Tulehtunut ilmapiiri - SecMeter

Supon henkilösuhteiden tulehtuminen henkilöstöbarometrin valossa

Henkilöstöbarometrin tulokset nostivat esiin merkittäviä huolenaiheita organisaation sisäisessä ilmapiirissä. Johto ja johdon tuki -yksikössä kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että yksikössä esiintyi päihdeongelmia. Tämä viittaa siihen, että ongelmat olivat sekä laajasti havaittuja että osin käsittelemättömiä.

Puolella vastaajista oli vaikutelma, että ongelmiin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Vastavakoiluyksikön tulokset olivat yhtä lailla huolestuttavia: päihteistä johtuvia poissaoloja esiintyi jopa päivittäin, ja 40 % henkilöstöstä arvioi esimiesten johtamistavan osaamattomaksi ja epätoivottavaksi.

Tilannekuvayksikössä lähes puolet vastaajista piti johtamista heikkona, ja 15 % raportoi kiusaamista tai simputusta.

Näiden havaintojen perusteella henkilöstön kokemuksissa oli jo vuonna 2010 merkkejä merkittävistä jännitteistä ja luottamuspulasta. Tulokset antavat myös viitteitä siitä, että supon sisäinen todellisuus poikkesi sen ulospäin viestimästä kuvasta. Tämä viittaa tilanteeseen, joka olisi jo tuolloin edellyttänyt vakavaa huomiota ja toimenpiteitä.

Jos puolet vastaajista kokee, että ongelmiin suhtaudutaan välinpitämättömästi, kyseessä on vakava merkki luottamuksen, johtamisen ja organisaatiokulttuurin haasteista. Tällainen havainto ei yleensä synny hetkessä, vaan on usein pidempiaikaisen kokemuksen ja vuorovaikutuksen tulosta. Se kertoo siitä, että henkilöstö ei koe saavansa riittävää tukea tai vastauksia esille nostamiinsa epäkohtiin.

Yksi keskeinen syy välinpitämättömyyden kokemukselle on se, ettei esiin nostetut ongelmat johda näkyviin toimenpiteisiin. Kun samat epäkohdat toistuvat ilman ratkaisuyrityksiä, syntyy tunne, ettei asioihin ole mahdollista vaikuttaa. Tämä voi johtaa siihen, että palautetta ei enää anneta. Tällainen hiljainen kulttuuri heikentää organisaation kykyä uudistua ja kehittää toimintaansa.

Kun työntekijät eivät luota siihen, että johto on aidosti kiinnostunut heidän huolistaan, syntyy luottamuspula. Tämä voi vähentää sitoutumista ja motivaatiota. Työntekijät voivat alkaa kokea, että heidän panoksellaan ei ole merkitystä, mikä lisää kyynisyyttä ja voi pitkällä aikavälillä johtaa työuupumukseen.

Välinpitämättömyyden kokemuksen purkaminen edellyttää supon johdolta määrätietoista toimintaa. Ensinnäkin on varmistettava, että palautteen antamiseen on toimivia ja turvallisia kanavia, ja että palautteeseen vastataan avoimesti ja ajoissa. Toiseksi on tärkeää viestiä läpinäkyvästi, mitä ongelmien ratkaisemiseksi tehdään ja millaisia rajoitteita ratkaisuihin liittyy. Kolmanneksi supon johdon on tuettava kulttuuria, jossa ongelmien esiin nostaminen nähdään arvokkaana ja supoa kehittävänä tekona.

Lopulta kyse on luottamuksen palauttamisesta. Kun henkilöstö huomaa, että heidän havaintonsa ja huolensa otetaan vakavasti ja niihin reagoidaan, kokemus välinpitämättömyydestä alkaa väistyä. Tämä edellyttää sekä konkreettisia tekoja että pitkäjänteistä kulttuurin kehittämistä, jotta supo voi rakentaa kestävän ja avoimen toimintaympäristön.

Henkilöstöbarometrin tuloksista ristiriitaisia näkemyksiä

Henkilöstöbarometri on poliisin ja poliisiyksiköiden sisäiseen käyttöön laadittu asiakirja. Lähde: (HS.fi, 26.11.2010)

Poliisin tiedotteen mukaan vuoden 2010 henkilöstöbarometrin perusteella Suojelupoliisissa vallitsi hyvä yhteishenki, ja henkilökunta oli erittäin sitoutunut työhönsä. Lähde: (Poliisin tiedotteet, 26.11.2010)

Saman vuoden sisäiseen henkilöstöbarometriin vastasi suurin osa Supon henkilöstöstä. Suomen Kuvalehden mukaan barometrin tuloksista kävi ilmi, että kolmessa yksikössä oli raportoitu henkilöstön päihdeongelmista:

Johto ja johdon tuki -yksikkö

100 % vastaajista oli varma päihdeongelmien olemassaolosta. Puolet vastaajista katsoi, että ongelmiin suhtauduttiin välinpitämättömästi. Lisäksi puolet kertoi havainneensa päihteiden aiheuttamia käytännön ongelmia, kuten kuukausittaisia krapulapäiviä ja myöhästymisiä.

Vastavakoiluyksikkö

Henkilöstö kertoi päivittäisistä ja viikoittaisista poissaoloista, krapulapäivistä ja myöhästymisistä. 44 % ilmoitti, että poissaoloja esiintyi päihteiden vuoksi päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. 40 % piti päälliköiden johtamistapaa osaamattomana ja epätoivottavana.

Tilannekuvayksikkö

43 % piti päälliköiden johtamistapaa osaamattomana ja epätoivottavana. 15 % raportoi, että työpaikkakiusaamista tai simputusta esiintyi melko paljon tai erittäin paljon.

Lähde: (Suomenkuvalehti.fi, 21.3.2012)

Näiden tulosten perusteella henkilöstön kokemukset erosivat osin poliisin tiedotteessa esitetystä kokonaiskuvasta. Havaintojen voidaan arvioida heijastuvan sekä sisäiseen työilmapiiriin että luottamukseen johtoa kohtaan.

