MEYER-YHTIÖN ENTISTÄ TYÖNTEKIJÄÄ SYYTETTIIN TEKIJÄNOIKEUSRIKOKSESTA JA YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMISESTA
Syyttäjä vaati Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa insinöörimiehelle rangaistusta tekijänoikeusrikoksesta ja yrityssalaisuuden rikkomisesta. Tekojen kerrottiin tapahtuneen vuosina 2017 ja 2018. Yhtiö vaati epäillyltä hyvityksenä tai edunpalautuksena 460 060 655 euroa viivästyskorkoineen. Meyer totesi ymmärtävänsä vaatimuksen olevan Suomen oloissa merkittävä, mutta tekojen mukainen. Lisäksi Meyer vaati miehen maksamaan vahingonkorvausta vähintään 95 000 euroa viivästyskorkoineen ja korvaamaan Meyerin oikeudenkäyntikulut.
Syytetty mies oli sittemmin kuollut. Syytetyn kuoleman johdosta Meyer kohdisti lähes viiden miljoonan edunpalautusvaatimuksen sekä 95 000 euron vahingonkorvausvaateen syytetyn aikanaan omistamaan yhtiöön ja 365 000 euron osalta yhteisvastuullisesti kuolinpesään.
Mies oli työskennellyt Meyerin suunnittelu- ja myyntiosastolla, joka suunnitteli suuria risteilyaluksia ja myi niitä varustamoille. Miehellä oli työtehtäviensä mukaiset lailliset käyttövaltuudet Meyerin suojattuun verkkolevyyn sekä tiedonhallintaohjelmaan. Järjestelmiin oli tallennettu mm. alusten visuaalisista elementeistä ja laivaprojekteista sekä markkinointimateriaalia ja myyntitietoja.
Mies toimi Meyerin palveluksessa vuodesta 1979 aina vuoteen 2017, jolloin hän jäi eläkkeelle. Mies oli kopioinut tiedostoja vuosien mittaan. Ensimmäiset tiedostot oli kopioitu heinäkuussa 2017 miehen työsuhteen aikana. Kaikkiaan mies oli kopioinut useita satoja tiedostoja vielä viimeisenä työpäivänään ennen eläkettään.
Lähes 40 vuotta telakkateollisuuden parissa työskennellyt mies perusti osakeyhtiön, jonka toimiala oli laivojen ja laivatuotteiden suunnittelun ja rakentamisen konsultointi. Mies oli solminut konsulttisopimuksen kiinalaisen laivanrakennusyhtiön kanssa. Sopimuksen mukaan hän sitoutui auttamaan kiinalaisyritystä risteilytoiminnan kehittämisessä ja tarjoamaan yrityksen käyttöön uusia innovaatioita ja teknologioita.
Tätä ennen mies oli työskennellyt oman yhtiönsä puitteissa konsulttina Royal Caribbeanille, joka oli myös Meyerin pitkäaikainen asiakas. Meyer oli myöntänyt Royal Caribbeanin ja miehen oman yhtiön välisen konsulttisopimuksen johdosta käyttövaltuuden Meyerin Icon-laivan projektikansioon. Käyttövaltuutta ei oltu kuitenkaan poistettu tämän toimeksiannon päätyttyä.
Miehen toiminta tuli ilmi sattumalta Facebook-päivityksen myötä. Mies oli julkaissut Facebook-sivullaan kuvia työpisteeltään Kiinassa. Kuvissa näkyi myös miehen tietokoneen näyttö. Meyer Turun työntekijät havaitsivat tietokoneen näytöllä ikoneja ja kansioita, jotka viittasivat Mayerin tietojärjestelmiin, joihin miehellä ei pitänyt olla enää toimeksiannon jälkeen pääsyä.
Ilmeni, että mies oli jatkanut tiedostojen kopiointia edelleen voimassa olevien käyttövaltuuksiensa puitteissa mm. kopioimalla Icon-laivan viimeisimmän yleisjärjestelysuunnitelman. Syyttäjän mukaan mies oli kopioinut luvatta Meyerin yrityssalaisuuksia omalle tietokoneelleen ja saaneen tästä materiaalista oikeudetonta hyötyä.
