Rikostaustaote - SecMeter

Sisältöön

Rikostaustaote

Yritysturvallisuus > Henkilöstöturvallisuus
Rikostaustaotteesta säädetään laissa lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (14.6.2002/504) ja laissa lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (148/2014).

Työnantajan on vaadittava rikostaustaote nähtäväksi, jos työtehtävään pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu työskentelyä lasten kanssa.

Rikostaustaotteesta ilmenee ainoastaan ne rikosrekisteriin sisältyvät tiedot, joilla on arvioitu olevan erityistä merkitystä, kun henkilö työskentelee lasten kanssa.

Rikostaustaotteesta ei siten ilmene, jos rikosrekisterissä on tietoja muista kuin jäljempänä luetelluista rikoksista. Rikostaustaotteen voi tilata vain henkilö itse.


Rikostaustaote on leimaamaton ja allekirjoittamaton asiakirja, joka asianomaisen henkilön on tilattava itse. Rikostaustaote on tarkoitettu esitettäväksi ainoastaan

  • suomalaiselle työnantajalle
  • lupaviranomaiselle
  • oppilaitokselle
  • vapaaehtoistoiminnan järjestäjälle.

Rikostaustaote on voimassa kuusi kuukautta. Työnantaja ei saa kerätä tai tallentaa rikostaustaotteella ilmeneviä tietoja. Työnantaja voi kirjata omiin asiakirjoihinsa ainoastaan kyseisen henkilön nimen, otteen päivämäärän ja merkinnän siitä, että ote on esitetty. Rikostaustaotteesta ilmenee tiedot ratkaisuista, joilla henkilö on tuomittu

  • lapseen kohdistuvista rikoksista
  • seksuaalirikoksista
  • väkivaltarikoksista
  • vapauteen kohdistuvista rikoksista
  • huumausainerikoksista.

Edellä mainittujen tuomioiden lisäksi rikostaustaotteesta ilmenee tiedot sakkorekisteriin merkityistä sakoista, jotka on tuomittu lapseen kohdistuvista rikoksista tai seksuaalirikoksista sekä toisissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tuomituista vastaavista rikoksista. Lisäksi otteelle merkitään tieto toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa annetusta kiellosta työskennellä tai muuten toimia alaikäisten parissa.

Muistilista

  • Rikosrekisteriä ylläpitää oikeusrekisterikeskus.
  • Työnantajalla ei ole oikeutta vaatia työnhakijan rikosrekisteritietoja rikosrekisterikeskukselta.
  • Rikosrekisteriotteen tietojen pyytäminen suoraan työnhakijalta itseltään esimerkiksi työnhakulomakkeessa on lainvastainen vaatimus.
  • Rikosrekisteritiedot ovat salassa pidettäviä.
  • Jokaisella henkilöllä on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot rikosrekisterikeskuksesta.
  • Omat tiedot voi tarkistaa päätteeltä tai pyytää virkailijalta tiedoista leimaamaton ote.

Rikosrekisterimerkintä poistetaan rekisteristä tuomion täytäntöönpanopäivästä lukien seuraavasti:

  • Yli viiden vuoden vankeusrangaistuksissa tieto poistuu henkilön kuoltua tai täyttäessä 90 vuotta.
  • Vankeusrangaistuksen ollessa 2 - 5 vuotta, tieto poistuu 20 vuoden kuluttua.
  • Vankeusrangaistuksen ollessa enintään 2 vuotta, tieto poistuu 10 vuoden kuluttua.
  • Rangaistuksen ollessa ehdollinen ja oheissakko tai viraltapano, tieto poistuu 5 vuoden kuluttua.

Yksittäinen rangaistus säilyy rikosrekisterissä, jos henkilölle on merkitty sellainen tieto, jota ei edellä olevien päätöskohtaisten sääntöjen mukaan vielä voida poistaa. Jos henkilö tuomitaan uusista rikoksista ennen aiempien rikosrekisterimerkintöjen poistoa, kaikki hänestä rekisteröidyt tiedot säilyvät, kunnes viimeisenä poistuvan tuomion poistoaika on kulunut umpeen.

Tieto toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa annetusta tuomiosta poistetaan, jos jäsenvaltio ilmoittaa tiedon poistamisesta omasta rekisteristään.

TAPOSTA TUOMITTU HENKILÖ HAKI NUORISOTOIMEN OHJAAJAKSI
Taposta tuomittu henkilö haki Oulun kaupungin nuorisotoimen johtajaksi. Toimeen muodollisesti pätevä hakija (kasvatustieteiden tohtori) ei kertonut rangaistuksestaan haastattelutilaisuudessa, koska asiaa ei häneltä kysytty. Väitöskirjassaan hakija käsittelee mm. vankilassaoloaikaansa.

Teologian tohtori Tommi Lehtosen mielestä tuomionsa kärsineellä henkilöllä ei ole velvollisuutta kertoa rikoksestaan työhaastattelussa. Tuomio on menneisyyttä. Hänen mielestä työpaikan menettäminen vanhan rikoksen perusteella olisi kuin lisärangaistus. Lähde: (Kaisa Uusitalo, Iltalehti 25.7.2000, sivu 4)

Rikosoikeuden professori Pekka Koskisen mielestä ei ole mitään juridista syytä, miksei taposta tuomittu voisi tai saisi hakea nuorisotyöhön liittyvää virkaa. Olisi kohtuutonta, jos muuten pätevä ehdokas jäisi ilman paikkaa vanhan tuomion vuoksi. Lähde: (Kaisa Uusitalo, Iltalehti 25.7.2000, sivu 5)

Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön