Liikesalaisuus - SecMeter

Sisältöön

Liikesalaisuus

Yritysturvallisuus > Liikesalaisuus
Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän mietinnön pohjalta syntyi lakiehdotus liikesalaisuuslaiksi, jonka tarkoituksena oli yhdenmukaistaa liikesalaisuuden määritelmä, parantaa liikesalaisuuksien suojaa ja panna täytäntöön EU:n direktiivi liikesalaisuuksien suojasta.

Valtioneuvosto antoi 12.4.2018 hallituksen esityksen (HE 49/2018 vp) uudeksi liikesalaisuuslaiksi eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta antoi vastauksensa lakiesitykseen (EV 70/2018 vp). Eduskunta hyväksyi lakiesityksen muutettuna.

Valtioneuvosto esitti, että Tasavallan Presidentti vahvistaisi lait, jotka sisältyivät eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Tasavallan presidentti vahvisti 10.8.2018 uuden liikesalaisuuslain (595/2018).

Uudessa laissa liikesalaisuuden käsite noudattaa aiempien oikeustapausten perusteella linjattua käsitystä liikesalaisuudesta.

Mitä tarkoitetaan salaisuudella?
Salaisuus on salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden kohteena oleva tieto, jonka ilmaiseminen sivullisille tai hyväksikäyttö on kielletty ja luvaton paljastaminen oikeudenvastaisena rangaistavaa. Lähde: (Verosalaisuus, Mirva Lohineva-Kerkelä, Edita Prima Oy, Helsinki 2003, ISBN 951-37-3928-7)

Mitä tarkoitetaan liikesalaisuudella?
Liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa, joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettu tai helposti selville saatavissa. Laissa mainitaan liikesalaisuutena myös tekninen toimintaohje tai toimintamalli, joka ei ole yleisesti saatavilla.
Liikesalaisuuslaki on yleislaki, jota sovelletaan, jollei muussa laissa toisin säädetä. Liikesalaisuuslaki täydentää mm. työsopimuslain liikesalaisuussääntelyä, mutta ei poista salassapitosopimusten käyttötarvetta.

Liikesalaisuuden suoja väistyy, jos henkilö ilmaisee liikesalaisuuden tarkoituksenaan suojata yleistä etua väärinkäytöksiltä tai laittomalta toiminnalta.

Liikesalaisuus
Liikesalaisuudella tarkoitetaan seikkaa, jonka salassapidolla on merkitystä sen elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnalle, jolla on laillinen määräysvalta liikesalaisuuteen. Liikesalaisuuksilla tarkoitetaan näin ollen kaikenlaisia liiketaloudellisia salaisuuksia, kuten esimerkiksi sopimuksia ja hinnoittelupolitiikkaa koskevia tietoja.

Liikesalaisuus ei kata kaikkea tuotekehitystä. Teknisten dokumenttien tulee sisältää yleisesti tuntematonta tekniikkaa ollakseen liikesalaisuus. Liikesalaisuus ei myöskään suojaa jäljittelijöiltä, jotka käyttävät omaa tuotemerkkiä ja joiden tuote erottuu selkeästi muista markkinoilla olevista tuotteista.

Liikesalaisuuden keskeinen tunnusmerkki onkin se, että salainen tieto ei ilmene suoraan esimerkiksi markkinoilla olevasta tuotteesta tai ole muutoin yleisesti saatavissa. Liikesalaisuuksia eivät ole esimerkiksi sellaiset piirustukset, jotka eivät sisällä muita tietoja tuotteesta, kuin niitä, jotka ilmenevät suoraan tutkimalla valmista tuotetta.

Takaisinmallinnus (Reverse engineering) eli valmiin tuotteen purkaminen ja analysointi jäljittelyä tai dokumentointia varten on sallittua. Tietokoneohjelmien osalta tekijänoikeuslain 25 k § (24.3.1995/446) mukaan dekompilointi eli binäärikoodin kääntäminen takaisin lähdekoodiksi jollakin decompiler-ohjelmalla on myös sallittua tietyin ehdoin.