Mies myönsi kopioineensa omalle kovalevylleen tiedostot, mutta kiisti tehneensä sen ansaintatarkoituksessa ja hyödyntäneensä tietoja millään tavalla. Meyer-yhtiön näkemyksen mukaan vastaajan kopioima aineisto oli Meyerille mittaamattoman arvokas ja edusti vuosikymmenten aikana kerättyä laivanrakennusalan osaamista. Meyer kertoi pyytäneensä Ernst & Youngia arvioimaan aineiston arvon. Lähteet: (ts.fi 1.5.2022, 15.5.2022, is.fi 3.6.2022, kauppalehti.fi 9.6.2022, yle.fi 3.6.2022, hs.fi 15.5 2022)
PNEUPLANIN ENTINEN TYÖNTEKIJÄ TUOMITTIIN YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMISESTA
Pneuplan Oy on perustettu 21.3.1980. Yhtiö on teollisuuden materiaalinkäsittelylaitteistoja ja erikoisventtiileitä suunnitteleva ja valmistava teknologiayritys. Pneuplan Oy on erikoistunut eri teollisuudenalojen raemaisten ja jauhemaisten materiaalien kuljetusjärjestelmiin.
Raumaster Oy on perustettu 12.7.1984 viiden henkilön toimesta. Yhtiö on erikoistunut materiaalikäsittelyjärjestelmien kokonaistoimituksiin ja hyödyntää valmistuksessa alihankkijoita. Yhtiö suunnittelee ja ostaa järjestelmien komponentit ja huolehtii projektin vetämisestä asennuksesta ja käyttöönotosta.
Pneuplan Oy:n vuonna 2005 perusteettomasti irtisanoma suunnittelupäällikkö siirtyi Raumaster Oy:n palvelukseen. Ennen lähtöä työntekijä oli kopioinut Pneuplan Oy:n palvelimelta yrityssalaisuuksia palvelimelta mm. valmistuspiirustuksia ja liiketoimintaan liittyviä kaupallisia asiakirjoja.
Vuonna 2006 Pneuplan Oy teki tutkintapyynnön entisestä suunnittelupäälliköstään ja hänen uudesta työnantajastaan. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 23.4.2012 Pneuplan Oy:n entisen suunnittelupäällikön yrityssalaisuuden rikkomisesta 8 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan vahingonkorvauksena 500 000 euroa korkoineen sekä korvaamaan Pneuplan Oy:n oikeudenkäyntikulut. Jutun käsittely jatkui Turun hovioikeudessa. Vuonna 2014 Turun hovioikeus nosti entisen työntekijän korvaussummaa 800 000 euroon. Työntekijän tuomio sai lainvoiman.
Pneuplan totesi tiedotteessaan, että se on käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen kirjallisesti kieltänyt Raumaster Oy:tä käyttämästä Pneuplanilta peräisin olevaa aineistoa ja mikäli Raumaster Oy edelleen tarjoaa esimerkiksi varaosia Pneuplanin toimittamiin laitteistoihin tai Pneuplanin suunnittelemia komponentteja tai laitteistoja, tapahtuu tämä oikeudettomasti.
