Pankkien häiriötilanteita

Toiminnalliset häiriötilanteet pohjoismaisissa pankeissa ja niiden vaikutukset asiakkaisiin

Pohjoismaiset pankit, kuten OP Ryhmä, Nordea ja Danske Bank, ovat vahvasti digitalisoituneita. Suurin osa pankkiasioinnista tapahtuu nykyään verkkopankeissa ja mobiilisovelluksissa. Tämä tekee pankkipalveluista tehokkaita ja helposti saavutettavia, mutta samalla se altistaa ne erilaisille toiminnallisille häiriötilanteille. Näillä häiriöillä voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä pankkien toimintaan että asiakkaiden arkeen.

Toiminnalliset häiriötilanteet tarkoittavat yleensä teknisiä ongelmia pankkien järjestelmissä. Ne voivat johtua esimerkiksi ohjelmistovirheistä, järjestelmäpäivityksistä, palvelinongelmista tai kyberhyökkäyksistä, kuten palvelunestohyökkäyksistä.

Vaikka pankit pyrkivät ennaltaehkäisemään tällaisia tilanteita, täysin häiriötöntä järjestelmää ei ole olemassa. Häiriöt ovat kuitenkin useimmiten tilapäisiä ja ne pyritään korjaamaan nopeasti.

Asiakkaan näkökulmasta häiriöt näkyvät ensisijaisesti verkkopankin ja mobiilipankin toimimattomuutena. Yksi yleisimmistä ongelmista on se, että käyttäjä ei pääse kirjautumaan palveluun lainkaan. Tämä voi johtua tunnistautumisjärjestelmän virheestä tai palvelimen ylikuormituksesta. Toisinaan kirjautuminen onnistuu, mutta palvelu ei toimi normaalisti. Esimerkiksi tilitiedot eivät välttämättä näy oikein, saldo voi näyttää virheelliseltä tai jopa nollalta, mikä voi aiheuttaa huolta asiakkaassa.

Toinen keskeinen ongelma liittyy maksuliikenteeseen. Häiriötilanteissa tilisiirrot eivät välttämättä onnistu tai maksut jäävät käsittelyyn odottamaan. Tämä voi johtaa käytännön ongelmiin, kuten laskujen myöhästymiseen tai maksujen epäonnistumiseen kaupassa. Joissakin tapauksissa myös korttimaksaminen voi häiriintyä, mikä korostaa ongelman vakavuutta arjen kannalta.

Pohjoismaissa pankkipalveluiden digitalisaatio on erittäin pitkälle kehittynyttä. Käteisen rahan käyttö on vähäistä, ja lähes kaikki maksaminen tapahtuu sähköisesti. Tämän vuoksi yksittäinenkin häiriö voi vaikuttaa samanaikaisesti suureen määrään asiakkaita. Lisäksi pankkien järjestelmät ovat osittain yhteydessä toisiinsa, mikä tarkoittaa, että yhden pankin ongelmat voivat heijastua laajemmin maksujärjestelmiin.

Häiriötilanteet vaikuttavat asiakkaisiin myös psykologisesti. Vaikka rahat eivät todellisuudessa katoa, virheelliset saldot tai puuttuvat tilitiedot voivat aiheuttaa epävarmuutta ja stressiä. Asiakkaat saattavat menettää luottamustaan pankkiin, etenkin jos häiriöitä esiintyy toistuvasti. Lisäksi pankkien asiakaspalvelu ruuhkautuu usein nopeasti häiriötilanteiden aikana, mikä vaikeuttaa avun saamista.

Pankit pyrkivät hallitsemaan häiriötilanteita tehokkaasti tiedottamalla asiakkailleen ja korjaamalla ongelmat mahdollisimman nopeasti. Usein häiriöt kestävät vain muutamasta minuutista muutamaan tuntiin. Tiedotus tapahtuu esimerkiksi pankkien verkkosivuilla ja sovelluksissa. Vaikka tekninen korjaus voi olla nopeaa, asiakkaiden luottamuksen palauttaminen voi kestää pidempään.

Yhteenvetona voidaan todeta, että toiminnalliset häiriötilanteet ovat väistämätön osa modernia, digitaalista pankkijärjestelmää. Ne ovat yleensä lyhytaikaisia, mutta niiden vaikutukset voivat olla merkittäviä asiakkaiden arjessa. Häiriöt korostavat digitaalisten palveluiden tehokkuuden lisäksi myös niiden haavoittuvuutta. Siksi pankkien on jatkuvasti kehitettävä järjestelmiään ja varmistettava palveluiden luotettavuus, jotta asiakkaiden luottamus säilyy.

