Toimitilaturvallisuus - SecMeter

Poikkeusolot edellyttävät toimitilarakennukselta rakenneratkaisuja, jotka parantavat turvallisuutta ja siten edistävät yrityksen toimintakykyä mm. sodan toimintaolosuhteissa. SecMeter jakaa poikkeusolojen rakenneratkaisut kahteen eri turvallisuustasoon, jotka ovat:

1. Tavanomaisten toimitilojen turvallisuusratkaisut
2. Korkean vaatimustason toimitilojen turvallisuusratkaisut

Tavanomaisen vaatimustason turvallisuusratkaisut

1 Rakenteellinen kestävyys ja turvallisuus

1.1 Maankäyttö ja perustukset

Rakennuksen tulee kestää aluekohtaisia tärinöitä, tulvia ja luonnonilmiöitä.

1.2 Vahvistetut rakenteet

Rakennuksessa tulee olla suojatiloja, iskunkestävät ikkunat ja vahvistetut seinämateriaalit, jotka vaimentavat radioaktiivista säteilyä ja antavat suojaa esimerkiksi iskuja vastaan.

1.3 Paloturvallisuus

Rakennuksessa tulee olla palo-osastointi, palonkestävät materiaalit, automaattiset sammutusjärjestelmät ja tehokas savunpoisto.

1.4 Sähkö- ja LVI-järjestelmät

• Rakennuksessa tulee olla sähkökatkosten varalta oma varavoimajärjestelmä, joka koostuu dieselgeneraattorista ja UPS-järjestelmistä.
• Rakennuksessa tulee olla itsenäinen vesihuoltojärjestelmä esimerkiksi oma porakaivo tai mahdollisuus käyttää säilöttyä vettä vesihuollon häiriöiden aikana.
• Rakennuksessa tulee olla ilmanvaihtojärjestelmä, jossa on HEPA-suodattimet ja ylipaineistus, joka estämää saasteiden tai yleismyrkyllisten kaasujen pääsyn sisätiloihin.

2 Logistiikka ja huoltovarmuus

2.1 Monipuoliset kulkuyhteydet

Rakennuksessa tulee olla useita sisäänkäyntejä ja esteettömyys hätäevakuointia varten.

2.2 Varastointitilat

Rakennuksessa tulee olla riittävät ja asianmukaiset elintarvikkeiden sekä lääkintätarvikkeiden säilytystilat hätätilanteita varten.

2.3 Toimitusketjun joustavuus

Tavarantoimittajien kanssa on tehtävä asianmukaiset toimitussopimukset välttämättömien tarvikkeiden kuten polttoaineiden, elintarvikkeiden, varaosien ja huoltopalveluiden toimittamisesta myös poikkeusolojen aikana.

3 Tietoturva ja kommunikaatio

3.1 IT-Infrastruktuuri

Rakennuksessa on oltava turvallinen IT-infrastruktuuri, joka on suojattu asianmukaisesti kyberhyökkäyksiä vastaan.

3.2 Tietoliikenne

Rakennuksesta ulos lähtevä tietoliikenne on turvattava käyttämällä kahden eri tietoliikenneoperaattorin palveluja.

3.3 Viestintäjärjestelmät

Rakennuksessa tulee olla mahdollisuus käyttää kiinteän verkon ja langattoman verkon viestintäpalveluja.

4 Suojatilat ja evakuointimahdollisuudet

4.1 Väestönsuoja

Rakennuksessa tulee olla asianmukaisesti mitoitettu ydin-, kemiallisia ja biologisia uhkia kestävä suojatila.

4.2 Hätäpoistumistiet

Rakennuksen hätäpoistumistiet tulee olla hyvin merkittynä ja helposti saavutettavissa.

4.3 Karanteenitilat

Toimitilarakennukseen tulee olla järjestettävissä erilliset tilat pandemiatilanteita ja muita terveysturvallisuusriskejä varten.

Korkean vaatimustason turvallisuusratkaisut

Korkean turvallisuustason toimitilarakennuksen turvallisuusratkaisut ovat tavanomaisen toimitilarakennuksen päälle rakennettuja vahvempia ja kattavampia turvallisuusratkaisuja.