Julkisuudessa on raportoitu myös tapauksista, jotka liittyivät Supon johtamiseen ja työyhteisön tasa-arvoon:

• Supon siviilityöntekijöiden kanne tasa-arvolakiin perustuvassa riidassa
• Supon ylitarkastajien esiin nostamat työpaikkakiusaamisväitteet

Lisäksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Markku Laukkanen totesi Suomenmaa-lehdessä, että piti tarpeellisena selvittää väitteet supon huonosta työilmapiiristä. Hänen mukaansa on yhteiskunnan etujen mukaista, että supossa vallitsee hyvä työilmapiiri ja yksikkö on toimintakykyinen kaikissa olosuhteissa. Laukkasen mukaan supon viime vuosikymmenen historia osoittaa, että työyhteisön sisäisessä ilmapiirissä on ollut merkittäviä kehittämistarpeita. Lähde: (Suomenmaa.fi 12.11.2010)

Supon toiminnan tuloksellisuus

Supon operatiivisen toiminnan tuloksellisuutta on arvioitu sekä virallisten lausuntojen että julkisuudessa esillä olleiden tapausten valossa. Toimintaa ovat viime vuosikymmeninä varjostaneet useat julkisuuskriisit ja tapahtumat, joilla on ollut merkittäviä vaikutuksia yksittäisten ihmisten elämään ja yleiseen luottamukseen oikeusvaltioperiaatteeseen. Supon operatiivisen toiminnan lähihistorian näkyvimpiä julkisuuskriisejä ovat olleet muun muassa:

• Soneran henkilökunnan teleurkintajuttu
  
• ulkoministeriön virkamieheen liitetty vakoilututkinta
  
• Alpo Rusiin liitetty vakoilututkinta
  

Näiden lisäksi merkittävänä tapaukseksi nousi Yhdysvaltain Helsingin-lähetystön suorittama yli vuosikymmenen jatkunut Suomen kansalaisiin kohdistunut henkilötarkkailu- ja rekisteröintioperaatio. Julkisten tietojen mukaan operaatio sai jatkua tietyin muutoksin, erityisesti kameravalvonnan osalta.

Supon toiminnallisesta suorituskyvystä on esitetty myös myönteisiä arvioita. Poliisin tiedotteessa 23.12.2010 poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi, että esimiesviraston ja Supon väliset keskustelut olivat osoittaneet Supon toiminnallisen suorituskyvyn olevan korkealla tasolla.

Samanaikaisesti julkisuudessa on ollut esillä tietoja Supon sisäisistä haasteista. Suomen Kuvalehden artikkelin mukaan Supon sisäinen henkilöstöbarometri osoitti, että virastossa oli esiintynyt päihdeongelmia, joihin oli osin suhtauduttu välinpitämättömästi. Tämä havainto viittaa siihen, että organisaatiokulttuurissa oli piirteitä, jotka saattoivat vaikuttaa sekä työhyvinvointiin että operatiivisen toiminnan laatuun.

Johtamiskriisiin liittyneet selvitykset, tutkinta- ja oikaisupyynnöt sekä kantelut

1. Helsingin käräjäoikeuteen jätetty kanne palkkausriidasta.
   
2. Paavo Selinin työpaikkakiusaamista koskeva selvitys.
   
3. Sisäministeriölle tehty kantelu Seppo Nevalan toiminnan asiallisuudesta.
   
4. Sisäasianministeriön valtakunnansyyttäjälle jättämä tutkintapyyntö osastopäällikkö Paavo Selinin kohtelusta.
   
5. Eduskunnan oikeusasiamiehelle jätetty kantelu tavasta, jolla supo siirsi Paavo Selinin terrorismin torjunnan yksikön johdosta kenttävalvontayksikköön.
   
6. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron supolle osoittama selvityspyyntö Tiitisen lista –kirjan julkistamistilaisuuden tapahtumista.
   
7. Paavo Selinin oikaisuvaatimus valtiovarainministeriön virkamieslautakunnalle.
   
8. Supon jättämä kanne Suomen Kuvalehden jutusta Julkisen sanan neuvostoon.
   
9. Valtakunnansyyttäjävirastolle jätetty tutkintapyyntö ylitarkastaja Matti Mikkolan kohtelusta.
   
10. Mikko Paateron käynnistämä Matti Mikkolan työpaikkakiusaamista koskeva poliisihallituksen selvitys.
    
11. Supon sisäisestä koulutuksesta jätetty tutkintapyyntö oikeuskanslerille.
    
12. Supon valitus virkamieslautakunnan päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
    

Supon sisäinen palkkauskiista käräjäoikeudessa

Joukko supon siviilityöntekijöitä haastoi työnantajansa oikeuteen niin sanottua Helsinki-lisää koskevassa palkkausriidassa. Helsingin käräjäoikeuteen jätetyn kanteen takana oli alun perin 44 työntekijää, joista 33 oli naisia ja 11 miehiä. Myöhemmin yhdeksän työntekijää, muun muassa johdon sihteereitä, luopui vaatimuksistaan, jolloin kantajien määrä laski 35:een.

Kantajat vaativat yhteensä yli 700 000 euroa korkoineen korvauksena tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Heistä 28 naista vetosi tasa-arvolain rikkomiseen ja seitsemän miestä yhdenvertaisuuslain rikkomiseen.

Oikeuskäsittely alkoi 14.6.2011 valmisteluistunnolla. Kantajat vaativat Suojelupoliisilta tilastotietoja palkkauksesta sekä verrokkitiedot kahdeksasta poliisityöntekijästä, jotka heidän mukaansa tekevät samoja töitä. Supon asiamies, asianajaja Petteri Uoti, kieltäytyi vaatimuksesta ennen kuin oli selvillä, kenen kantajien ja kenen verrokkihenkilöiden palkkoja tarkalleen vertailtaisiin. Asian käsittelyä vaikeutti se, että osa supon työntekijöiden tehtäväkuvista on salaisia. Lähteet: (HS.fi, 19.8.2010, 15.6.2011)

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi supon siviilihenkilöstön nostaman syrjintäkanteen

Helsingin hallinto-oikeus katsoi, että supolla oli työhön ja virka-asemaan liittyvä todellinen ja ratkaiseva peruste rajata Helsinki-lisän maksaminen vain poliisimiehille, eikä Helsinki-lisää voinut pitää virkamiesten tasapuolisen kohtelun vastaisena tai syrjivänä. Hallinto-oikeuden ratkaisu oli osa Helsingin käräjäoikeudessa vireillä ollutta vahingonkorvausoikeudenkäyntiä. Lähteet: (spjl.fi uutiset 15.1.2013)

Supossa esillä työpaikkakiusaamisväitteitä

Nelosen uutisten mukaan supon johtamiskulttuuriin liittyvä uusi episodi nousi julkisuuteen viiden vuoden takaisesta tapauksesta, jossa oli osapuolina kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja supon silloisen terrorismin torjunnan yksikön päällikkö, ylitarkastaja Paavo Selin.

Episodi liittyi vuonna 2005 käytyyn keskusteluun Nato-jäsenyyden merkityksestä terrorismin torjunnassa. Kataisen näkemyksen mukaan Suomi jäisi ilman terrorismiin liittyvää tiedustelutietoa, mikäli se pysyisi Naton ulkopuolella. Selin puolestaan totesi, ettei Nato-jäsenyydellä olisi suurta merkitystä terrorismin torjunnan kannalta. Katainen tulkitsi tämän poliittiseksi kannanotoksi.

Nelosen uutisten mukaan Katainen ilmaisi yllättymyksensä sähköpostiviestissä Selinille ja otti yhteyttä Supon päällikköön Seppo Nevalaan. Kataisen mukaan Suojelupoliisi pyrki heikentämään hänen asemaansa oppositiopuolueen puheenjohtajana. Yhteydenoton jälkeen, 6.9.2005, Nevala kielsi Seliniltä poliittiset lausunnot ja antoi tälle voimakasta palautetta.