Asia Tietomurtoja

PANKKIEN MAKSUHÄIRIÖTILANTEITA
Osuuspankin, Nordean, Säästöpankin ja S-pankin maksuliikenteessä ilmeni häiriöitä. Erityisestipalkkojen maksussa ilmeni ongelmia. OP:n viestinnän mukaan osa OP Pohjolan tileiltä lähtevistä maksuista on ollut myöhässä. Mukana on myös palkkoja ja etuuksia. OP:n mukaan asia on korjattu ja maksujen pitäisi näkyä tileillä torstain aamupäivän aikana.

OP:lla on ollut myös pitkäkestoisia ongelmia OP-mobiilin kautta toteutettavissa asiakkaiden välisissä verkkoneuvotteluissa. Lähteet (OP tiedote 30.4.2026, yle.fi 30.4.2026)

NORDEAAN KOHDISTUNUT PALVELUNESTOHYÖKKÄYS SAI JATKOA Kyberhyökkäys Nordeaa vastaan

”Nordea on joutunut kyberhyökkäyksen kohteeksi. Tällä hetkellä verkkosivustolle ja sovellukseen pääseminen on suuri ongelma.” Lähde: (aftonbladet.se 26.10.2024)

Nordean verkkopankki oli jälleen perjantaina 26.10.2024 palvelunestohyökkäyksen kohteena Palvelunestohyökkäyksestä kertoi Nordean viestintäjohtaja Riikka Taivassalo Yle uutisille. Aftonbladetin mukaan ongelmia oli Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Nordea kertoi, että palvelut toimivat jälleen kello 22.41 Suomen aikaa. Lähteet: (yle.fi 26.10.204, iltalehti.fi 26.10.2024, aftonbladet.se 26.10.2024)

NORDEAAN KOHDISTUI PALVELUNESTOHYÖKKÄYS
Nordeaan kohdistui poikkeuksellisen pitkäkestoinen yli kuukauden mittainen yhtäjaksoinen palvelunestohyökkäys.

Aiemmat palvelunestohyökkäykset ovat kestäneet korkeintaan muutaman päivän. Hyökkäysten teho on ollut 15-kertainen aiempiin verrattuna.

Aiemmin hyökkäysteho on ollut noin miljoona palvelupyyntöä sekunnissa, nyt palvelupyyntöjä on tullut noin 15 miljoonaa sekunnissa. Nordea uskoo vastatoimillaan torjuneensa noin 90 % hyökkäyksistä, ja asiakkaiden tiedot ovat olleet kaiken aikaa turvassa.

Nordean käyttämä ns. geoblokkaus ei toiminut, koska palvelupyynnöt tulivat pohjoismaisista IP-osoitteista. DDos hyökkäyksissä geoblokkauksella voidaan ainoastaan heikentää hyökkäyksen tehoa. Palvelunestohyökkäysten geoblokkauksella tarkoitetaan maantieteellisten rajoitusten käyttöä, joilla rajoitetaan palvelimelle tulevia palvelupyyntöjä.

Palvelunestohyökkäyksessä käytettiin myös suomalaisia kotitalouksien ylläpitämiä haavoittuvia reitittimiä, joka vaikeutti merkittävästi palvelupyyntöjen geoblokkausta. Hyökkäysten motiivi ei ollut raha, koska rahaa ei vaadittu.

Nordean henkilöasiakasliiketoiminnasta pohjoismaisesti vastaava johtaja Sara Mellan arvion mukaan näin mittavan palvelunestohyökkäyksen toteuttaminen on maksanut kymmeniä miljoonia euroja, joten hyökkäyksen takana eivät voineet olla yksittäiset hakkerit. Lähteet: (hs.fi 15.10.2024, iltalehti.fi 15.10.2024)

Nykyisen mittapuun mukaan 15 miljoonaa palvelupyyntöä sekunnissa ei ole poikkeuksellisen suuri. Huomattavasti tehokkaampi palvelunestohyökkäys 26 miljoonaa palvelupyyntöä sekunnissa kohdistui vuonna 2022 erääseen kryptovaluuttapalveluun. Tämän jälkeen on nähty useita 50-70 miljoonan palvelupyynnön tehoisia palvelunestohyökkäyksiä.

