Liikesalaisuus - SecMeter

Liikesalaisuudet ovat merkittävä osa yrityksen aineetonta omaisuutta. Niiden suojaaminen edellyttää aktiivista toimintaa, kuten teknisiä ja organisatorisia suojakeinoja, salassapitosopimuksia sekä tietoisuuden lisäämistä organisaation sisällä.

Oikein suojattu liikesalaisuus voi tarjota merkittävää kilpailuetua, mutta suoja ei ole ehdoton eikä ikuinen. Yritysten on yhdistettävä oikeudellinen, tekninen ja sopimuksellinen osaaminen varmistaakseen, että yrityksen arvokkaimmat tiedot saavat juridisen liikesalaisuuden suojan, eivätkä joudu vääriin käsiin.

Liikesalaisuuden määritelmä ja oikeudellinen perusta

Liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa, joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa yhdistelmänä yleisesti tunnettu tai helposti saatavilla, ja jolla on taloudellista arvoa. Lisäksi edellytetään, että yritys on toteuttanut asianmukaiset toimenpiteet tiedon salassapidon turvaamiseksi.

Vuonna 2018 voimaan tullut liikesalaisuuslaki (621/2018) pohjautuu EU:n liikesalaisuusdirektiiviin ja se toimii yleislakina, jota sovelletaan siltä osin kuin muussa laissa ei toisin säädetä. Laki täydentää muun muassa työsopimuslain ja julkisuuslain sääntelyä liikesalaisuuksien osalta, mutta ei poista salassapitosopimusten tarvetta.

Uusi laki noudattaa aiemman oikeuskäytännön vakiintunutta käsitystä liikesalaisuuden tunnusmerkeistä. Lainsäädäntö kuitenkin tunnustaa, että liikesalaisuuden suoja ei ole ehdoton. Suoja väistyy, jos tieto paljastetaan esimerkiksi yleisen edun nimissä väärinkäytösten tai laittomuuksien paljastamiseksi.

Salaisuuden käsite

Salaisuus on yleisesti ottaen tietoa, jota koskee salassapito- tai vaitiolovelvollisuus. Sen ilmaiseminen ulkopuolisille ilman lupaa on kiellettyä ja voi olla rangaistavaa. Tällaisen tiedon hyväksikäyttö ilman lupaa on oikeudenvastaista. Lähde: (Verosalaisuus, Mirva Lohineva-Kerkelä, Edita Prima Oy, 2003)

Liikesalaisuuden rajat

Kaikki yrityksen tuottama tieto ei täytä liikesalaisuuden kriteerejä. Esimerkiksi:

• Tuotekehitys ei ole automaattisesti liikesalaisuutta.
• Teknisten dokumenttien on sisällettävä yleisesti tuntematonta tietoa saadakseen juridista liikesalaisuuden suojaa.
• Jäljittely (esim. tuotekopiot eri tavaramerkillä) ei ole liikesalaisuuden loukkaus, ellei kyse ole tiedon luvattomasta käytöstä.

Erityisesti markkinoilla näkyvissä tuotteissa piilevä tieto ei yleensä ole salassa pidettävää. Esimerkiksi tuotepiirustukset, jotka kuvaavat vain näkyviä ominaisuuksia, eivät ole liikesalaisuuksia.

Takaisinmallinnus ja dekompilointi

Takaisinmallinnus eli reverse engineering tarkoittaa valmiin tuotteen purkamista ja analysointia mikä on pääsääntöisesti sallittua. Tämä koskee myös ohjelmistoja, joissa tekijänoikeuslain 25 k § mahdollistaa dekompiloinnin tietyin edellytyksin, kuten yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Liikesalaisuuksien taloudellinen merkitys

Liikesalaisuus antaa yritykselle etumatkaa erityisesti tuotteen elinkaaren alkuvaiheessa, kun markkinat eivät vielä tunne tuotetta. Tämä hyöty voi ilmetä markkinaosuutena tai hinnoitteluylivoimana. Koska jäljittelijät pystyvät usein nopeasti reagoimaan tuotejulkistukseen tai patenttisuojan päättymiseen, yrityksen on tärkeää realisoida tuotekehitysinvestoinnit nopeasti.

