Kavallusrikos

Yritysturvallisuus > Compliance

Kavallus

Kavallus ja anastus ovat rikoksia, joissa otetaan toisen omaisuutta oikeudettomasti. Ne eroavat toisistaan sen mukaan, mikä suhde rikoksentekijällä on ollut omaisuuteen ennen tekoa.

Kavallusrikoksessa tekijä on saanut omaisuuden ensin laillisesti hallintaansa, mutta käyttää sitä myöhemmin oikeudettomasti omaksi edukseen. Luottamukseen perustuva hallinta rikotaan käyttämällä omaisuutta väärin.

Anastusrikoksessa tekijä ei ole hallinnut omaisuutta oikeutetusti ennen sen ottamista oikeudettomasti haltuunsa.

Kavallus ei aina ole harkittu rikos, vaan se voi olla epätoivoinen teko tilanteessa, jossa henkilö kokee olevansa umpikujassa. Tämän vuoksi kavallusten torjuminen ei ole vain valvonnan ja hallinnon tehtävä, se on myös osa laajempaa sosiaalista vastuuta, joka liittyy ihmisten hyvinvointiin, taloudelliseen turvallisuuteen ja riippuvuuksien ehkäisyyn.

Yritystoiminnassa kavallukset ovat vakava ongelma, joka voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita ja rapauttaa luottamusta työyhteisössä. Usein kavallukset jäävät pitkään huomaamatta, ja niiden seuraukset voivat ulottua laajalle.

Kavallusrikokset tulevat yleensä ilmi sattumalta jonkin epäselvän tapahtuman johdosta käynnistetyssä sisäisessä tarkastuksessa tai tilintarkastuksessa. Kavalluksesta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistukseen. Yli 2000 euron omaisuusarvon ylittävissä jutuissa tuomitaan yleensä vankeusrangaistus. Kavallusrikokseen liittyy usein myös rahanpesurikos, joka syntyy varojen siirroista lähipiiriin kuuluvien henkilöiden tileille.

Kavallusrikoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos henkilö

anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta
anastaa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta
käyttää toimeksiannon perusteella tai muulla sellaisella tavalla haltuunsa saamia varoja, joiden arvo hänen on tilitettävä toiselle
käyttää oikeudettomasti varoja tai niiden tilalle tulleita varoja taikka muulla sellaisella tavalla aiheuttaa tilitysvelvollisuuden täyttämättä jäämisen joko sovittuna tai muuten edellytettynä aikana.

Tehtävälista

Erottele valvonta- ja käyttöoikeudet: esim. rahaliikennettä ei saa hallinnoida yksin ilman valvontaa.
Ota käyttöön neljän silmän periaate. Kiittiset maksut, sopimukset ja tapahtumat hyväksytään kahden henkilön toimesta.
Käytä taloushallinnossa järjestelmiä, joissa on lokitiedot ja käyttöoikeusrajoitukset.
Seuraa kassavirtoja, varastokirjanpitoa, maksuliikennettä ja ostolaskuja reaaliaikaisesti.
Toteuta sisäisiä tarkastuksia ja auditointeja säännöllisesti.
Varmista, että kirjanpito ja varastot vastaavat todellista tilannetta.
Tee petosriskien arviointi toiminnoista, jotka ovat erityisen alttiita kavallukselle
Tarkista taustat luottamuksellisissa tehtävissä (esim. rikostaustaselvitys, referenssit).
Seuraa työntekijöiden poikkeavaa käytöstä: esim. äkilliset varallisuusmuutokset, salaileva käytös tai kirjanpitoon liittyvät selitykset.
Vahvista luottamusta, mutta luo selkeät rajat ja vastuut.
Luo turvallinen ja luottamuksellinen kanava, jonka kautta työntekijät voivat ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä.
Korosta nollatoleranssia väärinkäytöksiin.
Kouluta henkilöstöä säännöllisesti mm. omaisuuden käyttöoikeuksista, eettisistä säännöistä ja rikosoikeudellisista seuraamuksista.
Sisällytä työsopimuksiin ja johtosopimuksiin lausekkeet kavalluksen seuraamuksista (esim. irtisanominen, vahingonkorvausvelvollisuus).
Huolehdi vakuutusturvasta (esim. rikosvakuutus tai petosvakuutus).