Nauhoitettu keskustelu ja johtamiseen liittyvä kiista supossa

Kaikkien yllätykseksi supon päällikön Seppo Nevalan ja terrorismin torjunnan yksikön päällikön, ylitarkastaja Paavo Selinin, välinen keskustelu tallentui tuntemattoman osapuolen toimesta. Nelosen uutiset sai haltuunsa äänitallenteen ja julkaisi sen kokonaisuudessaan televisiossa ja nettisivuillaan. Nelosen uutinen sisälsi muun muassa seuraavan katkelman vuoropuhelusta:

Seppo Nevala: "Kai sinä ymmärrät, että sinä et ole viraston päällikkö. Ja niin kauan kuin minä voin vaikuttaa, sinusta ei koskaan tulekaan. Koska tämä alkaa olla jo liian paksua, että sinä menet ottamaan kantaa tulenpalaviin poliittisiin kysymyksiin."

Paavo Selin: "Enhän mä poliittisiin kysymyksiin..."

Seppo Nevala: "Olethan sinä ottanut, jos sinä olet tämmöisen mennyt möläyttämään. Jyrki Katainen on tämän tiedon välittänyt ja sinä et ole pystynyt sitä kumoamaan. Päinvastoin tämmöisiä selityksiä, minä en niitä halua kuulla."

Paavo Selin: "Mä olen antanut vain asiallista tietoa eri viranomaisten roolista."

Seppo Nevala: "Se on kuule parempi, että jätät tämän poliittisen puolen minun hoitoon, etkä laajenna toimialaasi. Vaikka sinulla on suuri julkisuuskipeys ja poliisiylijohtajan virka oli tavoitteena, niin minä en kuule kauaa enää katsele tämmöistä menoa."

Dialogin lähde: Nelonen.fi, 7.9.2010

Paavo Selinin tytär puolusti isäänsä Helsingin Sanomien mielipidesivulla, todeten: "Silloinen Supon päällikkö, Seppo Nevala, syytti asiasta isääni Paavo Seliniä, vaikka ilmeisesti itsekin oli ollut samoilla linjoilla aiemmin." Lähde: (HS.fi, 11.9.2010)

Tapauksen yhteydessä on esitetty arvioita, joiden mukaan Seppo Nevalan johtajuus ja kyky tukea alaistaan poliittisen paineen alla eivät korostuneet. Johtamistapaa on joidenkin kommentoijien toimesta luonnehdittu pelolla johtamiseksi. Kokemusperäisesti on todettu, että voimakas ja henkilöön kohdistuva palaute voi heikentää organisaation henkilösuhteita, keskinäistä luottamusta ja operatiivista tehokkuutta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen myönsi käyneensä asiasta keskusteluja Seppo Nevalan kanssa ja totesi Brysselissä Helsingin Sanomien toimittajalle: "Pitää paikkansa. Mutta sitä en sano, etteikö virkamies saa ottaa kantaa." Kataisen mukaan keskustelu Nevalan kanssa oli hänen näkemyksensä mukaan "hyvä ja asiallinen", vaikka se koski erimielisyyttä Nato-jäsenyyden merkityksestä terrorismin torjunnassa. Lähteet: (HS.fi, 6.9.2010, 7.9.2010)

Supo ryhtyi tutkimaan nauhoitukseen liittyvää tietovuotoa. Epäilyn kohteena oli Paavo Selin. Supon viestintäpäällikkö kertoi 7.9.2010, että virasto selvittää, missä Nelosen tv-uutisissa 6.9.2010 esitetty dialogi on äänitetty ja miten se on päätynyt julkisuuteen. Hänen mukaansa selvityksellä ei ollut kiirettä, eikä hän ottanut kantaa siihen, miten supossa reagoitaisiin johtavien poliitikkojen yhteydenottoihin.

Tapauksen jälkeen jäi avoimeksi, muuttuuko supon toimintatapa vastaavanlaisten tilanteiden käsittelyssä. Työilmapiiriin ja viestintään liittyvät haasteet ovat kuitenkin olleet esillä myös Nevalan seuraajan, Ilkka Salmen, johtamiskaudella.

Supon viestinnän haasteet

Supon johtamiseen liittyneet ongelmat heijastuivat myös organisaation viestintään. Nelosen uutisten mukaan Supon viestintäpäällikkö kertoi 11.11.2010, että virasto kuuli kenttävalvontayksikön päällikön Paavo Seliniin kohdistuneista kiusaamissyytöksistä ensimmäistä kertaa samana päivänä uutisilta. Hänen mukaansa "asia oli ihan uusi eli kuulemme siitä vasta juuri nyt".

Lähde: (Nelonen.fi, 11.11.2010)

Tämä lausunto herätti kysymyksiä, koska:

• Paavo Selinin ja Seppo Nevalan välisestä nauhoituksesta oli käynnistetty sisäinen selvitys jo aiemmin.
• Tapaus oli ollut julkisuudessa syyskuussa 2010.
• Paavo Selin oli pyytänyt poliisihallitusta tutkimaan asiaa jo vuonna 2007.

Lähteet: (Nelonen.fi 12.11.2010; Yle.fi 11.11.2010; HS.fi 12.11.2010)

Joidenkin tarkkailijoiden mukaan supo vaikutti joutuneen viestintäkriisiin, joka oli osa laajempaa johtamiskriisiä. Viestinnän uskottavuuteen liittyvät haasteet nousivat esiin myös Yhdysvaltain Helsingin-lähetystön valvontaoperaatioon liittyneessä tapauksessa, jolloin julkisuudessa kysyttiin, oliko supon antama tieto ollut virheellistä tai puutteellista.

Luottamus on organisaatioille tärkeä pääoma, jonka voi menettää nopeasti mutta palauttaa vain hitaasti. Useiden asiantuntijoiden mukaan avoin ja rehellinen viestintä on keskeinen tekijä luottamuksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Seppo Nevala

Seppo Nevala syntyi Ylitorniossa 3.11.1947. Oppiarvoltaan hän oli oikeustieteen kandidaatti. Nevala toimi SDP:n eduskuntasihteerinä vuosina 1971–1978 ja aloitti supossa vuonna 1978 hallintotoimiston päällikkönä.

Vuosina 1982–1991 hän työskenteli supon hallinnollisena apulaispäällikkönä. Supon päälliköksi Nevala nousi sisäasiainministeriön poliisijohtajan virasta vuonna 1996, josta tehtävästä hän jäi sairaseläkkeelle 1.12.2007.

