TYÖNTEKIJÄ AIHEUTTI VAHINKOA TYÖNANTAJALLEENSyyttäjä vaatii 55-vuotiaalle miehelle ehdollista vankeusrangaistusta törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Syyttäjän mukaan miehen toiminta aiheutti Nokia Solutions and Networks Oy:lle taloudellista vahinkoa, ainakin miljoonan euron edestä.
Nokia Solutions and Networks Oy:n tietoliikennelaboratoriossa työskennellyt mies osallistui lakkoon joulukuussa 2019 ja irrotti virtajohdon kolmesta tietoliikenneräkistä, jolloin laitteista katkesi sähkönsyöttö ja tietoliikenteen estyessä 5G-matkapuhelinteknologiaan liittyvä ohjelmistotuotanto oli tuntien ajan toimintakyvytön.
Asiaa käsiteltiin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa marraskuussa 2024. Mies myönsi irrottaneensa virtakaapelit, mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen. Hänellä ei ollut tarkoitusta vahingoittaa työnantajansa tietojärjestelmiä. Päinvastoin, mies väitti pyrkineensä suojaamaan vastuullaan olleita tietojärjestelmiä työtaisteluiden aikana. Mies toimi ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä ja osallistui työtaisteluun lakkovahtina.
Nokia Solutions and Networks Oy:n mukaan laitteista ei katkaista virtaa vastaavalla tavalla edes huoltotöiden yhteydessä, eivätkä kyseiset laitteet olleet miehen tai hänen tiiminsä vastuulla. Mies vetosi kiireeseen ja huolimattomuuteen. Hän ei kertomansa mukaan tiennyt, että irrottamalla pistokkeen hän sulkisi sähkönsyötön muistakin laitteista.
Mies irtisanottiin muutama päivä tapahtumien jälkeen. Työsuhteen purkaminen riitautettiin, ja mies vei potkunsa oikeuteen. Kanne kuitenkin peruutettiin osapuolten sovintoneuvottelun tuloksena loppuvuodesta 2021. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi jutussa tuomion joulukuussa 2024. Lähde: (iltalehti.fi 5.11.2024)
IKEAA SYYTETTIIN VAKOILUSTA RANSKASSA
Le Canard Enchaine lehden mukaan Ikea kyseli Ranskan salaiselta poliisilta tietoja yli 200 henkilöstä, työntekijöistään, asiakkaistaan, heidän rikosrekisteristään, matkapuhelinliittymistä ja autojen rekisterinumeroista.
Tietoja käytettiin henkilöstön irtisanomispäätösten tukena ja asiakkaiden välisten riitojen ratkaisussa. Ikeaa kiinnosti mm. kuuluiko henkilö globalisaation vastustajiin tai oliko henkilö tukenut ekoterrorismia.
Lehden mukaan poliisi tarjosi 80 euron kertamaksua vastaan pääsyn poliisin operatiivisiin henkilörekistereihin mm. rikosrekisteriin. Ranskan Ikealla oli vuodesta 2003 lähtien sopimus vartioimisliike Sûreté Internationalin kanssa, joka toimitti tiedot poliisin rekistereistä.
Tiedot perustuvat sähköposteihin, joita Ikean johtajat lähettivät poliiseille. Ikean Ranskan viestintäpäällikkö Pierre Deyris totesi, että Ikea suhtautuu syytöksiin vakavasti ja suorittaa oman sisäisen tutkimuksen väitetystä vakoilusta.
Viestintäpäällikön mukaan Ikea ei hyväksy laittomia käytäntöjä, jotka voivat vaurioittaa Ikean tärkeitä arvoja, kuten yksityisyyden kunnioittamista. Lähteet: (20minutes.fr 29.2.2012, dn.se 29.2.2012, metro.co.uk 29.2.2012, taloussanomat 29.2.2012, talouselama.fi 29.2.2012, hs.fi 29.2.2012, ts.fi 29.2.2012, mtv3.fi 29.2.2012, yle.fi 29.2.2012)
GIGANTTI HÄVISI IRTISANOMISKIISTAN SUOMESSA
Gigantti irtisanoi myyjänsä ilmoittamalla perusteeksi sen, että myyjän myyntikateprosentti oli kahden varoituksen jälkeenkin alhaisempi kuin yritys edellytti. Gigantti hävisi jutun kaikissa oikeusasteissa.
