Kameravalvonta

Yritysturvallisuus > Toimitilaturvallisuus

Kameravalvonta

Valvontakameroiden käyttö on yleistynyt merkittävästi niin julkisissa tiloissa kuin yritysten toimitiloissa. Kameravalvonta on keskeinen osa turvallisuusratkaisuja, kuten kehäsuojausta ja sabotaasin torjuntaa. Samalla se herättää epäilyjä yksityisyydensuojasta ja henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä. Teknologian hyödyntäminen valvontatarkoituksiin edellyttää tarkkaa lainsäädännön ja ohjeistuksen tuntemusta sekä vastuullista toteutusta.

Kameravalvontaa säätelee ensisijaisesti Euroopan tietosuojaneuvoston ohje 3/2019, joka koskee henkilötietojen käsittelyä videolaitteilla. Ohjeen versio 2.0 annettiin 29.1.2020. Näiden sääntöjen mukaan valvontakamerat, jotka tallentavat tunnistettavia henkilöitä, luovat henkilörekisterin. Tällöin käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja Suomen tietosuojalakia (1050/2018).

Mikäli valvontakameroiden kuvainformaatiota ei tallenneta eikä henkilötietoja kerätä muutenkaan, tietosuojalakia ei sovelleta. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi reaaliaikaiset järjestelmät, joissa ei tallenneta kuvatietoa lainkaan.

Lisäksi Suomen rikoslaki kriminalisoi oikeudettoman katselun ja kuvaamisen kotirauhan piiriin kuuluvissa paikoissa. Tätä kutsutaan salakatseluksi tai salakuunteluksi. Siksi valvontakamerat tulee aina asentaa ja suunnata siten, etteivät ne tallenna materiaalia yksityisalueilta, kuten asunnoista tai niiden pihoilta ilman laillista perustetta.

Vaikka kameravalvonta on tärkeä turvallisuustekijä, sen tekninen laatu ja asianmukaisuus vaihtelevat suuresti. Suomessa oli 2000-luvun toisella vuosikymmenellä Euroopan toiseksi tihein valvontakameraverkosto heti Britannian jälkeen. Useat kamerat ovat kuitenkin teknisesti vanhentuneita, ja osa järjestelmistä on jopa kokonaan toimimattomia. Ongelmina ovat usein:

Suttuiset ja huonolaatuiset tallenteet
Suojaamattomat, näkyvillä olevat johdot
Huonosti suunnatut kuvakulmat, jotka eivät palvele tarkoitustaan
Päivittämättömät järjestelmät ilman nykyaikaista analytiikkaa

Tällaiset puutteet eivät ainoastaan heikennä turvallisuutta, vaan voivat myös vaarantaa lainmukaisuuden ja henkilötietojen suojan.

Kameravalvonta ei ole vain rikoksen jälkeinen todentamiskeino, vaan olennainen osa ennakoivaa turvallisuusstrategiaa. Yrityksissä kameravalvonta liittyy usein osaksi kehäsuojausta, jossa kulunvalvonta, älykkäät sensorit ja tekoälypohjainen analytiikka muodostavat integroidun turvaverkon.

Yrityksen tulee määritellä tarkasti valvonnan tarkoitus, säilytysajat, pääsyoikeudet tallenteisiin sekä informoida rekisteröityjä asianmukaisesti. Samalla on varmistettava, että tekninen toteutus vastaa tarkoitusta, kamerat ovat toimintakunnossa, sijoitettu oikein ja suojattu väärinkäytöksiä vastaan.

Asia Tapauksia

Periaatteita

Kameravalvonta on pääsääntöisesti sallittua, jos siihen on saatu valvonnan kohteina olevien henkilöiden nimenomainen suostumus. Oikeudettomasti kotirauhan tai julkisrauhan suojaamassa paikassa oleskelevilta henkilöiltä lupaa ei tarvita.

Työnantajan suorittama kameravalvonta on oltava avointa. Kameravalvonnasta on ilmoitettava näkyvällä tavalla kaikissa tiloissa, joihin valvontakameroita on sijoitettu.

Tallennettu kuva ja ääni ovat henkilötietoja, jos yksityishenkilö on niistä tunnistettavissa. Kuvatallenteiden säilytysajan pituudesta riippumatta kameravalvontaa suorittavaa yritys on rekisterinpitäjä, jota koskevat tietosuojalaissa (5.12.2018/1050) säädetyt velvollisuudet. Laki astui voimaan 1.1.2019. Laki aäätelee EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) soveltamista Suomessa.

Kameravalvonnasta informointi

Julkiset alueet
Julkisilla paikoilla tapahtuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa, vaan valvonta voi tapahtua salaisesti. Julkisia alueita ovat alueet ja tilat, joihin yleisöllä on vapaa pääsy, esimerkiksi katualueet, aitaamattomat pihat, puistot, pankkisalit, myymälät, muut liikehuoneistot, ravintolat, hotellien aula- ja vastaanottotilat, virastojen asiakaspalvelutilat, sairaaloiden vastaanottotilat ja vierailutilat jne.

Suljetut julkiset alueet
Suljettuna olevilla julkisilla alueilla ja tiloissa (esimerkiksi suljettuja yleisöltä normaalin aukioloajan päätyttyä tai poikkeuksellisesti muusta syystä) on kameravalvonta sallittua, mutta siitä on ilmoitettava henkilökunnalle, joka saattaa työskennellä suljettuna olevassa tilassa ylitöiden tai esimerkiksi siivouksen puitteissa.

Suljetut alueet
Alueet, joihin yleisöllä ei ole vapaata pääsyä, mutta joissa esimerkiksi työskennellään jatkuvasti. Kameravalvonta on sallittua, mutta edellyttää ilmoittamista henkilökunnalle ja niiden osalta suostumusta, jotka altistuvat valvonnan kohteeksi pidempään tai toistuvasti.

Kameravalvontaa ei saa kohdentaa työntekijän valvontaan työpaikalla, kuten esimerkiksi työntekijöiden henkilökohtaisessa käytössä oleviin työhuoneisiin.

Kameravalvonta voidaan kuitenkin kohdentaa tiettyyn työpisteeseen, jos valvonta on välttämätöntä mm. työntekijän oman turvallisuuden tai terveyden varmistamiseksi, omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi.

Rajatut alueet
Työpisteet, joissa suoritetaan asiakaspalvelua esimerkiksi kassapisteet ja hotellin vastaanotto. Kameravalvonta edellyttää työpisteissä toimivien henkilöiden suostumusta.

Piha-alueet
Aidatulla piha-alueella kameravalvonta on sallittua, mutta edellyttää ilmoitusta. Valvonnasta ei tarvitse ilmoittaa, jos ulkopuolisilla on mahdollisuus oleskella pihalla. Jos piha-alueiden kameravalvonta aloitetaan työajan päätyttyä ja porttien sulkemisen jälkeen, ei kameravalvonnasta tarvitse ilmoittaa.

Valvontakamerat

Analogiset kamerat (CCTV)
Analogiset valvontakamerat ovat teknologialtaan vanhentuneita ja jäämässä pois käytöstä IP-kameroiden yleistyessä. Analogiset kamerat lähettävät signaalin yleensä koaksiaalikaapelia pitkin, ja vaativat erillisen tallentimen, kuten DVR-laitteen (Digital Video Recorder). Analogisten kameroiden resoluutiotaso on matala. Usein kuvanlaatu on henkilöiden tunnistamiseen riittämätöntä. Kamerajärjestelmien teknologia on myös vikaherkkää.

IP-kamerat
IP-kamerat ovat yleisimpiä valvontakameroita. Ne lähettävät kuvaa ja ääntä internetin kautta. Kamerat mahdollistavat reaaliaikaisen valvonnan ja etäkäytön. Kamerat voidaan liittää suoraan verkkoon ilman erillistä tallennuslaitetta. IP-kamerat tukevat korkean resoluution kuvia (HD, 4K) ja mahdollistavat myös tallenteiden katselun ja analysoinnin etänä. Kameroita voidaan käyttää sekä sisä- että ulkotiloissa.

PTZ-kamerat (Pan-Tilt-Zoom)
PTZ-kamerat mahdollistavat kameran etäohjauksen. Niitä voidaan kääntää (pan), kallistaa (tilt) ja zoomata tarpeen mukaan. Kamerat mahdollistavat laajan valvonta-alueen hallinnan yhdellä kameralla, mikä sopii erityisesti laajoihin ulkotiloihin, kuten parkkipaikoille, varastoalueille tai piha-alueille. PTZ-kamerat ovat IP-pohjaisia ja niitä voidaan ohjata automaattisesti tai manuaalisesti.

Piilokamerat
Piilokamerat ovat pieniä ja huomaamattomia, ja niitä käytetään valvontaan alueilla, joissa kamera halutaan pitää piilossa tai huomaamattomana esimerkiksi kauppojen sisätiloissa tai tiloissa, joissa halutaan ehkäistä rikollisuutta huomaamattomasti.

Lämpökamerat
Lämpökamerat käyttävät infrapunatekniikkaa ja pystyvät havaitsemaan kohteiden lämpötilan muutoksia. Lämpökameroita käytetään erityisesti pimeässä tai hankalissa sääolosuhteissa, kuten savussa tai sumussa, koska ne eivät tarvitse näkyvää valoa toimiakseen. Lämpökamerat ovat suositeltavia kriittisissä turvallisuuskohteissa tai paikoissa, joissa näkyvyys on heikko.

Kuvantunnistuskamerat ja tekoälykamerat
Kameroiden toiminta edellyttää yhteyttä taustajärjestelmään. Kamerat mahdollistavat esimerkiksi kasvojen tai rekisterikilpien tunnistuksen, liikkeen tunnistuksen ja muiden kohteiden analysoinnin. Tekoälyyn pohjautuvat kamerat voivat ilmoittaa mm. poikkeavasta liikkeestä tai hälyttää, jos kameran näkökentässä tapahtuu ennalta määritelty toiminta.

Hämäränäkö- ja IR-kamerat
Hämäränäkö- ja infrapunakamerat on suunniteltu toimimaan vähäisessä valossa tai täysin pimeässä. Kameroissa on IR-LED-valot, jotka valaisevat näkökentän infrapunasäteillä, mikä mahdollistaa kuvan tallentamisen myös pimeässä. Kameroita voidaan käyttää ulko- että sisätilojen valvonnassa.

Langattomat valvontakamerat
Langattomat kamerat hyödyntävät Wi-Fi- tai mobiilidatayhteyttä (4G/5G) ja mahdollistavat kameravalvonnan ilman kaapelointeja. Kamerat ovat suositeltavia kohteissa, joissa kaapelointi on hankalaa. Langattomat kamerat soveltuvat hyvin myös tilapäisiin valvontatarpeisiin ja paikkoihin, joissa kameran sijoittaminen on haasteellista.

Valvontakameroiden asentaminen
Valvontakameroiden asentamisessa on tärkeää huomioida valvontakohteen erityistarpeet, valvonnan tavoitteet sekä kameratyypin ja -mallin asettamat vaatimukset. Aluevalvonnassa on tärkeätä käyttää monipuolista automatiikkaa sisältäviä kameroita ja noudattaa ristiinvalvonnan periaatetta.

Asennuspaikan valinta
Asenna kamerat rakennuksen ovien ja ikkunoiden läheisyyteen, siten että kaikki kulkureitit saadaan tallennettua. Tärkeimpiä paikkoja ovat pääovet, takaovet ja mahdolliset ikkunat, joista on helppo murtautua sisään. Asenna kameroita myös alueille, joihin on heikompi näkyvyys tai jotka ovat alttiita ilkivallalle.

Asenna kamerat riittävän korkealle, jotta niihin ei pääse käsiksi. Tämä ehkäisee myös kameravarkauksia ja ilkivaltaa. Ulkokameroiden suositeltava alin asennuskorkeus on 3 metriä, mikä vähentää riskiä, että kameraan pääsee käsiksi mutta antaa hyvän yleisnäkymän. Sisätiloissa korkeus voi vaihdella riippuen katon korkeudesta ja tilan koosta.

Kameroiden asentamisen jälkeen on tarkistettava kameroiden toiminta, valaistuksen riittävyys päivällä ja yöllä sekä kuvakulmat. Säädä kaikki asetukset optimaalisiksi.

Katvealueiden kattaminen
Valvontakameroiden kuvasektorit tulee kattaa kaikki valvottavat alueet. Paras tulos saavutetaan ristiinvalvonnalla. Ristiinvalvonnalla eliminoidaan normaalisti kameravalvonnan ulkopuolelle jäävät katvealueet. Esimerkiksi nurkissa, portaikossa tai suurten kalusteiden takana sijaitsevat katvealueet tulevat näin katetuiksi.

Ristiinvalvonnalla saadaan myös koko alueesta yksi tai useampia valvontakuvia. Vikaantumistilanteissa kamerat myös varmistavat toisiaan. Mikäli kameraa yritetään kääntää, vahingoittaa tai varastaa, tallentavat muut kamerat tapahtuman.

Valaistusolosuhteet
Suuntaa kamerat niin, ettei voimakas vastavalo (kuten auringonvalo) suuntaudu suoraan kameran linssiin. Vastavalo heikentää olennaisesti kuvanlaatua. Suosi varjoisia kulmia tai käytä tarvittaessa WDR-tekniikalla (Wide Dynamic Range) varustettuja kameroita.

Käytä infrapuna- tai pimeänäkökameroita paikoissa, joissa valaistus on heikko tai sitä ei ole lainkaan. Varmista, että kameran IR-valoalue kattaa valvottavan kohdan riittävän hyvin.

Kuvakulman määrittely
Vähimmäisvaatimus on, että kameran kuvakulman tulee kattaa koko valvottava alue. Käytä laajakulma ja zoomausominaisuudella varustettuja kameroita, jos tarkoituksena on valvoa laajempaa aluetta. Suositeltava valinta on PTZ-kamera, jota voidaan ohjata ja zoomata etänä.

Johdotus ja virransyöttö
Johdollisten kameroiden (virtajohto+datakaapeli), johdot kannattaa vetää rakenteiden sisään tai sijoittaa suojaputkiin, jotta ne eivät ole alttiita ilkivallalle tai sään vaikutuksille.

Erillisen virtajohdon puuttuessa on suositeltavaa käyttää PoE (Power over Ethernet) -ratkaisua, jolloin kameran virtalähde kulkee saman kaapelin kautta kuin data. Ratkaisu vähentää kaapelointitarvetta.

Verkkoasetukset ja tietoturva
Asennuksen jälkeen kameroille on asetettava vahvat ja yksilölliset salasanat. IP-kameroiden kohdalla on käytettävä aina salattua (HTTPS) yhteyttä. Varmista, että käytössä on palomuuri sekä muut turvaominaisuudet luvattoman pääsyn estämiseksi. Suorita aina viivytyksettä kameravalmistajan kameraohjelmisto päivitykset. Päivitysten avulla varmistetaan kameroiden tietoturva ja suorituskyky.

Tallennusjärjestelmän valinta
Monissa nykyaikaisissa valvontaratkaisuissa kuvat ja videot tallennetaan pilvipalveluihin valvottavan kiinteistön ulkopuolelle. IP-kameroiden kohdalla on päätettävä, käytetäänkö paikallista tai pilvitallennusta. Tämä mahdollistaa tallenteiden turvallisen säilytyksen ja etäkäytön. Useimmat IP-kamerat tukevat pilvitallennusta suoraan. Jos käytetään paikallista tallennuspalvelinta, on varmistettava, ettei ulkopuolisilla ole pääsyä palvelintilaan.

Ankarien sääolosuhteiden huomiointi
Ulkokäytössä olevien kameroiden osalta on varmistettava, että kamerat on sääsuojattu ja täyttävät IP66- tai IP67-luokitukset. Ääriolosuhteissa on käytettävä kameroita, joissa on sisäänrakennettu lämmitys tai tuuletus laitteiston toimivuuden varmistamiseksi.

Kuvatallenteista muodostuu henkilörekisteri
Valvontakameroiden tallenteet muodostavat henkilörekisterin, jonka käyttötarkoitus on yrityksessä määriteltävä. Kuvatallenteita saavat käyttää tietoihin valtuutetut henkilöt vain niihin tarkoituksiin, joihin ne on kerätty.

Voit ladata kameravalvonnan tietosuojaselosteen, henkilötietojen käsittelysopimuksen Data Processing Agreement (DPA), tietosuojan tarkastuslistan ja DPIA-arviointilomakkeen ylävalikon kohdasta Lomakkeet.