Poliisineuvos Seppo Nevala kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan 4.12.2008 ollessaan 61-vuotias. Nevalaa pidettiin laajasti arvostettuna virkamiehenä. Vuonna 1992 presidentti Mauno Koivisto kuitenkin arvioi hänet liian poliittiseksi henkilöksi Supon päällikön tehtävään ja nimitti virkaan ulkoministeriöstä Eero Kekomäen. Vuonna 1996 presidentti Martti Ahtisaari nimitti Nevalan Supon päälliköksi. Lähteet: (Iltalehti.fi 5.12.2008, 21.9.2010, Uusisuomi.fi 7.9.2010, MTV3.fi 7.9.2010, Ratakatu 12 Hämeenlinna 2009, Nelonen.fi 12.9.2009)

Julkisuudessa on esitetty arvioita, joiden mukaan Seppo Nevala oli altis poliittiselle painostukselle ja että hänen johtamistapansa ei aina tukenut alaisten osaamisen hyödyntämistä organisaation voimavarana. Nämä arviot perustuvat eri medioissa ja teoksissa esitettyihin näkemyksiin.

Paavo Selin

Rikoskomisario Paavo Selin toimi Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen huumerikosyksikön päällikkönä 1.8.1999 saakka, jolloin hänet nimitettiin ylitarkastajaksi Suojelupoliisin turvallisuusyksikköön.

Viran aikaisempi haltija, Yrjö Laihio, siirtyi syksyllä 1998 Vantaan kihlakunnan poliisipäälliköksi ja jäi eläkkeelle poliisipäällikön virasta vuoden 2009 alussa.

Turvallisuusyksikön nimi muuttui 1.1.2004 terrorismin torjunnan yksiköksi. Vuonna 2007 toteutetussa organisaatiomuutoksessa Paavo Selin siirrettiin operatiivisen linjan kenttävalvontayksikön päälliköksi, ja vastaavasti kenttävalvontayksikön päällikkönä toiminut Lasse Anttila siirtyi Paavo Selinin tilalle terrorismin torjunnan yksikön päälliköksi.

Paavo Selinin kehitysnäkemykset Supon tulevaisuudesta

Vuonna 2004 supon ylitarkastaja Paavo Selin esitti, että supo tulisi muuttaa turvallisuuspoliisista turvallisuuspalveluksi, jolloin organisaatio voisi keskittyä pelkästään tiedustelutoimintaan ja luopua rikostutkinnasta. Esikuvana hän mainitsi Britannian tiedustelupalvelu MI5:n. Selin käsitteli asiaa Tampereen yliopistossa valmistuneessa tutkielmassaan. Lähde: (MTV3.fi, 8.9.2004)

Myöhemmin supon päällikkö Ilkka Salmi ilmaisi näkemyksiä, jotka olivat linjassa Selinin aiemmin esittämien ajatusten kanssa. Marraskuussa 2007 Salmi totesi kehittävänsä supoa tiedustelupalvelun suuntaan ja kuvasi suhteita ulkomaisiin tiedustelupalveluihin hyviksi, erityisesti Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Lähde: (KSML.fi, 2.11.2007)

Turun Sanomissa 6.12.2007 Salmi kertoi käyttävänsä termiä turvallisuustiedustelu korostaakseen, että supon tehtävänä on muodostaa käsitys Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvista turvallisuusuhista ja välittää ennakoivaa tietoa päättäjille.

Vuonna 2012, toimiessaan EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen (EU INTCEN) päällikkönä, Salmi ehdotti, että Suomi perustaisi siviilitiedustelupalvelun, joka keräisi tiedustelutietoa myös ulkomailta. Tämä edellyttäisi vanhan, sisäministeriön alaisuudessa toimivan supon lakkauttamista ja uuden tiedusteluorganisaation perustamista valtioneuvoston alaisuuteen. Lähteet: (HS.fi 18.11.2012, Yle.fi 18.11.2012)

Ehdotukseen suhtautui myönteisimmin pääministeri Jyrki Katainen. Sisäministeri Päivi Räsänen piti mahdollista harkita asiaa myöhemmin, esimerkiksi hallitusneuvottelujen yhteydessä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja ei puolestaan nähnyt tarvetta siviilitiedusteluorganisaatiolle. Lähde: (HS.fi 19.11.2012)

Supon määräaikainen päällikkö Anssi Pelttari ei ottanut suoraan kantaa ehdotukseen, mutta totesi, että asiaan voitaisiin palata hallitusneuvotteluissa, jos poliittista tahtoa löytyisi. Hänen mukaansa kansainvälinen tiedonvaihto tulisi jatkossa korostumaan supon toiminnassa. Lähteet: (Yle.fi 26.11.2012; HS.fi 27.11.2012)

Paavo Selinin sairausloma ja väitetty epäasiallinen kohtelu

Helsingin Sanomien mukaan kenttävalvontayksikön päällikkö Paavo Selin jäi sairauslomalle syyskuussa 2010, pian sen jälkeen kun Nelosen uutiset oli julkaissut Seppo Nevalan ja Paavo Selinin välisen keskustelun äänitallenteen. Sairausloman jälkeen Selin ei palannut kenttävalvontayksikön päälliköksi; tehtävää hoiti tuolloin ylitarkastaja Juha Lauro. Lähde: (HS.fi 3.12.2010)

Paavo Selinin kertoman mukaan sairausloman aikana hänen työsähköpostinsa katkaistiin, selkäreppu ja asiakirjamapit tutkittiin, hän ei saanut alaistensa sähköposteja, kulkuluvat vietiin ja liikkumista virastossa rajoitettiin. Lisäksi hänelle ilmoitettiin työhuoneen siirtämisestä.

Selin arvioi, ettei toimenpiteillä ollut perustaa supon voimassa olleissa sisäisissä ohjeissa tai vakiintuneessa käytännössä. Hänen mukaansa toimenpiteet muistuttivat rikostutkintaan liittyviä pakkokeinoja, kuten tutkimuspaikan eristämistä, takavarikkoa, henkilöntarkastusta ja lähestymiskieltoa.

Paavo Selin tulkitsi toimenpiteet kiusanteoksi ja kertoi kokeneensa myös mustamaalausta työpaikalla. Hän toimitti työsuojelutarkastajalle ja Poliisijärjestöjen liitolle yksityiskohtaiset selvitykset kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta.

Mikko Paatero päätti käynnistää selvityksen

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoi poliisihallituksen selvittävän Paavo Selinin esittämät väitteet. Paateron mukaan selvityksen käynnistämistä vaikeutti se, että sekä Supon päällikkö Ilkka Salmi että Paavo Selin olivat samaan aikaan sairauslomalla. Selvitys oli tarkoitus aloittaa Selinin kuulemisella hänen palattua sairauslomalta, minkä jälkeen oli tarkoitus kuulla Supon johtoa.