Korkeimman oikeuden päätöksen (KKO:2014:98) mukaan työnantaja ei voi liittää asettamiinsa tulostavoitteisiin irtisanomisuhkaa, ellei tuloksen saavuttamatta jääminen johdu työntekijän viaksi katsottavasta syystä. Gigantti tuomittiin korvaamaan irtisanotun työntekijän oikeudenkäyntikulut korkoineen sekä kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan summan. Lähde: (ennakkopäätös KKO:2014:98)
GIGANTTI HÄVISI IRTISANOMISKIISTAN NORJASSA
Gigantti on osa Norjassa toimivaa Elkjøp-konsernia, joka kuuluu englantilaiseen kodinelektroniikkajätti DSG International plc:hen. Gigantilla on 900 työntekijää.
Gigantti hävisi Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa irtisanomiskiistan. Gigantti irtisanoi nelisen vuotta palveluksessaan ollen miesmyyjän liian alhaisen myyntikatteen vuoksi. Palvelualojen ammattiliitto PAM vei asian oikeuteen.
Gigantti tavoitteli jokaisen myyjän osalta keskimäärin 80 prosentin myyntikatetta parhaan myyjän myyntikateprosentista. Miesmyyjä ei päässyt asetettuun myyntitavoitteeseen, jolloin Gigantti irtisanoi myyjän. Hänelle annettiin kaksi varoitusta ennen irtisanomista.
Käräjäoikeuden mukaan osastolla oli myös muita työntekijöitä, joiden myyntikate oli jäänyt heikommaksi kuin irtisanotulla myyjällä. Tämän lisäksi myyjä oli onnistunut nostamaan kateprosenttiaan varoituksen jälkeen.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus katsoi, ettei työsuhteen päättämiselle ollut riittävän painavaa perustetta. Gigantti velvoitettiin korvaamaan irtisanotulle myyjälle vajaat 9 500 euroa, joka vastasi kahdeksan kuukauden palkkaa. Lähteet: (gigantti.fi 15.6.2012, Iltalehti.fi 15.6.2012)
SUPON KENTTÄVALVONTAMIEHEN EPÄILTIIN HARJOITTANEEN SEKSIÄ TYÖAJALLA
Helsingin käräjäoikeus luki syytteen supon kenttävalvontatehtävissä toimineelle vanhemmalle konstaapelille virkavelvollisuuden rikkomisesta torstaina 22.11.2012. Oikeutta käytiin suljetuin ovin, koska istunnossa käsiteltiin supon arkaluontoisia teknisiä ja taktisia menetelmiä sekä valvontapaikkoja.
Syytteen mukaan kenttävalvontatehtävissä toiminut poliisi oli harjoittanut seksiä naisen kanssa työaikana ja virka-autossa. Supon virka-auton lisäksi seksiä oli harjoitettu yleisessä vessassa. Kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki vaati syytetylle sakkorangaistusta.
Syyttäjän mukaan teot olivat tapahtuneet virka-ajalla Helsingissä huhti- ja joulukuun 2010 välisenä aikana. Syytetty myönsi seksin, mutta kiisti rikoksen, koska hänen mukaan seksiä oli harjoitettu kahvi- ja ruokatauoilla.
Naispuolinen seksikumppani oli itse ilmoittanut asiasta poliisille. Länsi-Uudenmaan poliisin suorittamassa esitutkinnassa hän oli kertonut kuulleensa poliisin vastaavan työpuheluun. Supon salaisuuksien ei kuitenkaan katsottu vaarantuneen tilanteessa.
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero piti tapausta "pöyristyttävänä". Paateron mukaan oikeuskäsittelyn jälkeen on supon asia miettiä, mihin jatkotoimiin tapaus antaa aihetta. Paatero piti tapausta yksittäisenä, eikä se vaaranna supon uskottavuutta. Hänen mukaan poliisit ovat tietoisia, että laki säätelee heidän käyttäytymistään sekä työssä että vapaa-ajalla. Virka-asioita ei voi käsitellä ulkopuolisten kuullen. "Kun arviointikyky pettää näin pahasti, minusta se on vakava kysymys." Lähteet: (hs.fi 23.11.2012, iltasanonat.fi 23.11.2012, iltalehti.fi 23.11.2012)
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi lopulta poliisin virkavelvollisuuden rikkomisesta 20 päiväsakkoon (noin 600 euroa). Käräjäoikeuden mukaan poliisi oli rikkonut virkavelvollisuutensa tahallisesti, eikä teko ei ollut ottaen huomioon sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat kokonaisuutena arvostellen vähäinen.