Liikesalaisuudet ja julkiset hankinnat

Jäljitelmien pääsyä markkinoille voidaan parhaimmillaankin viivyttää vain yhdestä kahteen vuotta. Tämä johtuu siitä, että kilpailijat kykenevät usein nopeasti analysoimaan ja jäljentämään uuden tuotteen, erityisesti silloin, kun suoja perustuu liikesalaisuuteen eikä esimerkiksi patenttiin. Tuotteen julkaisun jälkeen ainutlaatuisuuteen perustuva kilpailuetu onkin usein lyhytaikainen.

Esimerkiksi tarjouskilpailutilanteissa hintatiedot ovat erityisen arkaluonteista tietoa. Mikäli tällaiset tiedot päätyvät kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon, ne voivat antaa merkittävää kilpailuetua. Tämän vuoksi tarjoajilla on tarjouskilpailun aikana perusteltu intressi pitää hintatiedot salassa.

Tarjouksen hintatietoja voidaan näin ollen pitää tarjoajan liikesalaisuutena tarjouskilpailun ajan. Vaikka julkisuusperiaatteen mukaisesti hankinnan kokonaishinta on yleensä julkinen tieto, tarjouksissa eritellyt yksikköhinnat ja alennusjärjestelmät voivat sisältää liikesalaisuuden piirteitä. Näitä pidetäänkin julkisuuslain mukaan salassa pidettävinä, jos niiden julkistaminen aiheuttaisi vahinkoa tarjoajan liiketoiminnalle.

Jos tarjous sisältää liikesalaisuuksia, tästä on ilmoitettava tarjouksessa selkeästi. Tarjouksen laatiminen niin, ettei se sisällä liikesalaisuuksia, on suositeltavaa aina, kun mahdollista. Lähde: (KHO:2007:83, Turun hallinto-oikeuden päätös 28.8.2006)

Liikesalaisuudet ja työntekijän ammattitaito

Yksi käytännön haaste on erottaa liikesalaisuudet työntekijän omasta ammattitaidosta:

• Työntekijän muistissa oleva know-how kuuluu hänelle.
• Yrityksen dokumentoitu tieto tallennustavasta riippumatta voi olla liikesalaisuutta.

Työnantajan on suojattava liikesalaisuuksia esimerkiksi:

• Turvaluokituksin
• Rajatuin käyttöoikeuksin
• Kirjallisin toimenkuvamerkinnöin (esim. maininta, että työntekijä käsittelee liikesalaisuuksia)

Mikä tieto on liikesalaisuutta ja mikä kuuluu työntekijän yleiseen ammattitaitoon?

Työntekijän muistinvaraiset kokemukset ja osaaminen (ns. know-how) ovat yleensä osa hänen henkilökohtaista ammattitaitoaan. Sen sijaan yrityksen asiakirjat ja tietojärjestelmissä oleva tieto voivat tietyin edellytyksin olla liikesalaisuuksia, riippumatta siitä, millä tavoin ne on tallennettu.

Ajan myötä työtehtävät, jotka sisältävät liikesalaisuuksia, voivat kuitenkin kartuttaa työntekijän osaamista. Tämä osaaminen saattaa myöhemmin siirtyä yleisen ammattitaidon piiriin. Tällöin työntekijä voi uuden työnantajan palveluksessa päätyä samaan lopputulokseen ilman varsinaista liikesalaisuuden väärinkäyttöä. Lähde: (KKO 1989:39, ei rangaistusta, koska hyödynnettiin vain yleisesti tunnettua ammattitaitoa)

Kilpailukieltosopimus

Yritykset voivat rajoittaa entisten työntekijöidensä tietojen käyttöä kilpailukieltosopimuksilla. Tällaisen sopimuksen solmiminen edellyttää:

• Erittäin painavaa syytä
• Kohtuullista korvausta työntekijälle

Ilman korvausta sopimus voidaan tulkita kohtuuttomaksi ja siten pätemättömäksi. Kilpailukieltosopimukset voivat olla tehokas keino suojata yrityksen liikesalaisuuksia, mutta niiden käyttö on tarkkaan säädeltyä.