Ilkka Salmi palasi sairauslomaltaan marraskuun alussa. Hänen poissaolonsa aikana virkaa tekevänä päällikkönä toimi Supon apulaispäällikkö Petri Knape. Lähde: (Poliisin tiedotteet 12.11.2010)

Mikko Paatero myönsi MTV3:n uutisille, että Selinin kertomus piti paikkansa siltä osin, että Poliisihallitukselle ei ollut tehty virallista selvityspyyntöä. Selvitys käynnistettiin lehtitietojen perusteella. Paatero korosti, että Poliisihallitus toimii kaikkien poliisiyksiköiden esimiesvirastona ja poliisiylijohtaja on kaikkien poliisiyksiköiden päälliköiden esimies. Näin ollen myös poliisiyksiköiden johtoon kohdistuvat selvitykset kuuluvat poliisiylijohtajan tehtäviin. Lähteet: (MTV3.fi 16.11.2010, Uusisuomi.fi 16.11.2010)

Myöhemmin 21.12.2010 Paatero totesi Yleisradiolle, että supon tilanne oli hyvin vaikea. Hänen mukaansa Selinin omien tehtävien hoitaminen oli tehty mahdottomaksi estämällä pääsy johtamansa yksikön tiloihin, estämällä sähköpostin käyttö ja estämällä puheluiden yhdistäminen hänelle. Paatero totesi: "Me katsomme tulevaisuuteen ja saatamme tilanteen siihen, että kaikilla on työrauha." Lähde: (Yle.fi 21.12.2010)

Poliisihallitus sai kiusaamisväitteitä koskevan selvityksen valmiiksi

Poliisihallitus julkaisi sisäisen selvityksen tulokset 21.1.2011. Poliisihallituksen mukaan selvityksessä ei tullut esille epäasiallista toimintaa, eikä supon työilmapiirissä havaittu vakavia ongelmia.

Poliisihallituksen selvitys kiusaamisväitteistä

Poliisihallitus julkaisi 21.1.2011 sisäisen selvityksen tulokset Paavo Selinin esittämistä kiusaamisväitteistä. Selvityksen mukaan epäasiallista toimintaa ei tullut esiin, eikä supon työilmapiirissä havaittu vakavia ongelmia.

Supon päällikkö Ilkka Salmi totesi supon julkilausumassa, ettei selvityksen lopputulos ollut virastolle yllätys. Hänen mukaansa julkisuudessa esitetyt kielteiset väitteet supon työilmapiiristä olivat vahvasti liioiteltuja ja työilmapiiri oli hyvä. Julkilausumassa kerrottiin myös, että Paavo Selin palaa kenttävalvontayksikön päällikön tehtävään maanantaina 24.1.2011. Lähde: (Supo.fi 21.1.2011)

Mahdollinen virka-aseman väärinkäyttö, professori Seppo Koskisen arvio

Lapin yliopiston professori Seppo Koskinen arvioi Suomen Kuvalehden artikkelissa, että Supon päällikkö ja apulaisjohtaja olisivat voineet mahdollisesti syyllistyä virka-aseman väärinkäyttöön. Arvio liittyi Paavo Seliniin kohdistettuihin kurinpidollisiin toimenpiteisiin.

Koskisen mukaan hyvään hallintotapaan kuuluu, että virkamiehelle ilmoitetaan etukäteen häneen kohdistettavista toimenpiteistä. Hänen mukaansa oikea menettely olisi ollut pidättää Selin virantoimituksesta sen sijaan, että asiaa vietiin eteenpäin työnjohto-oikeuden perusteella. Koskinen totesi, että työnjohto-oikeutta tulisi käyttää työn johtamiseen, ei merkittävän kurinpitovallan keinona.

Suomen Kuvalehden mukaan Paavo Selin oli tehnyt kantelun sisäministeriölle poliisiylijohtaja Mikko Paateron toiminnan asiallisuudesta. Kantelu liittyi siihen, että Paatero oli arvostellut yksittäistä virkamiestä julkisuudessa. Lähteet: (Suomenkuvalehti.fi 27.1.2011, HS.fi 27.1.2011)

Syyttäjä ei katsonut supon rikkoneen yt-lakia Seliniin kohdistuneissa toimissa

Kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen katsoi, ettei supon johto rikkonut yt-lakia estäessään osastopäällikkö Paavo Selinin pääsyn poliisin tietojärjestelmiin.

Kihlakunnansyyttäjän mukaan supolla oli perustelut rajoittamistoimilleen, eikä Selinin asiassa ollut syytä käynnistää esitutkintaa. Supon mukaan se ei saanut Seliniin keskusteluyhteyttä Nevalan ja Selinin välisen keskustelunauhoituksen tultua julkisuuteen.

Syyttäjän mukaan kyseessä oli poikkeustilanne ja viittasi lakiin, jonka perusteella supo voi tehdä päätöksiä ilman yt-menettelyä, jos esimerkiksi valtion turvallisuus tai maanpuolustuksen ylläpito sitä edellyttävät. Lähteet: (hs.fi 4.4.2012, iltalehti 4.4.2012, hameensanomat.fi 4.4.2012, suomenkuvalehti.fi 5.4.2012)

Tutkimuspyyntö sisäministeriölle

Paavo Selin pyysi sisäministeriötä tutkimaan päätöksen laillisuuden, jolla Seppo Nevala määräsi hänet maaliskuussa 2007 toisiin tehtäviin (tehtäväkiertoon) vastoin tämän suostumusta. "Minä en ollut vapaaehtoinen tähän henkilökiertoon, eikä minulle ole annettu tietoa henkilökierron kestosta", kirjoitti Paavo Selin sisäministeriölle tekemässään kantelussa 2007. Lähde: (suomenkuvalehti.fi 1.7.2011)

Paavo Selin: "Esimieheni apulaispäällikkö Petri Knape ehdotti minulle henkilökiertoa kenttävalvontayksikköön ensimmäisen kerran 28.12.2006 käydyssä tuloskeskustelussa. Torjuin ehdotuksen perusteilla, joita en tässä yhteydessä halua lähemmin valottaa. Haluan kuitenkin painottaa, että suhtaudun henkilökiertoon erittäin positiivisesti"

Lähde: (suomenkuvalehti.fi 1.7.2011)

Sisäministeriö tutki Paavo Selinin kantelun

Kansliapäällikkö Ritva Viljanen määräsi sisäasianministeriön oikeusyksikön selvittämään kantelua. Sisäministeriö tutki ylittikö supo harkintavaltansa Paavo Seliniin kohdistettujen toimenpiteiden osalta ts. kohteliko supo Paavo Seliniä epäasiallisesti.

Selin toimitti sisäasianministeriölle tarkempaa lisätietoa kohtelustaan. Supon johto ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero joutuivat vastaamaan sisäministeriön pyytämiin selvityksiin. Lähteet: (suomenkuvalehti.fi 1.4.2011, hs.fi 1.4.2011)

Sisäministeriön tutkintapyyntö valtakunnansyyttäjänvirastolle

Sisäministeriön oikeusyksikkö päätyi 27-sivua käsittävässä ratkaisussa lopputulokseen, jossa se halusi valtakunnansyyttäjänviraston tutkivan Paavo Seliniin kohdistettujen menettelyjen lainmukaisuuden yt-lain säännösten osalta, samaan tapaan kuin ylitarkastaja Matti Mikkolan kohdalla tapahtui.

Sisäministeriön oikeusyksikön ratkaisun mukaan Paavo Seliniin kohdistetut toimenpiteet eivät olleet sellaisia, että niillä olisi ollut pysyvästi tarkoitus muuttaa Selinin työtä ja tehtäviä.

Supon apulaispäällikkö Olli Kolstela oli kutsunut Selinin lounaalle 25.10.2010, jolloin hän selvitti Selinille turvaamistoimenpiteiden perusteita. Selinille kerrottiin, ettei supo voinut sulkea pois mahdollisuutta, että Selin oli joutunut jonkinlaisen kiristyksen tai äärimmillään värväysoperaation kohteeksi.

Lähteet: (sisäministeriön ratkaisu 8.9.2011 SMDno/2010/2185, suomenkuvalehti.fi 8.9.2011, aamulehti.fi 8.9.2011, pohjolansanomat.fi 8.9.2011, iltalehti.fi 8.9.2011, ees.fi 8.9.2011, mtv3.fi 8.9.2011)

Kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle

Paavo Selinin kohtelusta jätettiin lopulta kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu koski tapaa, jolla Selin siirrettiin terrorismin torjunnan yksikön johdosta kenttävalvontayksikköön. Lähde: (suomenkuvalehti.fi 1.7.2011)

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan mukaan henkilökiertoon määräämisessä ei toteutunut vapaaehtoisuus eikä määräaikaisuus. Hän halusi supolta lisätietoja asiasta ja pyysi supon päällikkö Antti Pelttaria ilmoittamaan 31.12.2011 mennessä, oliko hänen päätöksensä johtanut toimenpiteisiin. Lähteet: (apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja 7.10.2011 Dnro 3686/4/10, suomenkuvalehti.fi 11.10.2011)

Supo jatkoi edelleen Paavo Selinin kiusaamista

Paavo Selin sai suposta kirjallisen kutsun viralliseen kuulemistilaisuuteen. Kuulemistilaisuuden kutsussa todettiin, että supon korkea-arvoisena virkamiehenä Selinin olisi pitänyt ymmärtää lojaliteettivelvoite ja informoida supon ohjesäännössä lueteltuja virkamiehiä tekemisistään, joiden ansiosta häntä kiiteltiin Alpo Rusin kirjan esipuheessa. Lähteet: (ruutu.fi 28.10.2011, hs.fi 28.10.2011, suomenkuvalehti.fi 7.12.2011, aamulehti.fi 7.12.2011, nelonen.fi 7.12.2011, talouselama.fi 7.12.2011)

Paavo selin sai asiasta kirjallisen varoituksen.

Supo katsoi Paavo Selinin tehneen menettelyllään supon päällikön toimivaltaan kuuluvan ohjesäännön mukaisen julkisen kannanoton ja viestinnällisen linjauksen, osallistuessaan esimiehiään informoimatta supon johtavana virkamiehenä Alpo Rusin ”Tiitisen lista” kirjan tiedotustilaisuuteen vielä siten, että hänen esiintymisensä kuvattiin ja lähetettiin yhdessä valtakunnan pääuutislähetyksessä.

Lapin yliopiston professori Seppo Koskisen mukaan osallistuminen kirjan julkistamistilaisuuteen ja kirjailijan kätteleminen ei ole sama asia kuin viestinnällinen linjaus tai supon päällikön julkinen kannanotto.

Supon näkemyksen mukaan kyse ei ollut siitä, olisiko Paavo Selin saanut osallistua kirjan julkistamistilaisuuteen tai jopa kirjan tekemiseen, vaan ohjesääntöön perustuvan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Supon ohjesäännön mukaan viraston toimialaan kuuluvista yleistä mielenkiintoa herättävistä asioista on viipymättä ilmoitettava päälliköille.

Professori Seppo Koskisen mukaan informaatiovelvollisuuden rikkominen ei ollut tilanteessa niin olennainen asia, että se oikeuttaisi varoitukseen, korkeintaan huomautukseen. Lähde: (suomenkuvalehti.fi 16.1.2012)

Supon ylitarkastaja Tuomas Portaankorva totesi Suomen Kuvalehden artikkelissa, että Selinin saamassa varoituksessa oli kyse useamman asian kokonaisuudesta, jossa yhtenä asiana oli kirjan sisältö. SK:n artikkelissa ylitarkastaja Portaankorva kertoo että, ”yksittäisen asian merkitystä on kuitenkin vaikea arvioida. Kyse ei ollut kirjailijan kättelystä, tilaisuuteen osallistumisesta tai mistään yksittäisestä asiasta, vaan supon ohjesäännössä määrätyn informointivelvollisuuden laiminlyönnistä”. Lähde:(suomenkuvalehti.fi 16.1.2012)

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero halusi supolta selvityksen asiasta

Paateron mielestä tapaamiset ja vastaavat eivät ole varoituksen antamisperusteita. Paatero totesi Suomenmaan artikkelissa, että hän tulee saamaan supolta selvityksen, mistä asiasta on tällä kertaa kysymys.

Paateron mukaan virkamiehet voivat osallistua kirjojen julkistamistilaisuuksiin. Vaikka ne koskisivat niin sanottuja arkaluonteisiakin asioita, ei siinä voi sinänsä olla yhtään mitään.

Alpo Rusin asianajaja piti perin outona, jos Paavo Selin saisi supolta varoituksen sen vuoksi, että osallistui Rusin kirjan julkistamistilaisuuteen ja kätteli suurlähettilästä. Suomenmaan artikkelissa hän totesi: ”tämä on kuin jostain keskiajalta tai entisajan Itä-Euroopasta”. Hän näki tilanteessa jopa ajojahdin makua. Lähde: (suomenmaa.fi 30.10.2011)

Paavo Selin vaatii oikaisua

Paavo Selin ei hyväksynyt varoituksen perusteita, vaan teki varoituksesta oikaisuvaatimuksen valtiovarainministeriössä toimivalle virkamieslautakunnalle.

Virkamieslautakunta kumosi Paavo Selinille annetun kirjallisen varoituksen

Virkamieslautakunta kumosi supon päällikön Antti Pelttarin antaman kirjallisen varoituksen äänin 5-4. Asian ratkaisi virkamieslautakunnan puheenjohtajan, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ylituomarin ääni.

Virkamieslautakunta katsoi, ettei osallistuminen suurlähettiläs Alpo Rusin Tiitisen lista -kirjan julkistamistilaisuuteen kuulunut supolle eikä osallistumista tilaisuuteen voitu pitää kannanottona kirjassa esitettyihin väitteisiin.

Virkamieslautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla ja sen ratkaisuista on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lähteet: (suomenkuvalehti.fi 23.10.2012, hs.fi 23.10.2012)

Supo valitti virkamieslautakunnan päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lähteet: (hs.fi 19.11.2012, aamulehti.fi 19.11.212)

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös

KHO katsoi, että Paavo Selin oli laiminlyönyt supon ohjesäännön 19 §:ään perustuvan velvollisuutensa ilmoittaa viraston toimialaan kuuluvista yleistä mielenkiintoa herättävistä asioista viipymättä määräyksessä tarkoitetulla tavalla.

Siten supolla oli laillinen peruste antaa kirjallinen varoitus osastopäällikkö Selinille. Näin ollen virkamieslautakunnan päätös oli kumottava ja Selinin oikaisuvaatimus supon päällikön 2.12.2011 tekemästä päätöksestä oli hylättävä.

Poliisin hallintoasetuksen 28 §:n nojalla annetun supon ohjesäännön 19 §:n mukaan "viraston toimialaan kuuluvista yleistä mielenkiintoa herättävistä asioista on viipymättä ilmoitettava päällikölle, apulaispäälliköille ja asianomaisen tulosyksikön päällikölle sekä viestintäpäällikölle".

Asiassa ei ollut kyse perustuslain 12 §:n mukaisesta sananvapaus- tai julkisuusasiasta. Kyse ei ollut myöskään siitä, olisiko Selin saanut osallistua Alpo Rusin kirjan tekemiseen taikka sen julkistamistilaisuuteen.

Arvioitavana oli vain se, oliko Selinillä velvollisuus informoida ohjesäännön 19 §:n tarkoittamia tahoja osallistumisestaan kirjan julkistamistilaisuuteen, jossa hän oli ollut median mielenkiinnon ja kuvauksen kohteena. Lähde: (KHO:2014:52)

Supon entinen ylitarkastaja Matti Mikkola kertoi kokemuksistaan

Supon ylitarkastaja Matti Mikkola kertoi Suomen Kuvalehdelle joutuneensa supossa järjestelmällisen syrjinnän ja kiusaamisen kohteeksi vuodesta 1994 lähtien. Kiusaamista kesti 16 vuoden ajan.

Suomen Kuvalehden artikkelissa Matti Mikkola kertoi, että kiusattuja oli useita. Matti Mikkolan mukaan kiusaamiseen ja syrjintään syyllistyivät Seppo Nevalan kaudella lähes kaikki supon ylimmät esimiehet. Kiusaamisen kohteiksi joutui mm. hallintotoimistojen päälliköitä, ylitarkastajia ja osastosihteereitä.

Matti Mikkolan mukaan supo on työyhteisö, jossa vallitsee pelon ilmapiiri. Työntekijät eivät uskalla valittaa kohtelustaan, koska pelkäävät joutuvansa koston kohteeksi.

Matti Mikkolan mukaan syrjintä ilmeni useilla eri tavoilla. Työtehtäviä otettiin pois, työntekijöitä mustamaalattiin ja heitä pakkosiirrettiin muihin tehtäviin. Nämä olivat keinoja, joilla henkilöitä eristettiin ja vaiennettiin.

Matti Mikkola kertoi laatineensa henkilöturvallisuuslausunnon, jota hänen esimiehensä muutti merkittävästi. Matti Mikkola huomautti esimiehelleen, että lausunto ei enää pitänyt paikkaansa. Tästä käynnistyi vuodesta 1994 jatkunut kiusaaminen ja syrjintä.

Matti Mikkola ajettiin vähitellen "nurkkaan". Ylitarkastajan töitä ei annettu ja hänet ohitettiin useita kertoja supon vapaita virkoja täytettäessä

Matti Mikkola ei saanut miltään suunnalta ymmärrystä asiaansa kohtaan. Hän yritti hakea tukea jokaiselta mahdolliselta suunnalta. Hän teki valituksia, kanteluita, selvityspyyntöjä ja kirjelmiä, mutta ylin poliisijohto ei tehnyt asialle mitään.

Suomenmaan artikkelin mukaan Mikko Paatero koki kiusaamisväitteet kiusallisiksi, koska ne saavat niin isoja otsakkeita. Mikko Paatero väitti, että hänellä ei ole muuta tietoa supoa koskevista kiusaamisväitteistä, kuin mitä on saanut median kautta tietää.

Mikko Paatero toivoi, että supossa kiusatuiksi tulleet ottaisivat yhteyttä Poliisihallitukseen, eivätkä setvisi työasioita julkisuudessa. On kuitenkin oletettavaa, että poliisin omat toimenpiteet eivät riitä asioiden korjaamiseen, jos näin olisi, kiusaaminen olisi jo päättynyt. Lähteet: (suomenkuvalehti.fi 26.11.2010, suomenmaa.fi 26.11.2010, yle.fi 26.11.2010, TV1-uutiset 26.11.2010, hs.fi 26.11.2010, iltasanomat.fi 26.11.2010, uusisuomi.fi 26.11.2010)

Matti Mikkolan kohtelusta jätettiin tutkintapyyntö Valtakunnansyyttäjävirastolle

Supon ylitarkastaja Matti Mikkolaan kohdistamista sisäisistä toimenpiteistä jätettiin tutkintapyyntö Valtakunnansyyttäjävirastolle. Virastoa pyydettiin selvittämään, oliko supon johto syyllistynyt rangaistavaan tekoon joulukuussa 2010 poistaessaan ylitarkastaja Matti Mikkolalta kulkuoikeudet työpaikalleen ja käyttöoikeudet poliisin tietojärjestelmiin ilman laillista perustetta.

Noin kuukausi sen jälkeen, kun kiusaamisväitteet tulivat Suomen Kuvalehden (SK) julkaiseman jutun johdosta julkisuuteen, ilmoitettiin Mikkolalle tekstiviestillä hänen kulku- ja käyttöoikeuksiensa poistamisesta.

Mikkola oli saanut supolta kirjallisen ilmoituksen toimenpidemääräyksestä vasta lähes kaksi viikkoa myöhemmin.

Valtakunnansyyttäjänvirastoon tekemässään tutkintapyynnössä Mikkola pyysi selvittämään, rikottiinko toimenpidemääräyksen antamisen yhteydessä lakia ts. olivatko kyseessä lainvastaiset ylimitoitetut rankaisutoimet.

Mikkola piti käyttö- ja kulkuoikeuksien poistamisia epäasiallisena kohteluna, virka-aseman väärinkäyttämisenä ja työnjohto-oikeuden väärinkäytöksinä. Jutun esitutkinnasta vastaava valtakunnansyyttäjäviraston poliisirikosten esikäsittely-yksikössä toimiva kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto totesi SK:lle seuraavaa:

”Jos esitutkinta on meidän mielestämme syytä aloittaa tai jos meidän selvittelymme lisäksi tarvitaan vielä tarkempaa tutkimista, juttu siirtyy Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastoon. Ratkaisu tästä tehdään ensi viikolla”.