Liikesalaisuus tuo yritykselle esimerkiksi tuotteen elinkaaren alkuvaiheessa taloudellista hyötyä tuotteen markkinaosuutena, joka aiheutuu tuotteen ainutlaatuisuudesta tai ylivoimaisuudesta. Yrityksen on saatava tuotekehitysponnistukset ja taloudellinen hyöty itselleen melko nopeasti tuotteen julkistamisesta. Tuotteiden jäljittelijät pystyvät käynnistämään valmistuskoneistonsa erittäin nopeasti tuotejulkistuksesta tai patenttisuojan päättymisestä.

Aikaa jäljitelmien markkinoille tuloon kyetään viivyttämään parhaassa tapauksessa korkeintaan vuosi tai kaksi. Esimerkiksi tarjouskilpailun yhteydessä hintatietojen joutuminen kilpailevan elinkeinonharjoittajien tietoon merkitsee kilpailijalle kilpailuetua. Tarjouskilpailun aikana tarjoajilla on hintatietoihin salassapitointressi. Tarjouksen hintatiedot ovat näin ollen tarjouskilpailun aikana tarjoajan liikesalaisuuksia.

Julkisiin hankintoihin liittyvien tarjouskilpailujen osalta tarjoukset on pyrittävä laatimaan siten, etteivät ne sisällä liikesalaisuuksia. Jos liikesalaisuuden sisällyttäminen tarjoukseen on välttämätöntä, siitä on tarjouksessa erikseen mainittava.

Julkisia hankintoja sekä asiakirjojen julkisuutta koskevan lainsäädännön mukaan tarjoushintaa koskevat tiedot ovat julkisia. Julkisuus koskee kuitenkin vain hankkeen kokonaishintaa. Tarjouksissa eritellyt yksikköhinnat sen sijaan sisältävät sellaisia palvelujen hinnoittelu- ja alennusjärjestelmää koskevia tietoja, että ne on katsottava julkisuuslaissa tarkoitetuiksi salassa pidettäviksi liikesalaisuuksiksi. Julkisuuslain perusteella liikesalaisuuksia ovat näin ollen mm. sopimuksia, markkinointia, hintapolitiikkaa (yksikköhinnat) tai alennusjärjestelmää koskevat tiedot.

Lähde: (Turun hallinto-oikeuden päätös 28.8.2006, jonka korkein hallinto-oikeus vahvisti KHO:2007:83, Vuosikirjanumero KHO:2007:83, Antopäivä 29.11.2007, Taltionumero 3078, Diaarinumero 2670/1/06)

Mikä tieto on liikesalaisuus ja mikä työntekijän yleistä ammattitaitoa?
Työntekijän muistinvaraiset yrityskokemukset (know-how) ovat pääsääntöisesti työntekijän ammattitaitoa ja yrityksen asiakirjat tallennustavasta riippumatta tietyin ehdoin liikesalaisuuksia.

Ajan myötä liikesalaisuuksia sisältävät työtehtävät kuitenkin rikastuttavat työntekijän yrityskokemusten piiriä ja muuttuvat ammattitaidoksi. Näin ollen työntekijällä voi olla myöhemmin mahdollisuus päätyä toisen työnantajan palveluksessa samaan lopputulokseen ilman aikaisemman työnantajan liikesalaisuuksia.

”Tapauksessa ei katsottu näytetyn, että olisi hyödynnetty muita kuin kokemusperäisiä, muistinvaraisia tietoja ja katsottiin, että ratkaisut perustuivat yleisesti tunnettuun ammattitaitoon" - ei rangaistusta. Lähde: (Päätös KKO 1989:39 Ammattitaito)

Työnantajan tulee erottaa liikesalaisuudet muusta tiedosta siten, että työntekijä ei voi väittää tietojen liittyvän omaan ammattitaitoon. Tämä tulee tehdä asiakirjojen turvaluokitusmerkinnöin ja tietojärjestelmien käyttövaltuuksien rajauksilla. Kirjallisessa toimenkuvassa tulisi myös olla mainita, että henkilö käsittelee työtehtävissään liikesalaisuuksia.

Yrityskokemusten käyttöä voidaan rajoittaa määräajaksi kilpailukieltosopimuksella. Sopimuksen tekeminen edellyttää erittäin painavaa syytä. Yleensä työnantaja joutuu maksamaan kohtuullisen korvauksen rajoituksesta. Ilman korvausta sopimus voidaan tulkita työntekijälle kohtuuttomaksi ja sopimus pätemättömäksi.

