Uhkaustilanteet

Yritysturvallisuus > Henkilöturvallisuus

Uhkaustilanteet

Suomea on perinteisesti pidetty vakaana ja turvallisena toimintaympäristönä, yksittäiset uhkatilanteet muistuttavat siitä, että myös asiantuntijaorganisaatiot voivat joutua vakavien riskien kohteiksi.

Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, että turvallisuusuhat eivät rajoitu vain yksittäisiin toimialoihin, vaan voivat koskettaa laajasti koko asiantuntijakenttää.

Erityisesti suurten konsulttiyhtiöiden asema yhteiskunnan keskeisissä hankkeissa ja infrastruktuureissa tekee niistä potentiaalisia kohteita erilaisille painostus- ja uhkaustoimille.

Tehtävälista

Ennaltaehkäisy ja varautuminen

Laadi ja päivitä säännöllisesti yrityksen kokonaisvaltainen turvallisuus- ja kriisinhallintasuunnitelma.
Tunnista kriittiset toiminnot, toimitilat ja avainhenkilöt riskianalyysin avulla.
Kouluta henkilöstöä tunnistamaan uhkaavia tilanteita ja toimimaan oikein poikkeusoloissa.
Määrittele selkeät vastuut: kuka tekee päätökset, kuka viestii ja kuka on yhteydessä viranomaisiin.
Harjoittele uhkatilanteita simulaatioiden ja harjoitusten avulla.

Välitön toiminta uhkatilanteessa

Arvioi uhan vakavuus viipymättä yhdessä turvallisuusjohdon ja tarvittaessa viranomaisten kanssa.
Aseta henkilöstön turvallisuus aina liiketoiminnan edelle.
Sulje toimitilat tai rajoita pääsyä niihin, mikäli tilanne sitä edellyttää.
Siirrä työskentely etätyöhön mahdollisimman nopeasti ja hallitusti.
Tallenna ja säilytä kaikki uhkaukseen liittyvä materiaali (viestit, lokit, aikaleimat).

Yhteistyö viranomaisten kanssa

Tee rikosilmoitus matalalla kynnyksellä.
Toimi poliisin ohjeiden mukaisesti ja varmista, ettei tutkintaa vaaranneta.
Nimeä yksi yhteyshenkilö viranomaisyhteistyötä varten päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Viestintä ja tiedottaminen

Tiedota henkilöstöä nopeasti, selkeästi ja rauhoittavasti.
Kerro, mitä tiedetään, mitä ei vielä tiedetä ja miten tilannetta seurataan.
Vältä spekulaatiota ja tarpeetonta yksityiskohtien avaamista.
Huolehdi ulkoisesta viestinnästä median ja sidosryhmien suuntaan hallitusti.
Yhtenäistä viestit johdon, HR:n ja viestinnän välillä.

Henkilöstön tukeminen

Tarjoa matalan kynnyksen tukea, kuten työterveyspalveluita ja kriisikeskusteluja.
Huomioi psykologinen turvallisuus ja työntekijöiden jaksaminen.
Mahdollista joustot työajoissa ja työjärjestelyissä tilanteen aikana.

Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen

Aktivoi liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma.
Varmista IT-järjestelmien, tietoturvan ja etätyövalmiuksien toimivuus.
Priorisoi kriittiset asiakas- ja projektitehtävät.

Jälkiarviointi ja kehittäminen

Tee tilannearvio uhan päätyttyä: mikä toimi, mikä ei.
Päivitä turvallisuus- ja kriisiohjeistukset havaintojen perusteella.
Viesti avoimesti henkilöstölle opituista asioista.
Hyödynnä tapausta yrityksen turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen.

Viime päivinä useat suomalaiset konsulttiyhtiöt ovat joutuneet vakavien turvallisuusuhkien kohteiksi, mikä on herättänyt laajaa huolta sekä yritysmaailmassa että yhteiskunnassa laajemmin.

Keskiviikkona uutisoitiin, että IT-alan konsulttiyhtiö CGI Suomi on saanut uhkausviestin, josta yhtiö on tehnyt rikosilmoituksen poliisille. CGI Suomen viestintäjohtaja Kia Yliperttula vahvisti, että poliisi on tietoinen uhkauksesta, mutta ei tarkentanut sen sisältöä tai ajankohtaa.

Perusteluna tälle oli käynnissä oleva poliisitutkinta. CGI on yksi Suomen suurimmista IT-alan työnantajista, ja sillä on maassamme noin 3 700 työntekijää. Näin ollen yhtiöön kohdistuvalla uhkauksella on potentiaalisesti laajoja vaikutuksia sekä henkilöstön turvallisuudentunteeseen että liiketoiminnan jatkuvuuteen.

CGI:tä koskeva uutinen tuli vain hetkeä sen jälkeen, kun rakennusalan konsulttiyhtiö WSP Finland kertoi siihen kohdistuneesta mahdollisesta turvallisuusuhasta. WSP Finland päätti sulkea kaikki Suomen toimistonsa Tampereen ja Helsingin toimipisteisiin liittyvän uhan vuoksi. Kaikkia yhtiön 852 työntekijää kehotettiin jäämään kotiin ja tekemään etätöitä. Toimistojen sulku oli voimassa koko aamupäivän aina kello 11 saakka.

WSP Finlandin markkinointi- ja viestintäjohtaja Mira Iso-Markku kertoi, että päätös tehtiin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Hänen mukaansa kyseessä oli henkilöstön terveyteen ja henkeen kohdistuva mahdollinen uhka, minkä vuoksi tilanteeseen suhtauduttiin poikkeuksellisella vakavuudella. Asiasta tehtiin rikosilmoitus, ja tapaus siirrettiin poliisin hoidettavaksi.

Näiden tapausten samanaikaisuus nostaa esiin kysymyksiä yritysturvallisuudesta, riskienhallinnasta ja viestinnästä kriisitilanteissa. Vaikka uhkausten luonteesta ei ole julkisuudessa tarkempaa tietoa, yritysten nopea reagointi ja viranomaisten informointi osoittavat, että henkilöstön turvallisuus asetetaan etusijalle. Samalla tapausten vähäinen julkinen yksityiskohtaisuus heijastaa tarvetta suojella poliisitutkinnan etenemistä ja välttää perusteetonta huolta.

Kokonaisuutena CGI Suomen ja WSP Finlandin tapaukset muistuttavat siitä, että myös asiantuntija- ja konsulttiyhtiöt voivat joutua erilaisten uhkien kohteiksi. Digitalisaation, etätyön ja yhteiskunnallisten jännitteiden lisääntyessä yritysten on varauduttava entistä monimuotoisempiin turvallisuusriskeihin sekä fyysisessä että digitaalisessa toimintaympäristössä. Lähteet: (kaleva.fi 17.12.2025, is.fi 17.12.2025)

Lainsäädäntö- ja viranomaisnäkökulma
Uhkauksia ja niiden käsittelyä säätelevät rikoslaki ja poliisin ohjeistus. Laiton uhkaus on rikos, ja rikosilmoitus pitää tehdä viipymättä, jotta tutkinta voidaan aloittaa. Yritykset, jotka ilmoittavat uhkauksista poliisille ja noudattavat poliisin ohjeita, tukevat tutkintaa sekä minimoivat lisäriskejä ja perusteetonta tiedonjulkistusta, joka voisi haitata tutkintaa tai laajentaa vahinkoa. Tässä tilanteessa sekä CGI että WSP toimivat linjassa tämän periaatteen kanssa.

Viestintänäkökulma
Näissä tapauksissa yritysten ensireaktio ilmoitus poliisille, henkilöstön suojaaminen ja toimitilojen sulkeminen on osoittanut vastuullista riskienhallintaa. Toisaalta julkinen viestintä, kun yksityiskohtia ei voida avata tutkinnan vuoksi, voi synnyttää huhuja ja epävarmuutta henkilöstön ja sidosryhmien keskuudessa.

Tasapaino viestinnässä edellyttää riittävän läpinäkyvää ulostuloa turvallisuutta vaarantamatta. Esimerkkitapaukset osoittavat myös, että liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat ja etätyövalmiudet voivat vähentää toiminnallista haittaa, mutta ne eivät poista psykologista vaikutusta työntekijöihin eivätkä automaattisesti suojaa mainehaitoilta.