Unkarin vakoiluverkosto

Euroopan unionin sisäiseen turvallisuuteen ja jäsenmaiden väliseen luottamukseen on kohdistunut uusi koetinkivi, kun useat eurooppalaiset mediat ovat paljastaneet väitteitä Unkarin harjoittamasta vakoilutoiminnasta Brysselissä.

Tutkivien journalistien mukaan Unkarin ulkomaan tiedustelupalvelu Információs Hivatal (IH) rakensi EU:n instituutioiden ytimeen verkoston, jonka tarkoituksena oli hankkia tietoa ja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon.

Paljastukset herättävät kysymyksiä siitä, missä määrin EU:n jäsenvaltio voi käyttää tiedusteluresurssejaan yhteisiä instituutioita vastaan ja mitä tämä kertoo Unkarin hallituksen suhteesta Euroopan unioniin.

Unkarin vakoiluverkoston rakentuminen Brysselissä
Useiden eurooppalaisten medioiden, kuten Direkt36, Der Spiegel ja Financial Times, mukaan Unkarin hallinnon alainen tiedustelupalvelu IH rakensi Brysseliin vakoiluverkoston, joka toimi diplomaattisuojan turvin vuosina 2012–2018.

Verkoston tarkoituksena oli värvätä EU:n toimielimissä työskenteleviä unkarilaisia virkamiehiä ja hankkia tietoa komission sisäisistä valmisteluista. Erityisen kiinnostuksen kohteina olivat kysymykset, joissa pääministeri Viktor Orbánin hallitus ja EU olivat ristiriidassa, kuten oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, medianvapaus ja korruptiontorjunta.

Verkosto paljastui, kun unkarilainen virkamies “V.” lähestyi erästä EU-komissiossa työskentelevää maanmiestään ja yritti värvätä hänet mukaan tiedusteluverkostoon. Komission virkamies järkyttyi ehdotuksesta ja kieltäytyi kohteliaasti mutta päättäväisesti yhteistyöstä.

Hänen mukaansa tapa, jolla värväys oli tarkoitus toteuttaa allekirjoitetulla asiakirjalla, oli sopimaton ja hän piti toimintaa Unkarin kansallisen edun vastaisena. Virkamiehen arvion mukaan hanke palveli ennemminkin hallituksen sisäpiirin tai jopa yksittäisen poliittisen johtajan etuja, viitaten pääministeri Viktor Orbániin.

Tutkijoiden mukaan verkosto toimi perinteisen diplomaattitoiminnan varjossa. Sen keskeisenä hahmona oli peitenimellä “V.” tunnettu unkarilainen diplomaatti ja IH:n upseeri, joka työskenteli Unkarin pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä vuosina 2015–2017. Hän johti IH:n “rezidenturaa” Brysselissä, eli oli käytännössä Unkarin vakoiluverkoston päällikkö EU:ssa.

Vaikka hänen virallinen tehtävä liittyi talousasioihin, hänen epäillään johtaneen koko vakoiluverkostoa. “V.” pyrki tapaamisten ja henkilökohtaisten kontaktien avulla värväämään EU:n unkarilaisia virkamiehiä yhteistyöhön, mutta paljastui lopulta vuonna 2017, mikä johti koko verkoston romahtamiseen.

Unkarin ulkomaan tiedustelupalvelun tausta ja toimintatavat
Információs Hivatal on Unkarin ulkomaan tiedustelupalvelu, joka perustettiin vuonna 1990 ja toimii pääministerin kanslian alaisuudessa. Sen tehtävänä on hankkia ja analysoida ulkomaisia tietoja kansallisen päätöksenteon tueksi.

IH:n johtajana toimii dr. Krisztián Oláh; varajohtajina mm. Bacsó Gábor ja dr. Harmati Zsolt. Henkilöstömäärä on muutamia satoja. Virallista lukua ei ole julkaistu.

Vaikka IH on suhteellisen pieni organisaatio, sillä on laajat toimivaltuudet ja suorat yhteydet poliittiseen johtoon. Sen tunnuksessa oleva iskulause “A haza minden előtt”, joka tarkoittaa suomeksi “Isänmaa ennen kaikkea”. Iskulause kuvastaa organisaation korostunutta kansallismielistä asennetta.

Raporttien mukaan IH:n toiminta Brysselissä muistutti venäläisten ja kiinalaisten tiedustelupalvelujen käytäntöjä. Diplomaatit toimivat peitetarinan turvin, ja kontakteja luokiteltiin KGB:n perinteitä mukaillen “luotettaviksi yhteyshenkilöiksi” ja “salaisiksi yhteistyökumppaneiksi”. Menetelmä viittaa järjestelmälliseen ja pitkäjänteiseen vaikuttamisoperaatioon, ei yksittäiseen virkarikkomukseen.

