Baer korosti erityisesti Mossadin entisen päällikön Meir Daganin antamia varoituksia Netanyahun suunnitelmien vaarallisuudesta. Baer kertoi Israelin ilmavoimien hyökkäävän Iranin ydinvoimalaitoksia vastaan ja pyrkii tekemään ne toimintakyvyttömiksi. Kostoksi Iran kykenee todennäköisesti iskemään vain Basraan, Bagdadiin ja ehkä myös Afganistaniin.

Yhdysvallat tulee myös liittymään sotaan Irania vastaan. Yhdysvaltojen erikoisjoukot ovat jo olleet jonkin aikaa Iranin rajojen sisällä maalintamassa sopivia kohteita. Bair kertoi myös, että Yhdysvaltain entinen puolustusministeri Robert Gates esti Israelia hyökkäämästä Iraniin. Pentagonissa oli Israelin suunnitelmien johdosta annettu määräys valmistautua sotaan Iranissa. Lähde: (huffingtonpost.com 15.7.2011)

2020-luku

Nykyään Mossad toimii globaalissa ympäristössä, jossa uhkat eivät ole vain valtioita vaan myös verkostoituneita ei-valtiollisia toimijoita, kyberhyökkäyksiä ja hybridisotaa. Iranin vaikutusvalta, Hizbollahin varustautuminen sekä teknologinen kehitys, kuten tekoäly, big data ja droonit ovat uusia haasteita.

Vuonna 2020 David Barnea nimitettiin Mossadin johtajaksi. Hänen aikanaan Mossad on jatkanut Iranin ydinohjelman vastaisia toimia ja panostanut kybertiedusteluun. Lisäksi organisaatio on rekrytoinut monipuolisemmin, mukaan lukien lisää naisia ja teknologia-asiantuntijoita.

Kesä 2025

Kesällä 2025 maailman huomio kääntyi Lähi-itään, kun Israel käynnisti odottamattoman, mutta vuosia valmistellun sotilasoperaation Irania vastaan. Hyökkäys kohdistui erityisesti Iranin ydinohjelmaan liittyviin kohteisiin, ja se toteutettiin sekä ilmavoimin että kyberoperaatioin. Tapahtumat herättivät välitöntä kansainvälistä huomiota, huolta alueellisesta eskalaatiosta ja keskustelua siitä, mikä rooli Israelin ulkomaantiedustelupalvelu Mossadilla oli tämän strategisen iskun valmistelussa ja toteuttamisessa.

Israelin ja Iranin välinen vastakkainasettelu on jatkunut vuosikymmeniä. Iranin tukemat aseelliset ryhmät, kuten Hizbollah Libanonissa ja Hamas Gazassa, ovat olleet toistuvasti törmäyskurssilla Israelin kanssa. Yhtä aikaa Iran on jatkanut ydinohjelmaansa, jota Israel ja muu läntinen maailma ovat pitäneet eksistentiaalisena uhkana. Vuodesta 2022 lähtien Iranin ydinrikastustoiminta on kiihtynyt, ja kansainväliset diplomatian yritykset ovat jääneet tuloksettomiksi. Tämä on luonut pohjan Israelin yksipuoliselle toiminnalle.

Heinäkuussa 2025 Israelin ilmavoimat iskivät useisiin iranilaisiin kohteisiin Natanzin, Fordon ja Esfahanin alueilla. Iskuja tuettiin huipputeknologisilla drooneilla, elektronisella häirinnällä sekä kyberhyökkäyksillä, joiden tarkoituksena oli lamauttaa Iranin ilmapuolustusjärjestelmät ja viestintäverkot. Useita strategisia kohteita tuhottiin, ja Iranin kyky jatkaa rikastustoimintaa kärsi vakavan takaiskun.

Mossadin vaikutus operaation valmistelussa oli keskeinen ja monitasoinen. Tiedustelupalvelu oli vuosien ajan rakentanut kattavan kuvan Iranin ydinlaitosten sijainnista, suojauksesta ja kriittisestä infrastruktuurista. Jo ennen vuoden 2025 hyökkäystä Mossad oli ollut vastuussa useista Iranin ydintutkijoihin kohdistuneista salamurhista ja sabotaasioperaatioista, kuten vuoden 2020 räjähdyksestä Natanzissa.

