Edustuston valokuvaus

Yritysturvallisuus > Johtaminen

Wienin yleissopimuksen 22 artiklan mukaan vastaanottajavaltion on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin edustuston rauhan häirinnän ja arvovallan vahingoittamisen estämiseksi.

Diplomaattista suojaa nauttivan kohteen valokuvaamisen sallittavuutta arvioitaessa on otettava huomioon edustuston erivapauksia ja koskemattomuutta koskevat erityissäännökset sekä diplomaattisuojan piiriin kuuluvien henkilöiden erityisasema.

Suojeluobjektilla tarkoitetaan kansainvälistä suojelua nauttivaa henkilöä, kuten valtion edustajaa, virkamiestä, hallitustenvälisen kansainvälisen järjestön virkamiestä tai muuta virallista edustajaa, sekä heidän talouteensa kuuluvia perheenjäseniä.

Suojelu
Suojelulla tarkoitetaan suojeluobjektin ruumiillisen koskemattomuuden, henkilökohtaisen vapauden tai arvon suojaa hyökkäyksiä vastaan. Diplomaatti- ja konsulisuhteissa edellytettävä kansainvälinen suojelu voi tietyin edellytyksin muodostaa perusteen rajoittaa perustuslain 12 §:ssä turvattua sananvapautta. Tällaisen rajoituksen tulee kuitenkin perustua lakiin, olla tarkkarajainen, hyväksyttävä ja suhteellinen.

Edustuston tila
Wienin yleissopimuksen mukaan edustuston tiloilla tarkoitetaan, omistusoikeudesta riippumatta, rakennuksia tai niiden osia sekä niihin liittyvää maa-aluetta, joita käytetään edustuston tarkoituksiin. Tiloihin sisältyy myös edustuston päällikön virka-asunto. Edustuston tiloihin rinnastetaan tietyin edellytyksin myös edustuston ajoneuvot, mikäli ne liittyvät diplomaattiseen tehtävään.

Tapaus (Diplomaattiauton kuvaaminen)
Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt käsitteli 10.2.2009 (Dnro 2065/4/07) diplomaattiauton kuvaamista koskevaa tilannetta. Tapaus koski henkilöä, joka valokuvasi 20.6.2007 diplomaattiautoa Helsingin Kampissa. Kuvauksen aikana henkilö otti kuvia auton sisätiloista noin askeleen etäisyydeltä, vaikka kuljettaja kielsi kuvaamisen.

Poliisi puuttui tilanteeseen ja ilmoitti, että valokuvaaminen auton sisätiloihin, niin että henkilö voidaan tunnistaa, ei ole sallittua. Poliisi kuitenkin salli yleiskuvien ottamisen ajoneuvosta etäämmältä. Poliisin mukaan ajoneuvo nauttii rajoitettua yksityisyyden suojaa.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tilanne ei täyttänyt rikoslain 24 luvun 6 §:n mukaista salakatselun tunnusmerkistöä, eikä kuvaaminen ollut lainvastaista. Hän totesi, että ajoneuvon kuvaaminen julkisella paikalla oli sinänsä sallittua, mutta lähikuvaamisen rajoittaminen muodosti sananvapauden rajoituksen. Tämä rajoitus ei kuitenkaan kohdistunut sananvapauden ydinalueelle, eikä ollut kohtuuton.

Tapaus (Yhdysvaltain suurlähetystön kuvaaminen)
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja otti 29.3.2011 (Dnro 3674/4/09) kantaa tilanteeseen, jossa Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystön vartija havaitsi henkilön valokuvaamassa edustustorakennusta kadulta ja pyysi poliisipartiota estämään kuvaamisen.

Poliisi käski henkilön lopettaa valokuvaamisen ja poistaa jo otetut kuvat. Kantelun johdosta apulaisoikeusasiamies ei pitänyt poliisin toimintaa lainvastaisena, koska sisäministeriön ohje "Diplomaattien erioikeudet ja vapaudet" (SM-2004-03219/Tu-41) edellyttää poliisia suojelemaan diplomaattisen edustuston rauhaa ja arvovaltaa sopivilla toimenpiteillä.

Kysymys kuitenkin kuuluu, oliko poliisin puuttuminen tässä tapauksessa suhteellista ja perustuslain 12 §:n mukainen? Kuvausta ei kohdistuttu henkilöihin, eikä edustuston tiloihin tunkeuduttu. Poliisin määräämä täyskielto ja määräys poistaa kuvat merkitsi huomattavaa sananvapauden rajoitusta.

Toisin kuin aiemmassa ajoneuvotapauksessa, tässä ei sallittu edes yleiskuvien ottamista, vaan kyse oli täydellisestä kuvaamiskiellosta. Ottaen huomioon, että edustustorakennuksia kuvataan päivittäin eri medioissa, myös Yhdysvaltain lähetystön osalta, ei kuvaamista voida pitää itsessään edustuston rauhaa tai arvovaltaa loukkaavana.

Apulaisoikeusasiamiehen viittaus Wienin yleissopimuksen 22 artiklaan perustelee valtion velvollisuutta suojella edustustoa, mutta tämä ei automaattisesti oikeuta rajoittamaan perustuslaillista sananvapautta ilman lain tukea ja suhteellisuusperiaatteen arviointia.

Kysymys kuuluu, voidaanko apulaisoikeusasiamiehen kannanottoa pitää poliittisesti värittyneenä, kun se perustuu pitkälti lähetystön vartijan subjektiiviseen näkemykseen siitä, mikä on "sopivaa"?

Johtopäätökset
Diplomaattiauton kuvaaminen lähietäisyydeltä saatetaan perustellusti kokea yksityisyyden tai turvallisuuden loukkauksena, mikä oikeuttaa rajoittamaan sananvapautta tietyin edellytyksin. Sen sijaan edustustorakennuksen kuvaamista julkiselta paikalta voidaan pitää tavanomaisena ilmiönä urbaanissa ympäristössä, eikä se ilman lisätekijöitä muodosta uhkaa edustuston rauhalle tai arvovallalle, joten apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan näkemys asiassa on perusteiltaan ongelmallinen.