IH:n lisäksi Unkarissa on useita muita turvallisuuspalveluja, jotka toimivat pääministerin kanslian, sisäministeriön tai puolustusministeriön alaisuudessa. Nämä ovat:

Alkotmányvédelmi Hivatal (AH)

Suomennettuna Perustuslain suojelutoimisto tai kotimaan vastatiedustelupalvelu. Organisaatio toimii sisäministeriön alaisuudessa ja vastaa sisäisestä turvallisuudesta ja vastatiedustelusta, kuten vakoilun torjunnasta, terrorismin ehkäisystä ja ääriliikkeiden seurannasta.

Terrorelhárítási Központ (TEK)
Terrorintorjuntakeskus. Erikoisjoukko, joka vastaa terrorismin torjunnasta, panttivankitilanteista ja korkean tason suojatehtävistä. Raportoi suoraan sisäministerille.

Nemzetbiztonsági Szakszolgálat (NBSZ)
Kansallinen turvallisuustekninen palvelu, joka vastaa teknisestä tiedustelusta, kuten viestintävalvonnasta ja tietoliikennetiedustelusta, sekä tarjoaa teknistä tukea muille viranomaisille.

Katonai Nemzetbiztonsági Szolgálat (KNBSZ)
Sotilastiedustelupalvelu, joka vastaa sotilastiedustelusta ja -vastatiedustelusta, toimii puolustusministeriön alaisuudessa.

Poliittiset yhteydet ja EU:n reaktiot
Verkoston toimintaan liittyy myös poliittisia ulottuvuuksia. “V.” työskenteli aikanaan Olivér Várhelyin alaisuudessa, joka myöhemmin nousi Euroopan komission terveysasioista vastaavaksi komissaariksi.

Vaikka ei ole näyttöä siitä, että Várhelyi olisi osallistunut vakoilutoimintaan, hänen läheiset yhteytensä tiedustelu-upseereihin ovat herättäneet epäluuloa komission sisällä.

Euroopan komissio on käynnistänyt sisäisen tutkinnan selvittääkseen väitteet, ja Belgian vastavakoiluvirasto VSSE on seurannut tapausta.

EU-järjestelmän katsotaan olleen huonosti varautunut jäsenmaan vihamieliseen toimintaan (esim. turvaselvityskäytännöt “maalittavat” omia kansalaisia).

Belgian ulkoministeri Maxime Prévot on todennut, että diplomatian suojissa tapahtuva vakoilu heikentää valtioiden välistä luottamusta ja rapauttaa eurooppalaisten instituutioiden eheyttä.

Belgia ei kommentoi operatiivisia yksityiskohtia, mutta pitää diplomaattisuojan alla tehtyä vakoilua vakavana. Unkari on virallisesti “sininen maa” (kumppani), mutta tapauksen myötä Unkarin asemaa liittolaisena on alettu arvioida uudelleen.

Sen katsotaan olevan “violetti maa”, ei enää varaukseton kumppani, mutta ei myöskään avoin vastustaja. Tiedonvaihto on rajoitetumpaa ja unkarilaisraportteihin suhtaudutaan varauksella.

Laajempi konteksti ja vaikutukset
Unkarin väitetty vakoilu Brysselissä ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa laajempaa kehitystä, jossa Orbánin hallinto on etääntynyt EU:n keskeisistä arvoista. Budapestin läheiset suhteet Moskovaan ja kriittinen suhtautuminen länsimaiseen liberaaliin demokratiaan ovat jo aiemmin herättäneet huolta unionin yhtenäisyydestä. Brysselin vakoilutapaus vahvistaa tätä kuvaa ja syventää epäluuloa Unkaria kohtaan.

Samalla tapaus paljastaa EU:n oman haavoittuvuuden. Unionin instituutiot perustuvat jäsenmaiden väliseen luottamukseen, avoimeen tiedonvaihtoon ja yhteiseen arvopohjaan. Jos nämä peruspilarit murenevat, EU:n kyky toimia yhtenäisenä poliittisena ja turvallisuusyhteisönä heikkenee merkittävästi.

Johtopäätökset
Brysselin vakoiluväitteet osoittavat, kuinka monimutkaisia jännitteitä voi syntyä yhteisössä, joka perustuu luottamukseen, mutta koostuu poliittisesti erilaisista valtioista. Unkarin tapaus muistuttaa siitä, että EU:n yhtenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Sitä koetellaan paitsi ulkoisilla kriiseillä myös jäsenmaiden sisäisillä valinnoilla.

Vaikka tutkinnat ovat vielä kesken, seuraukset ovat jo nähtävissä. Unkarin uskottavuus EU:ssa on heikentynyt, ja sen suhteet moniin jäsenvaltioihin ovat jännittyneet. Pitkällä aikavälillä tapaus saattaa johtaa siihen, että EU kehittää uusia mekanismeja sisäisen turvallisuutensa suojaamiseksi myös jäsenmaitaan vastaan.

Tapaus on varoitus siitä, että yhteiset eurooppalaiset arvot, kuten oikeusvaltio, avoimuus ja keskinäinen luottamus, vaativat jatkuvaa puolustamista ja poliittista sitoutumista kaikilta unionin jäseniltä.