Poikkeusolojen toimitilarakennuksen räjähdyssuojaus on otettava huomioon jo rakennuksen suunnittelussa. Räjähdyksen aiheuttama paineimpulssi laajenee säteittäisesti alkupisteestä, kunnes se kohtaa kiinteän rakenteen.

Impulssin sisältämä energia välittyy rakennuksen ulkovaippaan, ikkunoihin ja oviin. Osa energiasta imeytyy ikkunoihin ja oviin aiheuttaen lasimateriaalin taipumisen ja rakennuksen sisätiloihin tappavan lasimyrskyn. Loput energiasta siirtyy ovien ja ikkunoiden kehyksiin ja niiden ankkurointeihin. Ballististen ovien ja ikkunoiden ankkuripultit ovat keskeinen osa ballistista suojausratkaisua. Menettelyllä varmistetaan, että suunnittelukriteerit täyttyvät asennuksen aikana.

1 Fyysinen turvallisuus

1.1 Rakennuksen ulkovaipan suojaus

Toimitilarakennuksen ulkovaipan tulee kestää räjähdysten aiheuttamia paineaaltoja, tarjota sirpalesuojaa ja toteutettu palamattomista materiaaleista. Betoni kestää ballistisia iskuja, mutta se tarvitsee lisävahvistusta ja riittävän paksuuden tarjotakseen tehokkaan suojan. Paras ballistinen suoja saavutetaan yhdistämällä betoni muihin materiaaleihin, kuten teräkseen tai komposiitteihin.

Suurella nopeudella betoniin törmäävä luoti rikkoo betonia tehokkaammin, kuin esimerkiksi hidas törmäysenergia. Luodin törmäys aiheuttaa betonin lohkeilua ja sirpaloitumista. Käsiaseen luodin pysäyttämiseen tarvitaan noin 15 - 20 cm paksuinen teräsbetoniseinärakenne. Vastaavasti puurakenteen pitäisi olla noin 60 cm paksuinen.

Betonin ballistisia ominaisuuksia voidaan parantaa useilla eri keinoilla, jotka vähentävät sen haurautta ja lisäävät sen kykyä vastustaa nopeita iskuja, kuten luoteja ja sirpaleita. Seuraavassa on lueteltu muutamia tehokkaita menetelmiä:

• lisätään betonin tiheyttä ja sitkeyttä (säteilysuojabetoni, korkealujuusbetoni tai ultrakorkealujuusbetoni)
• lisätään betonirakenteen paksuutta
• lisätään betoniin teräs-, polymeeri- tai hiilikuituja
• käytetään sandwich-rakennetta, jossa betoni, komposiitit ja metallit on yhdistetty kerroksiksi
• käytetään tiheää raudoitusta.

1.2 Ionisoivan säteilyn vaimennus

Toimitilarakennuksen ulkovaipan ionisoivan säteilyvuodon vaimennusta voidaan vähentää käyttämällä säteilysuojabetonia. Säteilysuojabetoni (RSC) vaimentaa radioaktiivista säteilyä tehokkaasti. Säteilysuojabetoni on erityinen betonityyppi, joka on suunniteltu estämään ionisoivan säteilyn, kuten röntgen- ja gammasäteilyn, läpäisyä. Säteilysuojabetoni sisältää suojausominaisuuksien parantamiseksi erilaisia suuren tiheyden omaavia raskaita materiaaleja.

Normaalipainoisen kiviaineksen tiheys vaihtelee 2300-2500 kg/m³ välillä, kun raskaan kiviaineksen tiheys on yli 3000 kg/m³. Lisäämällä betoniin Bariittia (BaSO₄) tai magnetiittia (Fe₃O₄) voidaan parantaa merkittävästi betoniin kohdistuvan ionisoivan säteilyn vaimennuskykyä eli säteilyn absorptiokykyä. Bariitin tiheys vaihtelee noin 3000-4500 kg/m³ välillä. Magnetiitin tiheys vaihtelee noin 3500–5200 kg/m³ välillä.

1.3 Rakennuksen suojaaminen HPM-aseen vaikutukselta

HPM-aseella (High-Power Microwave Weapon) tarkoitetaan suurella teholla varustettua mikroaaltosädettä käyttävää asetta, joka voi häiritä tai tuhota elektroniikkaa ilman fyysistä räjähdystä. HPM-ase perustuu sähkömagneettiseen pulssiin (EMP) tai suuntaaviin mikroaaltoihin ja voivat vaikuttavat mm. elektroniikkaan ja tietokoneisiin.

