Kuka muista vielä

Kuka muistaa vielä

Yksi aikakausi Suomen yritysturvallisuuden historiassa päättyi, kun Yritysturvallisuus EK Oy:n toimiston päällikkö Kalevi Tiihonen veti viimeistä kertaa ennen eläkkeelle siirtymistään turvallisuusalan neuvottelupäivät 5. -7.5.2010 (TN 26). Tiihoselle kyseessä oli kahdeskymmenes vuosi.

Kalevi Tiihosen nimi on kiistatta mainittava aina, kun puhutaan suomalaisesta yritysturvallisuudesta. Häntä voidaan perustellusti kutsua alansa "grand old maniksi", sillä hän on yksi tunnetuimmista ja kokeneimmista turvallisuusalan ammattilaisista Suomessa. Tiihosen ura ajoittuu aikaan, jolloin ei vielä puhuttu kyberturvallisuudesta tai hybridivaikuttamisesta, mutta lainsäädäntö ja yhteiskunnalliset rakenteet kehittyivät turvallisuuden saralla suurin harppauksin, ja hän oli aktiivisesti mukana ohjaamassa tätä kehitystä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Uraansa Tiihonen rakensi ensin supossa, jossa hän toimi ylitarkastajana ja etsivänä poliittisen tiedustelun parissa. Hän osallistui muun muassa Kemira Oy:n vakoilutapauksen tutkimuksiin sekä radikaalien nuorisoliikkeiden ja Sadankomitean valvontaan, mikä heijastaa ajan yhteiskunnallista ilmapiiriä ja poliittisen tiedustelun painopisteitä kylmän sodan aikana. Hänen roolinsa supon toiminnassa on esimerkki siitä, miten yksittäiset asiantuntijat voivat vaikuttaa laajempaan kansalliseen turvallisuuteen.

Tiihonen oli aktiivisesti mukana myös julkisen sektorin tietoturvaprosessien ja tietoturvastrategioiden kehittämisessä. Hänen asiantuntemustaan hyödynnettiin useissa ministeriöiden ja viranomaisten työryhmissä, joissa valmisteltiin kansallista tietoturvaa ja kriisivalmiutta koskevia linjauksia. Tiihosen kokonaisvaltainen näkemys turvallisuudesta yhdisti teknisen, hallinnollisen ja juridisen osaamisen käytännön turvallisuustyöhön.

Tiihosen asiantuntemus ei rajoittunut valtionhallintoon. Hän siirtyi vuonna 1986 Kemira Oyj:n oikeushallinto-osastolle, missä hän toimi apulaisvaratoimitusjohtajana (AVP) vastaten lakiasioista ja yritysturvallisuudesta.

Tällä paikalla hän työskenteli lähes kymmenen vuotta (9 v 11 kk), luoden perustaa suomalaisen yritysturvallisuuden käytännöille. Hänen työnsä vaikutti paitsi Kemiran sisäiseen turvallisuuskulttuuriin, myös laajemmin elinkeinoelämän suhtautumiseen riskeihin ja varautumiseen.

Yritysturvallisuuden kenttä laajeni entisestään, kun Tiihonen siirtyi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliittoon (TT), jossa hän toimi vuosina 1996–2004 Yritysturvallisuus TT-PT Oy:n toimitusjohtajana ja toimistopäällikkönä.

Tänä aikana hänen vastuullaan oli muun muassa yritysturvallisuuden koulutuksen kehittäminen ja konsultointi, jotka nousivat merkittävään asemaan muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

Vuodesta 2005 alkaen Kalevi Tiihonen toimi Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) Yritysturvallisuus EK Oy:n toimitusjohtajana ja toimistopäällikkönä vuoteen 2010 asti.

Tämä siirtymä merkitsi yritysturvallisuuden asiantuntijapalveluiden keskittämistä ja institutionalisoimista osaksi EK:n toimintaa. Tiihosen johtamana yritysturvallisuuden kehittämisestä tuli entistä suunnitelmallisempaa ja laaja-alaisempaa.

Elinkeinoelämän yritysturvallisuuteen keskittynyt organisaatio kävi historiansa aikana läpi useita nimenmuutoksia, jotka kuvastavat paitsi organisatorisia muutoksia, myös yritysturvallisuuden muuttuvaa roolia yhteiskunnassa:

Yritysturvallisuus TT-LTK Oy (1994–1997)
Yritysturvallisuus TT-PT Oy (1997–2005)
Yritysturvallisuus EK Oy (2005–2013)

Kalevi Tiihonen oli merkittävässä roolissa siirtämässä yritysturvallisuuden painopistettä yksittäisistä palveluista kohti strategista kokonaisuutta, joka sisälsi muun muassa riskienhallintaa, tietoturvaa ja henkilöstöturvallisuutta.