Myöhemmin vuonna 2015 nostettiin syytteet Raumasteria vastaan yrityssalaisuuden väärinkäytöksestä. Syytteet kaatuivat käräjäoikeudessa vuonna 2017. Tuomiosta valitettiin Turun hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi vuonna 2018, että syyteoikeus oli vanhentunut ja hylkäsi syytteet. Syyte Raumasteria vastaan olisi tullut nostaa viimeistään 2015. Hovioikeuden mukaan syyttäjän ja Pneuplanin olisi pitänyt pystyä näyttämään toteen, ettei Raumaster olisi voinut itse suunnitella kyseisiä laitteita. Tällaisen näyttötaakan asettamista Pneuplaanin harteille pidettiin kohtuuttomana. KKO ei myöntänyt valituslupaa. Hovioikeuden päätös sai lainvoiman. Lähteet: (pneuplan.fi tiedote 28.5.2012, raumaster.fi 20.7.2012, Yle MOT 11.3.2019)
AREVA PELKÄSI SÄTELYTURVAKESKUKSEN ENTISEN PÄÄJOHTAJAN VUOTAVAN YDINVOIMASALAISUUKSIA VENÄJÄLLE
Areva joutui luovuttamaan Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisen yhteydessä yrityssalaisuuksia reaktorista, sen toiminnasta ja huoltamisesta Jukka Laaksosen johtamalle STUK:lle. Jukka Laaksonen siirtyi pian tämän jälkeen venäläisen ydinenergialaitoksen Rosatomin Overseas-yksikön varajohtajaksi. Tapaus suututti ranskalaiset. Ranskalaiset pelkäsivät liikesalaisuuksien vuotavan merkittävälle venäläiselle kilpailijalle.
Ranskalaisen ydinvoimayhtiö Arevan pääjohtaja Luc Oursel lähestyi STUK:n entistä pääjohtajaa Jukka Laaksosta kirjeellä ja oli myöhemmin käydä Soulissa Etelä-Koreassa päivällispöydässä Jukka Laaksosen kimppuun. Samassa päivällispöydässä istui vieraana mm. Etelä-Korean pääministeri. Välikohtauksen jälkeen päivällisvieraat yrittivät käyttäytyä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ranskalaiset olivat yllättyneitä tiedosta, että Suomessa julkisen laitoksen johtohenkilö voi siirtyä täysin laillisesti heti saman alan yksityisen yrityksen palvelukseen. Arevan pääjohtaja Luc Oursel uhosi Jukka Laaksoselle selvittävänsä asiat perin pohjin. Hän ilmoitti, ettei Laaksosen lähettämä vastauskirje tyydyttänyt häntä ja ettei asia jää tähän. Lähteet: (mtv3.fi 26.3.2012, aamulehti.fi 26.3.2012)
HESBURGERIN MAJONEESIRESEPTIÄ KAUPITELTIIN HUUTO.NETISSÄ
Myynnissä oli ”Hesburgerin aito majoneesiresepti" 1000 eron hintaan. Hesburgerin toimitusjohtajan mukaan kyse ei voinut olla alkuperäisestä reseptistä, sillä se oli salainen ja se oli vain tietokoneella. Hesburger teki asiasta rikosilmoituksen poliisille. Näytti siltä, että kyseeseen tulivat yrityssalaisuuden rikkominen tai yrityssalaisuuden väärinkäyttö.
Varsinais-Suomen poliisi selvitti tapausta. Kaupittelijaksi osoittautui turkulainen vuonna 1949 syntynyt mieshenkilö, joka vaimonsa tunnuksia käyttäen julkaisi myynti-ilmoituksen Huuto.netissä. Kyseessä ei ollut aito Hesburgerin majoneesiresepti, vaan miehen omasta päästään keksimä ”vielä parempi majoneesiresepti”.
Koska myynnin kohteena ei ollut yrityssalaisuus, tutki Varsinais-Suomen poliisi tapausta petoksen yrityksenä.
Lähteet: (Iltalehti 27.7.2011, 28.7.2011, mtv3.fi 28.7.2012, ts.fi 28.7.2012, uusisuomi.fi 28.7.2011, aamulehti.fi 28.7.2011)
PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LANGETTI TEATTERISIHTEERILLE SAKOT YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMISESTA (RL 30:5)
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi tamperelaisen miehen sakkoihin yrityssalaisuuden rikkomisesta. Mies oli irtisanoutunut Komediateatterin palveluksesta keväällä 2009 ja siirtynyt Palatsiteatterin palvelukseen.