Ainoa asia mikä tässä tuntuu suurelta, on Nordean johtaja Sara Mellan mainitsema palvelunestohyökkäyksen hinta. Mihin Nordean hinta-arvio perustuu jää hämäräksi Kymmenien miljoonien hintalappu kuulostaa raskaasti yliampuvalta virhearviolta.

DDoS-hyökkäyksen tilaaminen tapahtuu yleensä täysimittaisen verkkopalvelun avulla, jolloin järjestäjän ja asiakkaan välistä suoraa yhteyttä ei tarvita. Palvelunestohyökkäyksen (DDoS) toteuttamisen hinta voi vaihdella merkittävästi. Hinnoittelu vaihtelee keston mukaan. Tyypillinen hinta on noin 25 dollaria tunnilta.

Esimerkiksi viisi minuuttia kestävä hyökkäys suureen kansainväliseen verkkokauppaan maksaa noin dollarin minuutilta. Vuorokauden mittainen palveluestohyökkäys maksaisi dollarin minuuttihinnalla 1440 euroa. Kuukauden mittainen palvelunestohyökkäys maksaisi 43 200 dollaria.

Kasperskyn mukaan DDoS-hyökkäyksen toteuttaminen 1 000 työpöydän pilvipohjaisella robottiverkolla maksaa noin 7 dollaria tunnissa. DDoS-hyökkäyspalvelu maksaa tyypillisesti 25 dollaria tunnissa. Nordea mainitsee hyökkäyksen maksaneen hyökkääjälle kymmeniä miljoonia. Pelkästään kymmenen miljoonan hinnan mukaan laskettu minuuttihinta on 231 dollaria, joka tuskin edustaa kovin sivistynyttä hinta-arviota.

Eduskunnan pankkivaltuusto ei saanut Finanssivalvonnalta tietoja siitä, että Nordean toiminnassa olisi ollut puutteita. Pankkivaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman totesi seuraavaa: ” Mitään sellaista ei ole tullut esiin, että siinä valvonnassa, varautumisessa tai toiminnassa olisi ollut ilmeisiä puutteita tai laiminlyöntejä”. Lähde: YLE1 uutiset klo 17.00 16.10.2024, yle.fi 16.10.2024)

Keskusrikospoliisi tiedotti perjantaina 18.10.2024 aloittavansa oma-aloitteisesti rikostutkinnan finanssisektoriin kohdistuneista verkkohyökkäyksistä. Esitutkinta käynnistettiin rikosnimikkeellä törkeä tietoliikenteen häirintä. Tutkinnanjohtajana jutussa toimi rikoskomisario Markus Saario Keskusrikospoliisista. Esitutkinta päätettiin käynnistää, koska kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos ja asialla on kansainvälistä sekä yhteiskunnallista merkitystä. Lähde: (poliisi.fi tiedotteet 18.10.2024)

NORDEAN VERKKOPANKIN ONGELMAT VAKAVIA JA TOISTUVIA
Eduskunnan talousvaliokunta järjesti keskiviikkona 16.10.2024 kuulemistilaisuuden verkkopankkien käyttökatkoista. Kuultaviksi oli kutsuttu

elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.)
valtiovarainministeriön
Suomen Pankin
Finanssivalvonnan
Rahoitusvakausviraston
Kyberturvallisuuskeskuksen
Suojelupoliisin ja
Nordean edustajat.

Lähteet: (yle.fi 8.10.2024, mtvuutiset.fi 8.10.2024)

NORDEALLA PIKÄKESTOISIA HÄIRIÖITÄ VERKKOPANKISSA
Nordean verkkopankissa oli yli viikon kestäviä palvelukatkoksia. Palvelukatkokset alkoivat lauantaina 14.9.2024 ja jatkuivat koko seuraavan viikon. Nordean verkkopalvelut olivat ajoittain pois käytöstä ja ajoittain toimivat hitaasti. Palvelukatkokset alkoivat suunniteltujen huoltotöiden palvelukeskeytyksestä jatkuen samanaikaisilla palvelunestohyökkäyksillä.

