Rikos- ja väkivaltatilastot - SecMeter

Yritysturvallisuuden kannalta on tärkeää ymmärtää, että tilastollinen ”vaarallisuus” ei välttämättä tarkoita arkipäivän turvattomuutta. Pienissä kunnissa yksittäiset vakavat rikokset, satamatoiminnot tai suuret tapahtumat voivat vääristää rikoslukuja huomattavasti.

Esimerkiksi Lumparlandin korkea sijoitus johtuu suurelta osin sen pienestä väkiluvusta ja Långnäsin satamaan liittyvistä erityisolosuhteista. Yritysten näkökulmasta tämä tarkoittaa, ettei päätöksiä toimipaikkojen sijainnista, investoinneista tai henkilöstöjärjestelyistä tule perustaa yksinomaan yleisiin rikostilastoihin, vaan riskit on arvioitava paikallisesti ja toimialakohtaisesti.

Tilastot tuovat kuitenkin esiin toisen tärkeän näkökulman, esimerkiksi sen, ettei turvallisuusriskit rajoitu suuriin kaupunkeihin. Länsi-Uudenmaan pienemmät kunnat, kuten Hanko, Vihti ja Lohja, nousevat esiin, vaikka ne mielletään yleisesti rauhallisiksi.

Tämä korostaa sitä, että yritysturvallisuuden perustoimenpiteet, kuten kulunvalvonta, häiriötilanneohjeet ja henkilöstön koulutus, ovat tarpeellisia myös pienemmillä paikkakunnilla. Turvallisuus ei ole vain suuryritysten tai kaupunkikeskusten kysymys, vaan olennainen osa kaiken kokoista liiketoimintaa.

Ajallinen ulottuvuus on keskeinen tekijä yritysturvallisuudessa. Hangon esimerkki osoittaa, että rikosriskit voivat kasvaa merkittävästi tiettyinä ajankohtina, kuten kesäkaudella, jolloin matkailu, yleisötapahtumat ja alkoholin käyttö lisääntyvät.

Yritysten tulisi siksi tarkastella turvallisuutta dynaamisena ilmiönä ja sopeuttaa turvatoimia sesonkien, tapahtumien ja asiakasvirtojen mukaan. Staattinen turvallisuussuunnittelu ei riitä, jos toimintaympäristö muuttuu nopeasti.

Poliisin esiin nostama nuorten osuus rikoskehityksessä on niin ikään merkittävä yritysturvallisuuden kannalta. Vaikka vakavat väkivaltarikokset ovat harvinaisia, arjen häiriöt, ilkivalta ja uhkaava käyttäytyminen voivat vaikuttaa merkittävästi liiketiloihin, kauppakeskuksiin ja julkisiin palveluihin.

Lisäksi koulujen matalampi ilmoituskynnys lisää tilastoitujen rikosten määrää, mikä osaltaan muuttaa tilastollista kuvaa. Yrityksille tämä merkitsee tarvetta varautua erityisesti matalan kynnyksen häiriötilanteisiin ja panostaa ennaltaehkäisyyn.

Lopulta yritysturvallisuudessa ei ole kyse ainoastaan rikosten määrästä, vaan myös koetusta turvallisuudesta. Henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden tunne vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin, palvelun laatuun ja yrityksen maineeseen. Selkeät toimintamallit, koulutus ja yhteistyö viranomaisten kanssa lisäävät luottamusta ja vähentävät epävarmuutta, vaikka todellinen rikosriski olisi pieni.

Henkilöstön turvallisuuden merkitys yritysturvallisuudessa

Rikostilastojen tarkastelulla on yritysturvallisuuden ohella keskeinen merkitys myös henkilöstön turvallisuuden kannalta. Vaikka vakavat väkivaltarikokset ovat Suomessa edelleen verrattain harvinaisia, tilastojen osoittama kasvu ja alueelliset erot heijastuvat työntekijöiden arkeen ja turvallisuuden kokemukseen.

Yrityksen näkökulmasta keskeistä on tunnistaa, etteivät turvallisuusriskit rajoitu vain suuriin kaupunkeihin, vaan ne voivat ilmetä myös pienemmillä paikkakunnilla ja näennäisesti rauhallisissa toimintaympäristöissä.

Tilastot osoittavat, että henkilöstön kohtaamat riskit eivät jakaudu tasaisesti maantieteellisesti. Tämä korostaa tarvetta tarkastella henkilöstön turvallisuutta yhdenvertaisuuden periaatteesta käsin.

Työntekijöiden turvallisuuden taso ei saa vaihdella sen mukaan, missä yrityksen toimipiste sijaitsee. Turvallisuuskäytännöt, ohjeistukset ja koulutus tulee toteuttaa johdonmukaisesti kaikissa toimipisteissä, jotta henkilöstö kykenee toimimaan tarkoituksenmukaisesti erilaisissa uhkatilanteissa.

Poliisin esiin nostama nuoriin liittyvä rikoskehitys heijastuu usein työpaikoilla arjen häiriötilanteina, uhkailuna ja ilkivaltana. Vaikka kyse ei useimmiten ole vakavasta fyysisestä väkivallasta, näillä tilanteilla on merkittävä vaikutus henkilöstön psyykkiseen kuormitukseen ja turvallisuuden kokemukseen.

Tästä syystä henkilöstön turvallisuus on ymmärrettävä laajasti, kattaen fyysisen koskemattomuuden lisäksi myös henkinen turvallisuus ja työssä jaksaminen.

Koettu turvallisuus on olennainen osa työhyvinvointia. Julkinen keskustelu ja uutisointi rikollisuudesta voivat lisätä turvattomuuden tunnetta riippumatta todellisesta riskitasosta. Yrityksen viestinnällä on tässä keskeinen rooli. Selkeä, johdonmukainen ja realistinen viestintä turvallisuuskäytännöistä vahvistaa henkilöstön luottamusta ja vähentää epävarmuutta.

Henkilöstön turvallisuus kytkeytyy lopulta suoraan työnantajan lakisääteiseen vastuuseen. Työturvallisuuslainsäädäntö velvoittaa työnantajaa ehkäisemään väkivallan uhkaa ja liiallista henkistä kuormitusta osana työolosuhteiden kehittämistä.

Rikostilastojen ja turvallisuuskehityksen seuranta tarjoaa yrityksille välineen ennakoida riskejä, päivittää riskinarviointeja ja kehittää toimintamalleja. Näin henkilöstön turvallisuus muodostuu osaksi jatkuvaa ja systemaattista yritysturvallisuuden kokonaisuutta.

Yritysturvallisuus ja henkilöstön turvallisuus muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Turvallinen työympäristö ei synny yksittäisistä toimenpiteistä, vaan jatkuvasta arvioinnista, suunnittelusta ja viestinnästä. Kun turvallisuutta johdetaan systemaattisesti ja henkilöstö otetaan osaksi tätä prosessia, yritys vahvistaa paitsi työntekijöidensä hyvinvointia myös oman operatiivisen toiminnan jatkuvuutta ja kestävyyttä.