Asia Tapauksia

Yrityksiin kohdistuvat kavallukset
Kavallukset muodostavat yrityksille merkittävän taloudellisen ja maineellisen riskin. Ne voivat kohdistua niin rahavaroihin kuin tavaroihinkin, ja tekijöinä toimivat usein henkilöt, joilla on luottamuksellinen asema organisaatiossa. Kavallusten taustalla vaikuttavat tyypillisesti kolme tekijää: motiivi, tilaisuus ja oikeutuksen tunne.

Kavallukset ovat yleisimpiä yrityksissä, joissa luottamus korvaa tehokkaan valvonnan. Niissä korostuvat tilanteet, joissa vastuullisessa asemassa oleva henkilö voi toimia ilman riittävää valvontaa. Kavallukset voivat ilmetä monin tavoin, mutta yleisimpiä ovat rahavarojen tai omaisuuden väärinkäytökset. Esimerkiksi kassanhoitajat tai taloushallinnon työntekijät saattavat siirtää varoja omille tileilleen tai käyttää yrityksen maksukortteja henkilökohtaisiin menoihin.

Toinen yleinen kavallustyyppi on laskutuspetos. Tällaisissa tapauksissa työntekijä voi laatia tekaistuja laskuja tai ohjata oikeita maksuja omille tai ulkopuolisten tileille. Tämänkaltaiset teot edellyttävät usein pääsyä taloushallinnon järjestelmiin sekä syvällistä tuntemusta yrityksen maksuprosesseista. Siksi kavalluksiin syyllistyy usein henkilö, joka toimii vastuullisessa ja luotetussa tehtävässä.

Peliveloilla on yhteys yrityskavalluksiin
Yksi keskeinen mutta usein vaiettu kavallusten syy on rahapeliriippuvuus. Useat oikeustapaukset osoittavat, että pelivelat ja yrityskavallukset liittyvät usein toisiinsa. Peliriippuvuus voi olla merkittävä rikollisen toiminnan laukaiseva tekijä.

Riippuvuudesta kärsivän henkilön harkinta- ja toimintakyky on heikentynyt. Taloudelliset vaikeudet syvenevät nopeasti, ja pelaaja saattaa kokea pakottavaa tarvetta "voittaa takaisin" menetetyt rahat. Tämä voi johtaa yhä kasvavaan velkakierteeseen. Tällaisessa tilanteessa kavallus voi näyttäytyä houkuttelevana keinona helpottaa ahdinkoa, ainakin tilapäisesti.

Peliriippuvainen ei välttämättä koe toimivansa rikollisesti, vaan saattaa ajatella lainaavansa rahaa työnantajaltaan aikomuksenaan maksaa ne myöhemmin takaisin. Todellisuudessa nämä "lainat" paisuvat nopeasti hallitsemattomiksi, ja vähitellen kavallus muuttuu järjestelmälliseksi rikossarjaksi.

Mikäli henkilö toimii esimerkiksi taloushallinnon, kassan tai maksuliikenteen parissa, ja sisäinen valvonta on puutteellista, tilaisuus kavallukseen kasvaa. Rikokset paljastuvat usein vasta ulkopuolisen tarkastuksen tai tilintarkastuksen yhteydessä. Useat tekijät ovat kertoneet tunteneensa jopa helpotusta, kun rikos on tullut ilmi. Paljastuminen on ollut ainoa tapa päästä irti rikoskierteestä ja lievittää siitä aiheutuvaa henkistä kuormaa.

Yritysten tulisikin paitsi vahvistaa taloushallinnon valvontaa myös kiinnittää huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja mahdollisiin riippuvuuksiin. Avoin keskustelukulttuuri ja matalan kynnyksen tuki voivat ehkäistä tragedioita ennen kuin ne syntyvät. Myös rahapelien sääntely ja riippuvuuden hoitopalveluiden saatavuus ovat tärkeitä yhteiskunnallisia keinoja kavallusten ehkäisemiseksi.

Tyypillinen kavallukseen syyllistyvä henkilö
Tutkimusten ja oikeustapausten perusteella on mahdollista hahmottaa tyypillinen kavallukseen syyllistyvä henkilö. Usein kyseessä on nuhteeton, pitkään yrityksen tai yhdistyksen palveluksessa toiminut keski-ikäinen nainen, joka on vuosien aikana saavuttanut työnantajansa täyden luottamuksen.