Näiden yhteisvaikutuksesta palvelukatkoista muodostui poikkeuksellisen pitkäkestoisia. Henkilöasiakkaille häiriöt näkyivät Nordean verkkopalveluiden lisäksi pankkiautomaateilla, kauppojen kassalla ja vahvaa tunnistautumista vaativissa digitaalisissa palveluissa. Lähteet: (nordea.fi häiriötiedotteet, iltalehti.fi 14.9.2024, 18.9.2024, yle.fi 19.9.2024, is.fi 23.9.2024)

OP:FI-PALVELU PALVELUNESTOHYÖKKÄYKSEN KOHTEENA
OP:n verkkopalvelussa oli palvelunestohyökkäyksen aiheuttama häiriötilanne 7.10.2023. OP:n mukaan asiakkaiden tiedot ja rahat eivät olleet vaarassa. Lähde: (op.fi 7.10.2023)

NORDEAN VERKKOPANKKI PALVELUNESTOHYÖKKÄYKSEN KOHTEENA
Nordean pankkitunnuksilla tai tunnuslukusovelluksella ei voinut 28.2.2022 tunnistautua verkko- tai mobiilipankkiin tai muiden palveluntarjoajien palveluihin. Häiriö vaikutti myös muiden pankkien tunnistusvälineillä kirjautumisessa Nordean palveluihin sekä Nordean tunnistuksen välityspalvelua käyttävien yritysten palveluihin. Lähde: (solo1.nordea.fi 28.2.2022)

Nordean verkkopankin maanantaina 28.2.2022 alkaneet ongelmat jatkuivat vielä keskiviikkona 2.3.2022. Nordea kertoi, että häiriön syynä oli palvelunestohyökkäys. Lähde: (nordea.fi ajankohtaista 2.3.2022)

PANKKIPALVELUISSA ONGELMIA
Aktian, Säästöpankkien, Oma Säästöpankin, POP Pankkien, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja Handelsbankenin verkkopankeissa ilmeni järjestelmähäiriö. Ongelmat alkoivat sunnuntaiaamuna 10.6.2018 pankkien järjestelmiä hoitavan Samlinkin normaalin huoltokatkon yhteydessä.

Samlinkin mukaan ongelmia ilmeni verkkomaksussa ja rahan nostoissa sekä niissä verkko-ostoissa, jotka vaativat verkkopankkitunnuksilla tunnistautumisen. Lähteet: (handelsbanken.fi 10.6.2018, saastopankki.fi tiedotteet 10.6.2018, poppankki.fi ajankohtaista 10.6.2018, yle.fi tv-uutiset klo 18.00 10.6.2018)

OSUUSPANKILLA VAKAVA JÄRJESTELMÄVIRHE
Järjestelmävirhe aiheutti Osuuspankin tiliasiakkaille harmaita hiuksia. Useiden asiakkaiden tileille oli kirjautunut uudelleen katevarauksia, jotka saattoivat aiheuttaa asiakkaille nostotapahtuman yhteydessä ongelmia. Joulukuussa 2017 kolmen päivän aikana suoritetut korttiostokset ja automaattinostot oli varattu tileiltä toistamiseen. Pankki sai tiedon virheestä asiakkaalta.

Eräs Osuuspankin asiakas kertoi Iltalehdelle tehneensä joulukuussa 3 550 euron käteistalletuksen. Maanantaina 15.1.2018 talletus oli kirjattu toistamiseen hänen tilille. Asiakas kertoi nostaneensa varat onnistuneesti pankkiautomaatista, mutta palautti ne saman tien Osuuspankin Järvenpään konttoriin. Konttorin virkailija oli tietoinen järjestelmäongelmista. Lähteet: (mtv.fi 15.1.2018, is.fi 15.1.2018, iltalehti.fi 15.1.2018, yle.fi 15.1.2018)

NORDEAN TIETOJÄRJESTELMÄT HORJUVAT
Tietojärjestelmien hallinta pankeille yhä haasteellisempaa. Lauantai-iltana 6.2.2016 Nordean tietojärjestelmissä esiintyi jälleen laajoja käyttöhäiriöitä. Häiriöt olivat vakavia. Asiakkaat eivät voineet käyttää verkkopankkia, mobiilipankkia eikä maksukortteja.

Kauppojen kassoilla korttimaksaminen ei onnistunut. Maksukorteilla ei saanut myöskään nostettua käteistä automaateista ja verkkopankissa asiakkaiden tilisaldot näyttivät nollaa.