Mossadin rooli näkyi erityisesti seuraavissa osa-alueissa:

Tiedustelu

Mossad oli infiltronnut Iranin ydinohjelmaan liittyviä piirejä, mahdollistaen tarkkojen maalitietojen toimittamisen Israelin armeijalle. Paikallisagenttien ja satelliittien keräämä tieto oli elintärkeää iskujen kohdentamisessa.

Kyberoperaatiot

Mossad teki yhteistyötä Israelin kyberyksiköiden, kuten Unit 8200:n, kanssa lamauttaakseen Iranin puolustusjärjestelmiä. Iranin tutkajärjestelmät olivat osin toimintakyvyttömiä hyökkäyksen aikaan, minkä mahdollisti edeltävä kyberhäirintä.

Harhautus ja hämäys

Mossad käytti psykologista sodankäyntiä ja informaatiovaikuttamista sekoittaakseen Iranin puolustuksen arvioita. Vuotanutta disinformaatiota levitettiin tarkoituksella, jotta todellinen hyökkäys yllättäisi iranilaiset.

Diplomaattinen valmistelu

Mossadilla on historiallisesti ollut "hiljaisia kanavia" Lähi-idän maiden kanssa. Ennen hyökkäystä se välitti varoituksia useille alueen valtioille, kuten Saudi-Arabialle ja Yhdistyneille arabiemiirikunnille, jotta nämä pysyisivät ulkopuolisina konfliktissa.

Hyökkäys sai aikaan laajaa kansainvälistä huolta. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui hätäistuntoon, ja monet valtiot mukaan lukien Yhdysvallat, ilmaisivat tukensa Israelin "itsepuolustusoikeudelle", mutta kehottivat samalla malttiin. Iran puolestaan julisti "täyden vastaiskun olevan vain ajan kysymys", mutta sen sotilaallinen reagointi jäi maltilliseksi Mossadin ennalta ehkäisevien iskujen vuoksi.

Israelin hyökkäys Iraniin kesällä 2025 oli seurausta pitkästä strategisesta valmistelusta, jonka ytimessä oli Mossadin toiminta. Tämä operaatiokokonaisuus ei ollut pelkkä sotilaallinen isku, vaan esimerkki modernin sodankäynnin hybridimuodosta, jossa tiedustelu, kybertoiminta ja psykologinen vaikuttaminen yhdistyivät tarkkaan ajoitettuun iskemiseen. Vaikka lyhyellä aikavälillä Iranin ydinohjelma koki merkittävän kolauksen, hyökkäys nosti esiin vaikeita kysymyksiä alueellisen rauhan, kansainvälisen oikeuden ja ennaltaehkäisevien sotilaallisten toimien oikeutuksesta.

Mossadin johtajat:

1. Reuven Shiloah 1949-1952
   
2. Isser Harel 1952-1963
   
3. Meir Amit 1963-1968
   
4. Zvi Zamir 1968-1974
   
5. Yitzhak Hofi 1974-1982
   
6. Nahum Admoni 1982-1989
   
7. Shabtai Shavit 1989-1996
   
8. Danny Yatom 1996-1998
   
9. Ephraim Halevi 1998-2002
   
10. Meir Dagan 2002-2011
    
11. Tamir Pardo 2011-2016
    
12. Yossi Cohen 2016-2021
    
13. David Barnea 2021-
    

Mossadin keskeisin haaste

Mossadin keskeisin haaste on Iranin ydinaseohjelman tuhoaminen yhteistyössä USA:n kanssa. Mikäli ongelmalle ei löytyisi poliittista ratkaisua Israel tuhoaa ydinohjelman varmuudella itse. Israel katsoo, että sillä on sotilaallinen kyky tuhota Iranin ydinlaitokset. Se oli varautunut vuosikausia myös Iranin todennäköiseen vastaiskuun. Israel kehitti mm. Arrow-2 ohjustentorjuntajärjestelmän ja hankki Yhdysvalloista Patriot ohjuspatteristot torjumaan Iranin laukaisemat Shihab-3 ohjukset.

Israel uskoo myös valmiuteensa tuhota kaikki Hizbollahin Libanoniin sijoittamat yli 10 000 Katjusha-rakettia. Israel koki, ettei sille jätetty muita vaihtoehtoja, koska Iran oli uhannut tuhota israelilaiset täydellisesti ydiniskussa. Kyse on Israelin näkökulmasta eloonjäämistaistelusta.