Asianomistajan edustajan arvion mukaan, mies oli kopioinut muistitikulle noin 4 500 yrityksen yhteystiedot, joita Komediateatteri oli käyttänyt teatteriesitysten markkinoinnissa. Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että näyttöä oli esitetty vain alle 300 yhteystiedon viemisestä. Käräjäoikeus katsoi myös, että mies oli käyttänyt haltuunsa saamiaan asiakastietoja uuden työnantajansa hyödyksi.
Käräjäoikeus langetti miehelle 40 päiväsakkoa (960 euroa). Hän joutui lisäksi korvaamaan Komediateatterille noin 3000 euroa taloudellisista menetyksistä ja asian selvittelykuluista. Lähteet: (kaleva.fi 4.6.2010, ts.fi 4.6.2010)
PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUS LANGETTI SAKKORANGAISTUKSIA YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMISESTA (RL 30:5)
Kaksi mieshenkilöä kopioi työnantajansa laitteiston piirustuksia CD-levyllä perustamaansa kilpailevaan yritykseensä. Miehet työskentelivät lahtelaisen yrityksen tuotekehitysryhmässä, joka kehitti uudenlaisia levyjen pakkauslaitteistoja.
Molemmat miehet olivat irtisanoutuneet työnantajansa palveluksesta vuoden 2007 alussa ja perustivat kilpailevan yrityksen. Ainakin toinen miehistä otti mukaansa koneen piirustukset. Piirustukset kopioitiin suunnittelutoimistossa, jossa yhtiö- ja tekijänimet muutettiin. Miehet kiistivät rikoksen. Oikeus kuitenkin katsoi, että yrityssalaisuutta oli rikottu ja myös suunnittelutoimiston mies tiesi kopioivansa yrityssalaisuuksia ja toimi avunantajana yrityssalaisuuden rikkomiseen.
Toimitusjohtajan osuudeksi sakoista muodostui 4080 euroa ja tuotantopäällikön 3600 euroa. Kolmas suunnittelutoimiston mies toimi rikoksessa avunantajana. Hänelle tuomittiin avunannosta 1260 euroa.
Sakkojen lisäksi tuomittujen oli maksettava yhdessä vastapuolen oikeudenkäyntikuluja 21000. Tapauksen käsittely jatkui myöhemmin korvausoikeudenkäynnissä. Lähde: (ees.fi 26.3.2010)
PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS POHTI YRITYSSALAISUUDEN RAJOJA
Pirkanmaan käräjäoikeudessa oli esillä tapaus, jossa siivousalan yrityksen entistä työntekijää syytetään yrityssalaisuuden rikkomisesta ja yritysvakoilun yrityksestä.
Työntekijä oli udellut muilta työntekijöiltä tietoja, jotka eivät hänelle kuuluneet. Työntekijä oli myös tallentanut sähköiseen muotoon tietoja yrityksen ja sen asiakkaiden välisistä sopimuksista, joita hän käytti tietoja hyväkseen uudessa kilpailevassa siivousalan yrityksessä. Syyttäjä päätti esittää syytetylle sakkoa kovempaa rangaistusta. Lähde: (yle.fi 24.3.2010)
ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS ANTOI TUOMION YRITYSSALAISUUDEN VÄÄRINKÄYTÖSTÄ (RL 30:6)
Jyväskyläläinen mies tuomittiin mittaviin korvauksiin Puolanka Tradingin yrityssalaisuuden väärinkäytöstä. Kajaanin käräjäoikeus oli hylännyt syytteet aiemmassa tuomioistuinkäsittelyssä. Mies oli käyttänyt puolankalaisyritykselle kuuluvia kaavoja Pakistanissa teettämiensä moottorikelkkapukujen valmistuksessa.