Oikeuden mukaan seksin harrastaminen tapahtui poliisin virantoimituksen aikana. Supon etsivän työtehtävissä noudatettiin jaksotyöaikaa, jolloin poliisilla on oikeus työvuoron aikana syödä ja pitää taukoja. Tauot sisältyivät kuitenkin työaikaan ja niistä maksettiin palkkaa.
Poliisi hyväksyi sakkotuomion, eikä valittanut käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Päätöksen saatua lainvoiman, supo irtisanoi poliisin virkasuhteen. Tuomion saaneen poliisin asianajaja totesi, että virasta erottamisesta tullaan kuitenkin tekemään valitus virkamieslautakuntaan.
Poliisimiesten saamat sakkorangaistukset eivät ole yleensä johtaneet virasta erottamiseen. Myös väkivaltarikoksista tuomittuja poliiseja on saanut jatkaa tehtävissään, vaikka heidän saamansa sakkorangaistukset ovat olleet suurempia. Lähteet: (hs.fi 11.12.2012, 15.1.2013, aamulehti.fi 11.12.2012, iltasanomat.fi 11.12.2012, ees.fi 11.12.2012, ksml.fi 11.12.2012, suomenkuvalehti.fi 14.1.2013)
Ote virkamieslautakunnan päätöksestä 25.10.2013 nro 66/2013
Virkamieslautakunta totesi, että oikaisuvaatimuksen tekijä on toistuvasti menetellyt tavalla, joka on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa Suojelupoliisin salaisia kenttävalvontatehtäviä koskevien tietojen paljastumisesta ja hänen joutumisestaan kiristyksen ja laittoman tiedonhankinnan kohteeksi. Toteutuessaan tällainen vaara olisi voinut aiheuttaa vakavaa haittaa Suojelupoliisin toiminnalle ja sitä kautta valtion turvallisuudelle.
Oikaisuvaatimuksen tekijän toiminta on ollut omiaan vaarantamaan luottamusta poliisin tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Hänen on täytynyt ymmärtää toimintaansa liittyvät riskit, mutta hän on siitä huolimatta jatkanut virkavelvollisuuksien vastaista toimintaansa kuukausien ajan.
Menettelyn moitittavuutta on korostanut se, että hän on toiminut kenttävalvontatehtävissä ryhmän varajohtajana, joka vastaa myös alaistensa työturvallisuudesta. Virkasuhteen irtisanomisen syynä olevaa oikaisuvaatimuksen tekijän toimintaa on kokonaisuutena arvioituna pidettävä niin moitittavana, ettei Suojelupoliisilta ole hänen muutoin moitteettomasta virkaurastaan huolimatta voitu edellyttää irtisanomista lievempien toimenpiteiden, kuten kirjallisen varoituksen, käyttämistä.
Suojelupoliisilla on ollut erityisen painava syy irtisanoa A:n virkasuhde, eikä päätös virkasuhteen irtisanomisesta loukkaa hänen yhdenvertaisuuttaan.
Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Irtisanottu poliisi jätti tiistaina 3.12.2013 korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen virkamieslautakunnan päätöksestä, jonka perusteella hänen virkasuhde purettiin. Poliisi piti virkasuhteen purkua kohtuuttomana. Hän katsoi, ettei supolle aiheutunut varaa ja hänet olisi voitu sijoittaa supossa myös toisenlaisiin tehtäviin. Lähde: (iltasanomat.fi 3.12.2013)
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi virkamieslautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen. KHO totesi päätöksessään mm. seuraavaa: "Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät virkamieslautakunnan päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, valitus virkamieslautakunnan päätöksestä on hylättävä." Lähde: (KHO, muu päätös 3049/2015)
TYÖNANTAJALLE MÄÄRÄTTIIN MAKSUUN 2000 EURON UHKASAKKO
Itä-Suomen aluehallintovirasto määräsi mikkeliläisen paikallisen rakennusyrittäjän maksamaan 2 000 euron uhkasakon. Työnantaja ei suostunut kirjoittamaan työtodistusta yrityksen entiselle työntekijälle.
Uhkasakko tuomittiin yhtiön omistajan henkilökohtaisesti maksettavaksi. Uhkasakko oli jo toinen samalle rakennusalan yritykselle työtodistuksen laiminlyönnistä. Lähteet: (rakennuslehti.fi 14.11.2011, rakennus-liitto.fi 4.5.2011, kauppalehti.fi 14.11.2011)
TYÖNANTAJA JÄTTI TYÖTODISTUKSEN ANTAMATTA
Yrittäjä ei antanut entiselle työntekijälleen työtodistusta, vaikka tämä oli sitä pyytänyt. Lopulta asia siirtyi poliisille.
Käräjillä yrittäjä väitti lähettäneensä työtodistuksen postissa, eikä katsonut olevansa velvollinen antamaan todistusta toistamiseen. Käräjäoikeus ei pitänyt yrittäjän kertomusta uskottavana.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 3.2.2011 Ylöjärvellä toimineen pienyrityksen vastuuhenkilön työsopimuslakirikkomuksesta kahdeksaan päiväsakkoon (1 168 euroa) ja korvaamaan rikosasian todistelukustannukset 58 euroa. Lähteet: (Pirkanmaan käräjäoikeuden asia nro R 10/5982, aamulehti 3.2.2011, radio957.fi 3.2.2011, esaimaa.fi 3.2.2011)
HK RUOKATALO TUOMITTIIN KORVAUKSIIN PERUSTEETTOMISTA IRTISANOMISISTA
Turun käräjäoikeus tuomitsi HK Ruokatalon perusteettomista irtisanomisista korvauksiin. Irtisanomiset olivat tapahtuneet vuosina 2006 ja 2007. Jutun käsittely jatkui Turun hovioikeudessa, joka palautti 12 henkilön osalta jutun uudelleen käräjäoikeuden käsittelyyn.
Hovioikeus tuomitsi HK Ruokatalon Forssan tuotantolaitoksen maksamaan työntekijöille korvauksia irtisanomisista yhteensä lähes 800 000 euroa. Tämän lisäksi HK Ruokatalo joutui maksamaan irtisanotuille viivästyskorot kolmelta vuodelta ja työttömyysvakuutusrahastolle 140 000 euroa.
HK Ruokatalo haki Turun hovioikeuden tuomiosta valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, joka ei myöntänyt valituslupaa asiassa. Turun hovioikeuden päätös sai lainvoiman. Lähde: (yle.fi 15.12.2010)
TELECOM FINLAND OY IRTISANOI HUUMERIKOKSISTA TUOMITUN TYÖNTEKIJÄNSÄ
Telecom Finland Oy:n palveluksessa ollut naishenkilö toimi Lahdessa asiakasneuvojana. Hänellä oli pääsy salassa pidettäviin henkilö- ja liiketietoihin. Erään rikostutkinnan yhteydessä Lahden rikospoliisi havaitsi teletunnistetiedoista, että rikoksesta epäillyn henkilön numerosta oli soitettu useasti asiakasneuvojan numeroon. Poliisi kiinnostui naishenkilön yhteyksistä tutkittavana olevaan rikokseen. Rekistereistä ilmeni, että naishenkilö oli aiemmin syyllistynyt huumausainerikokseen ja omaisuusrikoksiin.
Poliisi ilmoitti asiasta Telecom Finland Oy:lle, joka irtisanoi naishenkilön työsuhteen peläten hänen joutuvan alamaailman koukkuun. Irtisanottu naishenkilö ei ollut tyytyväinen irtisanomisesta vaan vei asian oikeuteen. Lahden käräjäoikeus hylkäsi naisen kanteen. Nainen valitti päätöksestä hovioikeuteen.
Hovioikeuden esittelijän mukaan irtisanominen oli perusteeton, koska naishenkilö ei menetellyt työnantajaansa tai asiakkaita kohtaan epärehellisesti. Kouvolan hovioikeus yhtyi kuitenkin käräjäoikeuden päätökseen ja katsoi, että Telecom Finlandilla oli oikeus irtisanoa työntekijä, joka oli aiemmin syyllistynyt mm. huumausainerikokseen. Lähde: (Ilta-Sanomat 9.12.1996)