Yritysturvallisuus EK Oy:n tarina päättyi, kun se sulautettiin osaksi EK-Tieto Oy:tä. Tämä sulautuminen oli osa laajempaa organisaatiomuutosta, jossa yritysturvallisuusasiat haluttiin integroida tiiviimmin osaksi elinkeinoelämän keskusliiton (EK) koulutus- ja palvelutoimintaa. EK-Tieto Oy:n oma historia on sekin monivaiheinen, ja se on toiminut eri nimillä:

TKL-Palvelu Oy (1978–1999)
TT-Koulutus Oy (1999–2004)
EK-Koulutus Oy (2004–2005)
EK-Tieto Oy (2006–)

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kalevi Tiihonen on ollut keskeinen henkilö suomalaisen turvallisuusajattelun kehityksessä. Hänen pitkä uransa suposta yritysmaailman ja elinkeinoelämän etujärjestöihin muodostaa poikkeuksellisen jatkumon, jossa turvallisuus, varautuminen ja tietoturva nivoutuvat yhteen. Hänen työnsä vaikutus näkyy yhä tänäkin päivänä yritysten toimintamalleissa ja kansallisissa turvallisuusstrategioissa. Tiihonen oli osaltaan vaikuttamassa suomalaisen yritysturvallisuuden kehitykseen aikana, jolloin turvallisuusajattelu laajeni perinteisestä omaisuuden suojelusta kohti kokonaisvaltaista riskienhallintaa.

Turvallisuusalan neuvottelupäivät (TN 26) Kalevi Tiihonen avasi jäähyväispuheella. Puheessaan Tiihonen korosti erityisesti pitkäaikaisen yhteistyön merkitystä turvallisuusasioiden edistämisessä ja totesi neuvottelupäivien tarjoavan turvallisuusalan ammattilaisille myös tärkeän sosiaalisen verkostoitumisen foorumin.

Tiihonen korosti myös ajankohtaisiin case tapauksiin perustuvien esitysten tarjonneen ammattilaisille hyödyllistä informaatiota. Tiihonen totesi myös olevansa supon miehiä hautaan saakka ja piti toimivana neuvottelupäivien pitkäaikaista perinnettä, jossa aloituspuheenvuoron pitää supon edustaja. Seuraavassa on Kalevi Tiihosen TN 26 jäähyväispuhe, joka on litteroitu sanatarkasti äänitallenteelta.

”Toivotan teidät tervetulleiksi meidän neuvottelupäiville, päiville jonkalaisia koskaan aikaisemmin ei ole ollut. Mehän olemme järjestäneet näitä samoilla formaateilla jo kaksikymmentäkuusi vuotta, joista Kallu on vetänyt kaksikymmentä vuotta ja nyt on viimeinen hetki.

Ja… voin sanoa, että kun katson osanottajaluetteloa, niitä ihmisiä, joiden kanssa on tehty yhteisesti tätä työtä, niin voin sanoa, että on hienoa, että te olette täällä tänään.

Elinkeinoelämän keskusliitto on näillä neuvottelupäivillä tarkoittanut sitä, että me tuomme ajankohtaista turvallisuustietoutta teille, erityisesti case tapausten kautta, jotka kertovat enemmän kuin tavanomaiset perusesitykset.

Ja siinäkin mielessä nämä neuvottelupäivät ovat poikkeuksellisia, että kun laitoin ennen joulua sanaa kiertämään huippuasiantuntijoille, että kun Kallu pyytää teitä esiintymään huippuseminaariin, niin en halua kuulla kieltoja. Olisi ollut kahdeksantoista tuntia huippuesityksiä. Piti vähän karsia, mutta se tarkoittaa sitä, että meillä on huippuhyviä teemoja tälläkin kertaa.

Mutta kun meitä on paljon väkeä, niin toivon jo tässä vaiheessa, että liikkumiset tauoilla ja muualla tapahtuu niin sanotusti jämptisti, koska meillä monet esitykset on vedetty puoleen tuntiin ja tauot ovat vähän kortilla, jotta me saamme mahdollisimman paljon irti tästä yhteisestä ajasta, seminaarista ja näistä neuvottelupäivistä.

Toinen tärkeä näkökulma näillä on aina ollut se, että me verkostoidumme ja meillä on kohtuullisen hyvin mietitty näitä sosiaalisia tapahtumia ja toivon että tämä konsepti erityisesti näillä neuvottelupäivillä toteutuu.

Näillä sanoilla toivotan teidät lämpimästi kaikki tervetulleiksi. Toivotaan, että meille tulee hienot päivät ja saamme näistä asiallisesti ja verkostomielessä paljon irti ja olemme jälleen, sanoisinko enemmän iskussa, kun me menemme omiin organisaatioihin tekemään tätä tärkeää työtä."