Iran oli kaikessa hiljaisuudessa rakentanut turvallisen jo vuodesta 2000 lännessä tunnetun uraanin rikastuslaitoksen, joka sijaitsee Teheranin eteläpuolella. Laitoksen suojana on 90 metrin paksuinen vuorenseinämä. Näiden laitosten tuhoaminen osoittautui suureksi haasteeksi myös Yhdysvaltojen GBU-57A/B (MOP Massive Ordnance Penetrator ) bunkkeripommeille.

Israel käy jatkuvaa epäsuoraa sotaa Irania vastaan

Telegraph-lehden artikkelin mukaan Israel käy epäsuoraa salaista sotaa Iranin ydinohjelmaa vastaan. Epäsuoran sodankäynnin tavoitteena on viivyttää Iranin ydinaseohjelmaa ja välttää suoraa sotilaallista yhteenottoa. Asian paljasti entinen Iranissa toiminut CIA: n virkailija.

Yhdysvaltalaisen yksityisen tiedusteluyrityksen analyytikon mukaan Israelin strategiana on tärkeissä asemissa olevien henkilöiden eliminointi moninaisin keinoin. Toiminnalla uskotaan olleen ainakin jossain määrin vaikutusta. Mossadin väitetään eliminoineen mm. Iranin johtavan ydinaseohjelman tiedemiehen Ardeshire Hassanpourin, joka kuoli epäselvissä olosuhteissa (kaasumyrkytys) vuonna 2007. Lähde: (Telegraph 16.2.2009)

Israelin epäsuora sodankäynti Iranin ydinohjelmaa vastaan jatkoa tammikuussa 2010. Tuolloin murhattiin Teheranin yliopiston fysiikan professorin ja tiedemiehen Massoud Ali-Mohammadi. Israelilainen 24-vuotias Majid Jamali Fashin todettiin toimineen tiedustelupalvelu Mossadin vakoojana ja hänet todettiin syylliseksi iranilaisen tiedemiehen Massoud Ali-Mohammadin murhaan elokuussa 2011. Hänet hirtettiin tiistaina 15.5.2012 Teheranin Evin vankilassa. Fashin väitettiin saaneen 120 000 dollarin palkkion tiedemiehen surmaamisesta. Lähde: (iranian.com 15.5.2012, yle.fi 15.5.2012)

Marraskuussa 2010 murhattiin Shahid Beheshti yliopiston ydintekniikan tiedekunnan jäsen ja tiedemies Majid Shahriari. Samassa iskussa haavoittui tiedemies Fereidoun Abbasi.

Heinäkuussa 2011 moottoripyörällä ajaneet henkilöt ampuivat tiedemies Darioush Rezaeinejadin. Hän kehitti mm. suurjännitekytkimiä, joita tarvitaan ydinaseen laukaisussa.

Tammikuussa 2012 murhattiin iranilainen ydintutkija Mostafa Ahmadi Roshan autopommi-iskussa Teheranissa Gol Nabi kadun lähellä.

Moottoripyörällä liikkuneet henkilöt kiinnittivät kauko-ohjattavan magneettipommin professori Mostafa Ahmadi Roshanin Peugeot 405 -merkkiseen henkilöautoon. Räjähdyksessä professori Ahmadi Roshan sai heti surmansa. Hänen autonkuljettaja kuoli myöhemmin sairaalassa. Räjähdyksessä haavoittui myös 85-vuotias ohikulkija.

Ahmadi Roshan toimi Natanzan uraaninrikastamon apulaisjohtajana. Hän oli erikoistunut uraanin rikastusprosessissa käytettäviin polymeerikalvoihin, joita käytetään kaasun erottamiseen. Lähteet: (huffingtonpost.com 11.1.2012, dailymail.co.uk 11.1.2012, nydailynews.com 12.1.2010, 11,1,2012, yle.fi 11.1.2012)

Shin Bet (Scherut Bitachon) tai Shabak (Scherut haBitachon haKlali)

Shin Bet on Israelin armeijan alaisuudessa toimiva turvallisuuspalvelu. Israelin oikeusministeriö on saanut satoja valituksia turvallisuuspalvelun kiduttamista ja pahoinpitelemistä palestiinalaisvangeista.

Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan palestiinalaisia saatetaan kiduttaa kuulustelujen yhteydessä. Shin Betin uskotaan syyllistyneen myös psykologiseen kiduttamiseen, vastoin Israelin korkeimman oikeuden kieltoa mm. uhkaamalla, että vankien perheenjäseniä voidaan vahingoittaa tai pidättää.

Israelin tiedustelupalvelu Shin Bet pidätti mm. 30-vuotiaan Arafat Jaradatin, jonka väitettiin kuolleen kidutuksen seurauksena israelilaisessa Megiddon vankilassa. Israel kiisti väitteen ja ilmoitti kuolinsyyksi sydänkohtauksen. Jaradatin vammat nähneen palestiinalaisen lääkärin mukaan Jaradatilla oli luunmurtumia mm. kylkiluissa ja mustelmia kasvoissa, mutta sydämessä ei ollut havaittavissa mitään vikaa.

Shin Bet myönsi osan kidutusväitteistä oikeiksi ja kertoi oikeuden edessä pitäneensä erästä vankia väkisin hereillä pitkiä aikoja, peittäneensä tämän pään säkillä ja pakottaneensa vangin kuuntelemaan korviasärkevän kovaa soitettua musiikkia. Lähteet: (mtv.fi 31.12.1997, yle.fi 13.4.2008, 24.2.2013, theguardian.com 25.2.2013, timesofisrael.com 15.3.2013, 27.3.2013)

Aman (Agaf HaModi'in)

Vuonna 1950 perustettu Israelin sotilastiedustelupalvelu. Aman tuottaa mm. kattavia kansallisia tiedusteluraportteja pääministerille ja kabinetille.

Vuonna 1952 Israelin armeija perusti signaalitiedusteluyksikön. Yksikköä kutsuttiin nimellä toinen tiedustelupalvelun yksikkö ja myöhemmin 515:sta tiedustelupalvelun yksikkö sekä yksikkö 848. Nykyisin kybersodankäyntiin erikoistunut organisaatio tunnetaan nimellä yksikkö 8200 (Yehida Shmoneh-Matayim). Yksikön Urimin tukikohdassa Negevin autiomaassa työskentelee tuhansia henkilöitä. Kyseinen yksikkö osallistui myös mm. Stuxnet-madon kehittämiseen.

Israelin sotilastiedustelun johtaja majuri kenraali Amos Yadlin lausui maaliskuussa 2010, että Israelista oli tullut maailman johtava kybersodankäynnin valtio. Lausuntoa pidettiin varoituksena Israelin vihollisille. Kyberaseilla Israel kykenee lamaannuttamaan vihollisvaltion infrastruktuurin, kuten sähkön- ja vedenjakelun, logistiikkajärjestelmät, armeijan sekä rahoituslaitosten tietoliikenneverkot. Lähde: (upi.com 11.5.2011)

Lakam (ha - Lischka le - Kischrej Madan)

Lakam on vuonna 1957 perustettu Israelin tieteellisen ja teknisen vakoilun erikoisoperaatioista ulkomailla vastaava organisaatio. Organisaatioon kuuluu juutalaistaustaisia henkilöitä (mm. tutkijoita, opiskelijoita ja diplomaatteja) ympäri maailmaa. Järjestön jäsenet keräävät tieteellistä ja teknistä aineistoa kaikista mahdollisista lähteistä Israelin valtiolle.

Järjestö vastasi mm. vuosina 1960 - 1980 erityisesti aseteknologiaa, ydinaseteknologiaa ja sotatieteitä koskevien tietojen hankinnasta. Lakam hankki Israelille mm. ranskalaisen Mirage-III hävittäjän tekniset asiakirjat sveitsiläiseltä insinööriltä Alfred Frauenknecktiltä. Lakamin edustajia tiedetään olevan ainakin Yhdysvalloissa, Japanissa, Ranskassa Saksassa, Italiassa, Isossa-Britanniassa, Sveitsissä ja Ruotsissa.

Israelin hallitus päätti purkaa Yhdysvalloissa toimineen organisaation vakoiluskandaalin jälkeen, jolloin Jonathan Jay Pollard pidätettiin vakoilusta Israelin hyväksi. Tiedusteluorganisaatio purettiin muodollisesti vuonna 1986. Käytännössä Lakam organisoitiin Israelin ulkoasianministeriön yhteyteen.