Motivaation taustalla voi olla taloudellisia ongelmia, elämänmuutoksia tai kriisejä. Toisinaan taustalla on myös halu ylläpitää kulutustasoa, joka ylittää henkilön tulotason. Kavallus saattaa alkaa pienimuotoisena "lainana", jonka tekijä aikoo hyvittää seuraavasta palkastaan, mutta muuttuu vähitellen järjestelmälliseksi toiminnaksi.

Monet tekijät ovat myöhemmin kertoneet joutuneensa tilanteeseen, josta he eivät enää kyenneet pääsemään rikoskierteestä irti omin voimin. Paljastuminen on monille ollut sekä helpotus että mahdollisuus katkaista rikollinen toiminta. Kaikkien osapuolten etu on, että kavallukset paljastuvat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Ennaltaehkäisy ja seuraukset
Yrityksissä kavallusten ennaltaehkäisy edellyttää tehokasta sisäistä valvontaa, vastuullista johtamista ja luottamuksen ja kontrollin tasapainoa. Yritysten kannattaa panostaa taloushallinnon valvontamekanismeihin, henkilöstön koulutukseen ja avoimeen työilmapiiriin.

Kavallukset jäävät usein huomaamatta, jos yksittäiselle henkilölle on keskitetty liikaa vastuuta tai valvonta on puutteellista. Myös työhyvinvointiin ja varhaiseen tukemiseen on syytä kiinnittää huomiota. Taloudellinen stressi, syrjäytyminen ja riippuvuudet voivat lisätä riskiä ajautua rikolliseen toimintaan.

Kavalluksista seuraa rikosoikeudellisia seuraamuksia, kuten sakkoja, vankeusrangaistuksia ja vahingonkorvauksia. Rikoksella on usein myös pitkäkestoisia mainehaittoja niin tekijälle kuin työnantajalle. Tyypillisesti rikoksen paljastuminen johtaa työsuhteen purkamiseen ja luottamuksen menettämiseen pysyvästi.

Kavallusrikoksen tyypilliset kohteet
Kavallusrikosten kohteina ovat usein organisaatiot, joissa yksittäisillä henkilöillä on:

pääsy käteisvaroihin tai arvoesineisiin,
heikko sisäinen valvonta tai puutteellinen tarkastus,
luottamukseen perustuva toimintakulttuuri,
sekä riittämättömät kirjanpito- ja valvontajärjestelmät.

Tällaiset olosuhteet luovat otollisen ympäristön väärinkäytöksille, etenkin kun motiivi ja tilaisuus yhdistyvät.

Kavallusrikosten torjunta
Kavallusrikosten ennaltaehkäisyssä tulisi soveltaa monitasoisia valvontakeinoja niin kutsutun ideaalin hallintatoimenpiteen periaatteen mukaisesti. Torjuntatoimet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan:

Ehkäisevät kontrollit
Taloushallintojärjestelmän käyttäjätunnusten ja salasanojen hallinta

Käyttövaltuuksien tarkka määrittely
Ostolaskujen tarkastus- ja hyväksymisprosessit
Maksuvaltuusrajoitukset (limiitit)
Neljän silmän periaate (maksutapahtumien satunnainen tarkastus ulkopuolisen toimesta)
Työtehtävien eriyttäminen: esimerkiksi maksun saajarekisterin hallinta erillään maksuliikenteestä
Kolluusion ehkäisy, esimerkiksi parisuhteessa olevat eivät työskentele samassa kriittisessä tehtävässä (esim. taloushallinto tai varasto)

Ilmaisevat kontrollit
Kontrollien kiertämisen seuranta (esimiesvalvonta, sisäinen tarkastus)

Lokitietojen seuranta (erityisesti pääkäyttäjien toimet)
Päivittäinen raportointi
Sisäinen tilintarkastus
Suora pääsy tytäryhtiöiden taloushallinnon ja tilitietojen tarkasteluun

Lieventävät kontrollit

Vahinkojen takaisinperinnän turvaaminen
Rikosvastuuvakuutukset