Mies tuomittiin korvaamaan Puolanka Tradingille (entinen Sinisalo-Sport) vahingoista ja selvittelykuluista yhteensä 21 400 euroa, oikeudenkäyntikuluja yli 13 000 euroa. Näiden lisäksi tuli 3600 euron sakot. Lähde: (YLE.fi 27.1.2010)
LÄNSI-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS ANTOI TUOMION YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMISESTA JA VÄÄRINKÄYTÖSTÄ (RL 30:5 ja RL 30:6)
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus käsitteli Lohjalla sementtikuitulevyjä valmistavan Cembrit Oy:n yrityssalaisuuksien vuotamista ulkomaalaiselle kilpailijalle. Syyte koski yrityssalaisuuden rikkomista ja väärinkäyttöä. Juttua käsiteltiin suljetuin ovin ensimmäisen kerran joulukuussa 2009 ja jutun käsittely jatkui vuoden 2010 puolella. Cembrit Oy on osa tanskalaista Cembrit yhtymää.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan Cembrit Oy:n entinen työntekijä oli luovuttanut reseptuureja ja valmistusprosessiparametreja koskevia tarkkoja tietoja kilpailijalle. Tietoja oli luovutettu vuoden 2005 alusta vuoden 2007 syksyyn. Työntekijä tuomittiin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Pääomasijoittaja Eqvitecin osittain omistama LTM Company Oy ja sen venäläinen tytäryhtiö OOO LTM tuomittiin yhteensä 60 000 euron yhteisösakkoihin. OOO LTM:n pääjohtaja tuomittiin lisäksi neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja neljän vuoden liiketoimintakieltoon. Käräjäoikeus velvoitti asianosaiset maksamaan Cembritille yhteisvastuullisesti yli 1,6 miljoonaa euroa ja lisäksi korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja.
Cembrit on yksi maailman suurimmista kuitusementtisten rakennusmateriaalien valmistajista ja myyjistä. Cembrit Oy:n ohella Cembrit yritysryhmään kuuluu yhdeksän tytäryritystä ympäri Eurooppaa. Suomessa Cembrit Oy toimii Lohjan Muijalassa. Lähteet: (länsi-uusimaa.fi 19.12.2009, kauppalehti.fi 1.7.2010, cembrit.fi uutiset)
ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS ANTOI TUOMION YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMISESTA JA VÄÄRINKÄYTÖSTÄ (RL 30:5 ja RL 30:6)
Jutussa asianomistajina olivat Alko ja Norex Spirits ja vastaajina Fondbergin silloinen toimitusjohtaja ja neljä Alkosta ja Norex Spiritistä palkattua työntekijää.
Viinin jakeluyhtiö Fondberg palkkasi myyntipäällikökseen kilpailijansa Norex Spiritsin tuotepäällikön ja yhden toisen työntekijän. Alkosta Fondbergille siirtyivät viinien ostopäällikkö ja kehityspäällikkö. Henkilöt rekrytoi Fondbergin silloinen toimitusjohtaja.
Kolme neljästä uudesta työntekijästä kopioivat mukaansa entisen työnantajansa yrityssalaisuuksia. Teot tapahtuivat vuonna 2005. Osa kopioiduista tiedostoista oli hyvinkin laajoja. Kopioitujen tiedostojen avulla Fondberg sai tietoonsa mm. Alkon tavarantoimittajien yksityiskohtaisia myynti- ja markkinaosuustietoja. Kaikki kolme työntekijää kiistivät syytteet yrityssalaisuuksien rikkomisesta ja yrityssalaisuuksien väärinkäytöstä.
Vastaajista kolme kiisti syytteet yrityssalaisuuksien rikkomisesta ja väärinkäytöstä. Vastaajien mukaan tiedot eivät olleet yrityssalaisuuksia, eikä toiminta ollut tahallista.
Espoon käräjäoikeus kuitenkin totesi Fondbergin käyttäneen elinkeinotoiminnassaan Alkolle ja Norex Spiritsille kuuluneita yrityssalaisuuksia. Yksi vastaajista oli tallentanut Norexin tietokannoista tietoja myyntihinnoista ja eri viinimerkkien myynnistä Alkon kautta. Tietoja oli käytetty vastaajan uudessa työpaikassa.