HPM-asevaikutus häiritsee tai tuhoaa toimitilarakennuksen elektroniikkaa mm. viestintäjärjestelmiä, valvontalaitteita ja tietokoneverkkoja. Niiden vaikutus voi olla paikallinen (kohdennettu pulssi) tai laajavaikutteinen (EMP-tyylinen pulssi). HPM-hyökkäykseltä suojautuminen perustuu seuraaviin kolmeen ratkaisuun:

• Faradayn häkki – Rakennetaan suojaus, joka estää mikroaaltojen tunkeutumisen sisätiloihin.
• Suojatut kaapeloinnit ja elektroniikka – Käytetään suodattimia ja suojamateriaaleja.
• Itsenäiset varajärjestelmät – Tietojen varmuuskopiointi ja redundantti elektroniikka.

1.3.1 Toimenpiteet

Metalliverkolla tai metallilevyillä vuorattu huone tai koko rakennus (Faradayn häkki) estää mikroaaltosignaalien pääsyn sisälle. Käyttämällä panssariterästä, kupariverkkoa, alumiinifolioita tai grafeenipohjaisia seiniä, voidaan estää sähkömagneettisten aaltojen läpäisy.

Ikkunoissa käytetään metalliverkolla varustettuja EMI-suodatettuja ikkunoita (Electromagnetic Interference Shielding Windows). Sähköjärjestelmissä ja elektroniikassa käytetään EMP/HPM-suodattimia. Sähköverkot ja datakaapelit suojataan ferriiteillä, EMI-suodattimilla, ylijännitesuojilla ja vahvalla maadoituksella. Suojausstandardeja ja teknisiä suosituksia ovat:

• MIL-STD-188-125 (USA:n armeijan standardi EMP-suojaukselle)
• IEEE 299-2006 (EMI-suojausmittausten standardi)
• EU:n direktiivit ja NATO STANAG 4569 (suojaus standardien mukaisesti)

1.4 Iskunkestävät ovet ja ikkunat

Luodinkestävät lasit lisäävät toimitilarakennuksessa työskentelevien henkilöiden työturvallisuutta. Luodinkestävää lasia käytetään suojaamaan luodeilta ja ammuksilta, mutta se suojaa tehokkaasti myös ikkunoiden ja ovien kautta tapahtuvia murtoyrityksiä ja ilkivaltaisia hyökkäyksiä vastaan sekä lisää rakennuksen energiatehokkuutta.

Rakennusten ballistinen suojausratkaisu perustuu useisiin eri standardeihin, joka riippuu rakennuksen käyttötarkoituksesta, kuten esimerkiksi onko kyseessä sotilasrakennus, virastotalo tai siviilikäyttöön tarkoitettu suoja.

Pohjoismaissa rakennusten ballistinen suojaus perustuu yleisesti eurooppalaisiin standardeihin, kuten EN 1522 ja EN 1523, jotka määrittelevät ikkunoiden, ovien ja suojarakenteiden suojaustasot. Näiden standardien mukaiset suojausluokat vaihtelevat FB1-tasosta (suojaus .22 LR -pienoiskiväärin luoteja vastaan) aina FB7-tasoon (suojaus 7.62×51mm panssaria läpäiseviä luoteja vastaan).

Pohjoismaissa valmistetaan ja käytetään korkealaatuisia suojausmateriaaleja, kuten SSAB:n valmistamaa Armox®-panssariterästä, joka tarjoaa erinomaisen suojan ballistisia uhkia vastaan. Esimerkiksi Ruotsin suurlähetystön rakennuksessa Washington D.C.:ssä on käytetty Armox®-levyjä seinärakenteissa henkilöstön suojaamiseksi.

Myös Hammerglass tarjoaa räjähdyssuojalaseja, jotka kestävät voimakkaita räjähdyksiä ja estävät sirpalevaurioita. Heidän 12 mm paksuinen EXR2-luokan HmG 12 mm lasinsa on testattu kestämään 3 kg TNT-räjähdyksen 2.3 bar paineaallon kolmen metrin etäisyydeltä.