Case "Huawei Technologiesin epäiltiin varastaneen liikesalaisuuksia mm. teleoperaattori T-Mobilelta"
Rikostutkinta Huawei Technologiesin epäillystä T-Mobilen liikesalaisuuksien varastamisesta käynnistyi vuonna 2014. Yhdysvaltain oikeusministeriö kertoi tammikuussa 2019 edenneensä rikostutkinnassa. Oikeusministeriö oli selvittänyt väitteitä, joiden mukaan Huawei Technologies oli varastanut liikesalaisuuksia yhdysvaltalaisilta kauppakumppaneiltaan mm. teleoperaattori T-Mobilen testirobottilaitteistosta, jolla testattiin kosketusnäytöllisiä älypuhelimia.

T-Mobilen testirobottilaitteistoa kutsutaan nimellä Tappy. Kaikki tiedot Tappyn teknologiasta ovat T-Mobilen liikesalaisuuksia. T-Mobile oli antanut rajatulle joukolle puhelinvalmistajia oikeuden käyttää Tappya T-Mobilen Bellevuen testilaboratoriossa. Vuonna 2012 kaksi Huawei Technologiesin USA:n toimipaikassa työskennellyttä insinööriä olivat onnistuneet saamaan laittoman pääsyn Tappylle kahden kumppanuusyhtiön välillä solmitun toimitussopimuksen jälkeen.

Syytteiden mukaan Huawei Technologies olisi kehottanut työntekijöitään rikkomaan T-Mobilen kanssa tehtyjä salassapitosopimuksia ja varastamaan tietoja, jotka auttavat yhtiön insinöörejä Tappyn kopioinnissa. Eräässä tapauksessa Huawei Technologiesin insinöörin väitettiin kuvanneen Tappya ja väittäneen kuvat ja teknisiä tietoja Kiinalle. Insinöörin väitettiin varastaneen mm. yhden testirobotin simuloiduista sormenpäistä. Laittoman toiminnan johdosta T-Mobile joutui lopettamaan meneillään olevan liikesuhteen huomattavin kustannuksin.

Yhdysvaltain virkaa tekevä oikeusministeri ja FBI:n johtaja julkistivat syytteet maanantaina 28.1.2019 Washingtonissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Huawei Technologies kiisti syyllistyneensä syytteissä mainittuihin rikkomuksiin. Yhdysvallat on jo vuosia epäillyt, että Kiinan hallitus käyttää Huawei Technologiesia kansainvälisessä vakoilussa ja siten yhtiö vaarantaa Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden. Lähteet: (fiercewireless.com 8.9.2014, wsj.com 16.1.2019, bbc.com 29.1.2019, cbsnews.com 29.1.2019)

Case ”Perusyhtymä”
Tieto siitä, että Perusyhtymä Oy rakensi Libyaan salaa asetehtaan neuvostoliittolaisten lukuun, oli huippusalainen. Neuvostoliitto maksoi asetetahtaan Suomen valtiolle Neste Oy:n kautta toimitettuna öljynä. Kylmän sodan päättymisen jälkeen tieto julkistettiin. Lähde: (TV1:n a-studiossa 29.8.1997, klo 21.00).

Case ”Temet Oy”
Irakin sodanjohdon Bagdadin johtokeskus oli suomalaisen rakentama. Suojalaitteet toimitti Temet Oy, jonka merkittävä toimeksiantaja oli ollut 1980 ja 1990 -luvuilla USA:n puolustusministeriö (Pentagon). USA:n sotakoneisto pystyikin tuhoamaan Persianlahden sodan aikana Pagdadin johtokeskuksen täydellisesti yhdellä ohjuksella.

Case ”Kemira Oy”
Suomi kiisti virallisesti tehneensä asekauppoja Irakin kanssa. Virallisesta ilmoituksesta huolimatta esimerkiksi Kemira Oy toimitti Irakiin ruutia ja Tampella Oy muuta sotamateriaalia. Lähteet: (TV1 uutislähetys 2.1.1998 klo 20.45). TV1 A-Bros 2.1.1998, klo 21.00).

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön