Esitutkintapyyntö
Yritysturvallisuus > Compliance
Esitutkintapyyntö
Liikesalaisuusrikokset ovat asianomistajarikoksia. Syyttäjä voi nostaa syytteen ainoastaan asianomistajan vaatiessa rangaistusta rikokseen syyllistyneelle. Asianomistajan peruuttaessa rangaistusvaatimuksensa on esitutkinta lopetettava.Asianomistaja tai hänen valtuuttama asiamies laatii rikosilmoituksen ja jättää sen esitutkintaviranomaiselle. Esitutkintalain mukaan asianomistajan on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa tutkittavasta asiasta ja vastatessaan esitettyihin kysymyksiin. Perätön lausuma ja väärä ilmianto on sanktioitu rikoslaissa (RL 15:6).
Rikoslain koura on pitkä
Rikoslain (16.8.1996/626) 5 §:n mukaan Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomen kansalaiseen, suomalaiseen yhteisöön, säätiöön tai muuhun oikeushenkilöön taikka Suomessa pysyvästi asuvaan ulkomaalaiseen, sovelletaan Suomen lakia, jos teosta Suomen lain mukaan saattaa seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus.
Rikoslain (16.8.1996/626) 10 §:n mukaan rikos katsotaan tehdyksi sekä siellä, missä rikollinen teko suoritettiin, että siellä, missä rikoksen tunnusmerkistön mukainen seuraus ilmeni.Poliisin koura on lyhytPoliisin toimivalta rajoittuu Suomen valtakunnan alueelle. "Ulkomailta tapahtuvissa huijauksissa poliisin mahdollisuudet auttaa ovat valitettavan vähäiset. Juttujen selvittäminen ja menetettyjen rahojen takaisin saaminen on vaikeaa, koska Suomen poliisilla ei ole toimivaltuuksia Suomen rajojen ulkopuolella." Lähde: (poliisi.fi Huijauksen monet muodot)Poliisi tekee kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä pääsääntöisesti vain, jos kyseessä on suhteellisen vakava rikos, eikä rikoksen ratkaisemiseksi tarvittavaa näyttöä voi saada kotimaasta. Oikeusavun käyttäminen on prosessitaloudellisesti raskasta aiheuttaen työtä oikeusavun pyytäjälle ja erityisesti oikeusapupyynnön vastaanottajalle. Lähde: (poliisi.fi Kansainvälinen oikeus- ja virka-apu)RikosilmoitusRikosilmoituksessa kuvataan teko, pyydetään esitutkintaviranomaista tutkimaan, onko joku henkilö syyllistynyt rikokseen teon tehdessään, vaaditaan rangaistusta rikokseen syyllistyneille, kuvataan teko-olosuhteet ja muut asian käsittelyn kannalta tarpeelliset seikat kuten mm.
- ilmoittajan tiedot
- asianomistajan tiedot
- asian käsittelyyn vaikuttavat asiakirjat alkuperäisinä tai kopioina.
- rikoksen tyyppi
- tiedot rikokseen liittyvästä tapahtumasta
- epäiltyjen tiedot
- todistajien tiedot
- lisätiedot.
Poliisi kirjaa rikosilmoitukset poliisiasiain tietojärjestelmään. Esitutkintaviranomainen selvittää ensin ylittyykö ”syytä epäillä” kynnys ja onko tutkintapyyntö tehty vain ja ainoastaan sen johdosta, että asianomistaja on joutunut kertomallaan tavalla rikoksen kohteeksi. Tutkinnan johtaja määrittelee esitutkinnan rikosnimikkeet.
Yrityksessä huomioitavia seikkoja
Yrityksen on päätettävä, kuka laatii rikosilmoituksen ja edustaa yritystä rikosprosessin aikana. Tieto rikosilmoituksesta on pidettävä alkuvaiheessa mahdollisimman pienen joukon tietona. Ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta on neuvoteltava esitutkintaa johtavan poliisin kanssa, ettei tahattomasti paljasteta tutkinnan kannalta salassa pidettäviä tietoja.
Tiedon leviäminen vaarantaa esitutkintaviranomaisen todisteiden hankinnan edellytyksiä. Liikesalaisuusrikosten keskeinen näyttö perustuu yleensä takavarikoitujen tietojärjestelmien tallennusvälineiltä (massamuisteihin) löytyneisiin asiakirjakopioihin.
Korvausvaatimusten liioittelu loukkaa asianomistajan velvoitetta pysyä totuudessa. Asianomistajan esittämä korvausvaatimus ei ole teosta langetettava rangaistus, vaan korvaus aiheutetusta todellisesta vahingosta, jota voitaneen verrata esim. vakuutuskorvaukseen.
Erityinen ongelmakysymys on se, miten estetään asianosaista jatkossa hyödyntämästä asianomistajan yrityssalaisuuksia. Esitutkintaviranomaisen takavarikosta huolimatta liikesalaisuuksista voi olla otettu kymmeniä kopioita.
Yrityksessä on myös huomioitava, että asianosaisella on joka tapauksessa oikeus saada tietoonsa, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle (TTL 11 §). Esitutkinta-aineisto sisältää useimmiten myös liikesalaisuuden kohteena olevan tiedon.
Esitutkinta-asiakirjat tulevat julkisiksi sen jälkeen, kun ne ovat olleet esillä oikeudessa tai muutoin ratkaistu. Asianosaisen oikeus saada tiedot itseään koskevassa asiassa on erittäin vahva.
Oikeuskäytäntö ei rajaa liikesalaisuuksia asianosasjulkisuuden ulkopuolelle. Asianosaisen oikeus saada tietoja menee salassapitoperusteiden edelle. Erittäin tärkeään yksityiseen etuun perustuvaa poikkeusta sovelletaan lähinnä terveydentilaa koskeviin tietoihin.