Järjestelmähäiriöt alkoivat lauantaina 6.2.2016 ja jatkuivat vielä sunnuntaina 7.2.2016 Classic-verkkopankin, e-laskujen ja e-maksujen osalta. Pankki aloitti häiriöiden korjaustyöt yhden aikaan yöllä. Pankin mukaan häiriöt johtuivat tietojärjestelmissä suoritetuista muutostöistä.

Nordean edellinen osin konttoreita sulkenut palvelukeskeytys sattui vain noin kuukautta aiemmin maanantaina 4.1.2016. Tuolloin häiriöt aiheutuivat tietoliikenneyhteyksistä ja vaikeuttivat mm. e-tunnistautumista, käteisen nostamista automaateilta ja korteilla maksua. Lähteet: (iltasanomat.fi 6.2.2016, iltalehti.fi 7.2.2016, yle.fi 4.1.2016, 6.2.2016, 7.2.2016, nordea.com uutiset ja lehdistötiedotteet 2016)

NORDEAN VERKKOPANKISSA HÄIRIÖITÄ
Pankkikonserni Nordea uutisoi verkkosivullaan, että sen verkkopankissa on ilmennyt ajoittaista hitautta ja häiriöitä. Häiriöt saatiin kuriin noin tuntia myöhemmin, mutta ajoittaista hitautta esiintyi. Häiriöt eivät kohdentuneet Nordean mobiilipankki ja varayhteyteen. Lähteet: (nordea.com uutiset 2.1.2015, taloussanomat.fi 2.1.2015, yle.fi 2.1.2015)

OP-POHJOLA-RYHMÄN PANKKIPALVELUIHIN KOHDISTUI PALVELUNESTOHYÖKKÄYS
OP-Pohjola-ryhmä tiedotti, että OPn pankkipalveluissa ilmeni ongelmia tietoliikennehäiriöiden takia. Häiriö havaittiin uudenvuoden aattona 31.12.2014 noin kello 16.30. Palvelut palautuivat kokonaisuudessaan asiakkaiden käyttöön puolen yön jälkeen. Häiriöiden syyksi paljastui palvelunestohyökkäys.

OP-Pohjola-ryhmän verkko-ongelmat jatkuivat kuitenkin vielä maanantaina 5.1.2015 jo kuudetta päivää. OP ryhtyi rajoittamaan ulkomailta suuntautuvaa verkkoliikennettä. Ulkomailta asioiville asiakkaille OP avasi 3.1.2015 kello 12.00 puhelinpäivystyspalvelun kiireisimpien pankkiasioiden hoitamiseksi.

Toimenpiteistä huolimatta häiriöt pankin verkkopalveluissa kuitenkin jatkuivat. Häiriökuormitusta ohjautui pankin verkkopalveluihin edelleen sekä ulkomailta että kotimaasta. Hyökkäyksessä käytettiin hyväksi bottiverkkoa.

Palvelunestohyökkäys tukki OPn tietoliikennejärjestelmät ja esti asiakkaiden asioinnin. Häiriön aikana verkkopalvelut eivät toimineet eivätkä käteisnostot onnistuneet automaateilta. Myös korttimaksaminen estyi monissa liikkeissä. Moni pankin asiakas ihmetteli, miksi pankin tietojärjestelmät on toteutettu niin, että palvelunestohyökkäys estää myös korttimaksamisen ja rahan noston automaateilta.

Korttimaksaminen ja automaattinostot estyivät palveluhyökkäyksen aikana, koska verkkopankki ja pankkikortteihin liittyvät järjestelmät käyttivät asiakkaan tilitietojen esimerkiksi katteen tarkistamiseen samoja järjestelmäkomponentteja.

OPn asiantuntijat selvittivät ja ratkoivat tilannetta viranomaisten ja operaattoreiden kanssa. Selvitystyöhön osallistuivat mm. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus ja OP-Pohjola-ryhmän verkkopalvelujen tuottaja Tieto.

OP-Pohjola-ryhmä teki tutkintapyynnön poliisille. KRP ryhtyi tutkimaan juttua. Palvelunestohyökkäystä tutkittiin törkeänä tietojärjestelmän häirintänä. Jutun tutkinnanjohtajana toimi KRP:n rikoskomisario Timo Piiroinen. Lähteet: (yle.fi 31.1.2014, 1.1.2015, 2.1.2015, 3.1.2015, op.fi uutishuone 31.1.2015, 1.1.2015, 2.1.2015, 3.1.2015)

Teoista epäiltyinä otettiin kiinni kaksi suomalaista 18- ja 20-vuotiasta nuorta miestä. Miehet otettiin kiinni Etelä-Suomessa. Toinen epäillyistä on syntynyt vuonna 1995 ja toinen 1997. Helsingin käräjäoikeus vangitsi miehet maaliskuussa 2015.

Poliisi pääsi epäiltyjen miesten jäljille omien tutkimusten kautta. Esitutkinta edellytti mittavaa tiedonhankintaa useista eri lähteistä, niin kotimaasta kuin ulkomailta. Tutkinnan aikana poliisi teki yhteistyötä mm. Kyberturvallisuuskeskuksen, Itä-Uudenmaan poliisin, pankkien, tietoturva-alan yritysten sekä ulkomaisten viranomaisten kanssa.

Epäillyillä ei ollut aiemmin merkittävää rikostaustaa. Nyt heitä epäiltiin törkeästä tietoliikenteen häirinnästä, kahdesta tietoliikenteen häirinnästä, törkeän kiristyksen yrityksestä, kahdesta kiristyksen yrityksestä, jotka liittyivät pankkien Facebook-sivuille jätettyihin viesteihin.

Edellä mainittujen rikosten lisäksi heitä epäiltiin maksuvälinepetoksesta, tietomurrosta ja vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle. Kaikki epäilyt ajoittuvat alkuvuoteen. Lähteet: (poliisi.fi tiedotteet 31.3.2015, yle.fi 31.3.2015, hs.fi 31,3,2015)

SAMPO PANKIN VERKKOPANKISSA HÄIRIÖITÄ
Verkkopankissa maanantaiaamuna 25.6.2012 ilmenneet häiriöt koskivat vain osaa pankin asiakkaista. Ongelmat korjaantuivat kello kahden aikaan iltapäivällä. Lähde: (uusisuomi.fi 25.6.2012)

SAMPO PANKIN KORTTIMAKSUT VELOITETTIIN KAHTEEN KERTAAN
Sampo Pankin ulkopuolinen alihankkija lähetti noin 30 000 pääasiassa luotto- tai debit-korteilla tehtyä ostoveloitusta Luottokuntaan kahteen kertaan. Asiakkaiden tileillä virhe näkyi korttiostojen tuplaveloituksina. Torstaina 30.9.2010 tehty korttimaksu veloitettiin perjantaina 1.10.2010 kahteen kertaan. Korjaus näkyi tilillä tiistaina 5.10.2010.

Tuplaveloitus aiheutui alihankkijan virheestä. Sampo Pankin yhteistyökumppani oli tanskalainen Northern European Transaction Services (Nets). Netsin omistavat tanskalainen PBS International ja ruotsalainen finanssitalo BBS. Pankki vastaa kuitenkin tällaisesta virheestä kuin omastaan. Lähteet: (kauppalehti.fi 5.10.2010, hs.fi 5.10.2010, iltasanomat.fi 5.10.2010)

OP-POHJOLAN PALKKA-AJOSSA TAPAHTUI VIRHE
OP-Pohjolan toukokuun palkka-ajossa tapahtui virhe. Virheen seurauksena yli kymmenelle tuhannelle henkilöasiakkaalle palkka tuli tilille tuplana. Lisäksi palkkoja jäi välittymättä muihin pankkeihin. Muutama tuhat henkilöasiakasta sai palkkansa tilille vasta viiveiden jälkeen. Lähteet: (kauppalehti.fi 10.5.2010, hs.fi 10.5.2010)

NORDEAN TIETOLIIKENNEYHTEYDESSÄ KATKOS
Nordea joutui pitämään osan konttoriensa ovista suljettuina maanantaiaamuna 12.1.2009 tietoliikennehäiriön vuoksi. Konttorit pystyivät kuitenkin avaamaan ovensa asiakkaille jo aamupäivän aikana. Häiriötilanne vaikutti myös verkkopankin toimintaan. Verkkopankin varayhteys kuitenkin toimi. Nordea sai korjattua tietoliikennevian puolenpäivän aikoihin. Lähde: (kainuunsanomat.fi 12.1.2009, ksml.fi 12.1.2009)