Supon viestintäpäällikkö kertoi SK:lle, että supo ei ollut tietoinen valtakunnansyyttäjänvirastoon tehdystä tutkintapyynnöstä. Lähde: (suomenkuvalehti.fi 16.6.2011)

Kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen käynnisti Matti Mikkolan osalta supoa koskevan esitutkinnan syyskuussa 2011. Syyttäjä epäili ylitarkastaja Matti Mikkolan esimiehenä toimineen supon osastopäällikön rajoittaneen laittomasti alaisensa kulku- ja käyttöoikeuksia. Lähteet: (hs.fi 4.4.2012, iltalehti 4.4.2012, hameensanomat.fi 4.4.2012)

Matti Mikkola katsoi tulleensa vuosien varrella useilla eri tavoilla väärin kohdelluksi, mutta syyttäjän mukaan muissa kuin rajoittamispäätöksen kohdalla ei ollut syytä epäillä rikosta.

Lähteet: (suomenkuvalehti.fi 6.9.2011, yle.fi 6.9.2011, hs.fi 6.9.2011, mtv3.fi 6.9.2011, aamulehti.fi 6.9.2011, iltasanomat.fi 6.9.2011, lapinkansa.fi 6.9.2011, ilkka.fi 6.9.2011, kaleva.fi 6.9.2011, kauppalehti.fi 6.9.2011)

Supon viestintäpäällikkö kommentoi rikostutkintaa TV1-uutislähetyksessä seuraavasti:

”No, tämä kuuluu oikeusvaltiossa kaikkien oikeuksiin niin, jos ovat kokeneet tulleensa kaltoin kohdelluiksi, niin käynnistää tämmöinen prosessi, että se on ihan selvää, että näin tulee toimia.” Lähde: (TV1-uutislähetys 6.9.2011 kello 18.00)

Matti Mikkolan tapauksessa ”syytä epäillä -kynnys” ylittyi

Supon ylitarkastaja Matti Mikkolan osalta jutun ”syytä epäillä –kynnys” ylittyi. Esitutkintaa johtanut syyttäjä Tapio Mäkinen päätti toukokuussa 2012 siirtää jutun syyteharkintaan. Syyttäjäksi määrättiin johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka Helsingin syyttäjänvirastosta. Kihlakunnansyyttäjä teki arvion näytön riittävyydestä.

Esitutkinta kohdistui siihen, rikkoiko supo YT-lakia poistaessaan ylitarkastaja Matti Mikkolan kulku- ja käyttöoikeudet häntä kuulematta sillä perusteella, että oli antanut lehtihaastattelun esimieheltä lupaa kysymättä. Lähde: (suomenkuvalehti 29.5.2012)

Mikko Paatero kertoi tutkivansa myös Matti Mikkolan kiusaamisväitteet

Mikko Paatero kertoi ottavansa Matti Mikkolan kiusaamisväitteet mukaan jo käynnistettyyn Poliisihallituksen sisäiseen selvitykseen. Mikko Paatero totesi olevansa yllättynyt väitteistä, joiden mukaan kiusaaminen on supossa laajamittaista. Henkilöstökyselyt, eivät ole antaneet viitteitä laajasta syrjinnästä ja kiusaamisesta.  Lähde: (yle.fi 26.11.2010)

Käytännössä ilmapiiritutkimukset (henkilöstöbarometrit) eivät anna todellisesta ilmapiiristä kovin luotettavaa kuvaa, koska henkilöstö pelkää esittää esimieheensä kohdistuvaa kirjallista kritiikkiä. Vastaavasti esimiesten on yleensä ahdistavaa vastaanottaa kritiikkiä, koska sitä ei osata käsitellä, ei varsinkaan päällikkövirastoissa tai käskytysorganisaatioissa.

Kyselytutkimuksiin vastaajat ovat helposti jäljitettävissä, siitä huolimatta, vaikka tutkimuksia järjestävät organisaatiot mielellään toisin väittävätkin. Myös kritiikin sisältö, lauserakenteet ja sanamuodot paljastavat niiden esittäjästä esimiehelle enemmän kuin usein tullaan ajatelleeksi.

Matti Mikkola

Ylitarkastaja Matti Mikkola työskenteli supossa yli 40 vuotta. Matti Mikkola oli suorittanut mm. poliisipäällystön ja hallintotieteiden maisterin tutkinnot. Vuodesta 1982 alkaen Matti Mikkola toimi ylitarkastajan virassa. Hänen vastuualueelleen kuuluivat mm. atk-turvapäällikön ja valmiuspäällikön tehtävät.

Matti Mikkola toimi mm. supon Jyväskylän toimistossa vuodesta 1983. Vuoden 1992 organisaatiomuutoksen tuloksena Matti Mikkola hoiti muiden henkilöiden ohella arkistotoimiston päällikkyyttä keväästä 1992 vuoteen 1995.

Matti Mikkola jäi ylitarkastajan virasta eläkkeelle huhtikuussa 2011. Matti Mikkolan mielestä supo oli Seppo Tiitisen ja Eero Kekomäen aikaan upea työpaikka. Lähteet: (Ratakatu 12 sivut 140 ja 257, Suomen Kuvalehti 47/2010 sivut 18-24)

Supo teki kantelun Suomen Kuvalehden (SK) jutusta Julkisen sanan neuvostoon (JSN)

JSN:n puheenjohtaja yllättyi supon kantelusta. Kantelun allekirjoitti supon päällikkö Ilkka Salmi. Kyseessä oli supon historian ensimmäinen kantelu JSN:ään. Supo katsoi SK:n toimineen vastoin hyvää journalistista tapaa, koska sille ei tarjottu mahdollisuutta kommentoida jutun voimakkaita ja kielteisiä väitteitä. Lähteet: (hs.fi 3.12.2010, aamulehti.fi, suomenmaa.fi)

Mtv3.fi uutissivuston artikkelin mukaan supon viestintäpäällikkö totesi, että supo olisi halunnut kommentoida vastineenaan seuraavaa: "Nämä väitteet on asianmukaisesti käsitelty aikoinaan."

Supon viestintäpäällikkö totesi, että tässä on kiteytettynä se, mitä supo olisi halunnut kommentoida Suomen Kuvalehden viime perjantaina julkaisemaan juttuun. Lähde: (mtv3.fi 3.12.2010)

Julkisen sanan neuvosto antoi Suomen Kuvalehdelle vapauttavan päätöksen

Julkisen sanan neuvoston päätöksen mukaan supo on asemansa vuoksi kestettävä ankaraakin kielteistä julkisuutta, ilman että se saa esittää omaa kannanottoa asiaan.

JSN katsoi, ettei Suomen Kuvalehti rikkonut hyvää journalistista tapaa. JSN totesi päätöksessään, että supo on merkittävä yhteiskunnallinen vallankäyttäjä, jonka asemaa ja toimintaa pitää voida käsitellä avoimesti. Lähteet: (jsn.fi ratkaisu 4450/AL/10, yle.fi 17.2.2011, ts.fi 17.2.2011, sss.fi 17.2.2011, ksml 17.2.2011)