Ballistiset materiaalit ovat paksumpia ja raskaampia kuin perinteiset rakennusmateriaalit. Ballistisen lasin paino vaihtelee valitun suojaustason mukaisesti. Paino ja paksuus vaikuttavat ovien ja ikkunoiden rakenteisiin.

Mikään lasirakenne ei ole täysin läpäisemätön, mutta luodinkestävät lasit tarjoavat suojaa tavanomaisia tuliaseita vastaan. Underwriters Laboratories (UL) on ensisijainen organisaatio, joka arvioi kaikentyyppisiä kaupallisia turvatuotteita (standardi UL 752). Luodinkestäviä laseja on viisi ensisijaista tyyppiä, jotka ovat:

1. Akryyli
2. Polykarbonaatti
3. Eristetty ballistinen lasi
4. Lasipäällysteinen polykarbonaatti
5. Perinteinen laminoitu lasi

1.4.1 Ballistiset standardit

Näiden standardien ja materiaalien avulla Pohjoismaissa pyritään varmistamaan rakennusten riittävä suojaus erilaisia ballistisia uhkia vastaan. Yleisimpiä ballistisia suojausstandardeja rakennuksille ovat:

1.4.1.1 EN 1522 / EN 1523

Eurooppalainen standardi ikkunoille, oville ja suojarakenteille. Standardi määrittelee ballistisen suojan tasot ikkunoille, oville ja muille rakennusmateriaaleille. Standardia käytetään yleensä ikkunoihin ja oviin, joita mm. pankkien, suurlähetystöjen ja poliisiasemien suojauksessa. Luokitukset ovat:

• FB1 – Suojaa .22 LR -pienoiskiväärin luodeilta.
• FB2 – Suojaa 9mm pistoolin luodeilta.
• FB3 – Suojaa .357 Magnum -luodeilta.
• FB4 – Suojaa .44 Magnum -luodeilta.
• FB5 – Suojaa 5.56×45mm NATO -luodeilta (M16-kiväärin luodit).
• FB6 – Suojaa 7.62×51mm NATO -luodeilta (esim. .308 Winchester).
• FB7 – Suojaa 7.62×51mm panssaria läpäiseviltä luodeilta (AP-luodit).

1.4.1.2. UL 752

Amerikkalainen ballistinen suojausstandardi rakenteille ja kalusteille. Tätä standardia käytetään pääasiassa panssaroituihin oviin, seinäpaneeleihin ja suojarakenteisiin. Luokat vaihtelevat 1–10 välillä, joista:

• Taso 1-3: Suojaavat käsiaseiden luodeilta (9mm – .44 Magnum).
• Taso 4-6: Suojaavat kiväärikaliiperisilta luodeilta (5.56mm – 7.62mm).
• Taso 7-8: Suojaavat kevyiltä panssaria läpäiseviltä luodeilta.
• Taso 9-10: Suojaavat raskaammilta kiväärikaliiperin ja panssaria läpäiseviltä luodeilta.

1.4.1.3. NIJ (National Institute of Justice, USA)

NIJ (National Institute of Justice) on Yhdysvaltojen oikeusministeriön alainen tutkimuslaitos, joka kehittää ballististen suojavarusteiden mm. luotiliivien ja suojalevyjen testausstandardeja.

NIJ-standardi on yleisin käytetty henkilökohtaisten suojavarusteiden luokitusjärjestelmä. NIJ-luokitukset määrittävät, millaisia ammuksia vastaan suojavaruste kestää.

NIJ IIA

Suunniteltu pysäyttämään 9mm FMJ ja .40 S&W -ammukset matalilla nopeuksilla.

Kevyt, mutta tarjoaa vähäisen suojan.

NIJ II

Suojaa tehokkaammin 9mm ja .357 Magnum -ammuksilta.

Yleinen lainvalvontakäytössä.

NIJ IIIA

Pysäyttää .44 Magnum- ja 9mm ammusten tehokkaammat versiot.

Suojaa myös useilta pistoolikaliiperisilta panoksilta.

NIJ III

Ensimmäinen rynnäkkökivääreitä vastaan suunniteltu taso.

Pysäyttää 7.62x51mm NATO FMJ -luodit (esim. .308 Winchester).

Vaatii kovia suojalevyjä.

NIJ IV

Korkein suojaustaso henkilökohtaisille suojavarusteille.

Pysäyttää .30-06 AP (panssarinläpäisevän) luodin.

Joissain tapauksissa rakennuksissa käytetään myös NIJ III ja NIJ IV -tasoisia suojamateriaaleja (esim. seinälevyt ja ikkunalasit).

1.4.1.4. Stanag 4569 (NATO-standardit sotilasrakenteille ja ajoneuvoille)

Stanag 4569 on NATO:n standardi, joka määrittelee maavoimien ajoneuvojen ja kiinteiden suojarakenteiden ballistisen suojan eri tasot. Se on suunniteltu suojaamaan henkilöstöä luodeilta, sirpaleilta ja räjähteiltä, ja sitä käytetään sotilasajoneuvoissa, bunkkereissa ja kriittisissä rakenteissa. Standardia käytetään

• Sotilasajoneuvoissa (mm. panssariajoneuvot, taisteluajoneuvot)
• Bunkkeri ja suojarakennelmissa
• Kriittisen infrastruktuurin rakenteissa (mm. komento- ja valvontakeskukset)

1.5 Tilojen osastointi

Toimitilarakennuksen sisätilat tulee olla osastoituja siten, että henkilökunnan on hyökkäystilanteissa mahdollista suojautua turvatilaan. Tietojärjestelmät ja arkistotilat tulee olla mahdollista sijoittaa räjähdyksen kestäviin paloturvallisiin osastoituihin tiloihin tai hajauttaa maantieteellisesti toiselle paikkakunnalle.

2 Tekniset valvontajärjestelmät

2.1 Monitasoinen kulunhallinta

Henkilöstön pääsy toimitilarakennuksen sisätiloissa rajataan työtehtävien perusteella (zero trust -periaate). Sormenjälki, verkkokalvontunnistus tai kasvojentunnistus ovien ja tilojen avaamiseen.

2.2 Hälytysjärjestelmät

Toimitilarakennuksen tiloissa tulee olla älykkäät anturit, jotka havaitsevat luvattoman liikkeen, kaasun tai epäilyttävän toiminnan.

2.4 Perimeter-suojaus

Toimitilarakennus tulee varustaa konkreettisin suojausratkaisuin, joilla estetään luvattomien henkilöiden tunkeutuminen suojatulle alueelle. Esimerkkejä ovat:

• Aidat ja muurit
• Vartiointi ja kulunvalvonta
• Turvakamerat ja liiketunnistimet
• Portit ja esteet
• Hälytysjärjestelmät

• Toimitilarakennuksen ulkokuorta tulee suojata turva-aidoilla, jotka muodostavat vähintään kaksi erillisiä suojavyöhykkeitä ulkokehältä rakennuksen ulkokuorelle.
• Toimitilarakennukseen johtaville ajoväylille tulee asentaa hydrauliset pollarit ja ulkokuoren ympärille kiinteät ajoesteet suojaamaan ajoneuvohyökkäyksiltä.
• Toimitilarakennuksen ulkokuorta tulee valvoa 24/7 korkean resoluution kamerajärjestelmillä, mukaan lukien lämpökamerat ja liiketunnistimet.
• Toimitilarakennusta tulee vartioida paikallisvartiointina 24/7 koulutettujen vartijoiden toimesta.

3. Tietoturva ja kyberturvallisuus

• Toimitilarakennuksessa tulee olla äänieristetyt ja sähkömagneettisesti suojatut huoneet, joissa voidaan käsitellä arkaluonteista tietoa.
• Toimitilarakennuksessa tulee käyttää Tempest-suojattuja komponentteja estämään sähkömagneettisen säteilyn vuotamista.

4. Hätätilanteisiin varautuminen

4.1 Suojatilat ja evakuointireitit

Poikkeusoloissa toimitilakiinteistön säteilysuojat ovat ratkaisevassa asemassa. Toimitilarakennuksessa tulee olla myös vaihtoehtoiset poistumisreitit henkilöstön turvalliseen evakuointiin.

4.2 Vesihuollon ja ilmanvaihdon suojaus

Toimitilarakennuksessa tulee olla kemiallisia, biologisia ja radioaktiivisia artikkeleita suodattavat vesi ja ilmanvaihtojärjestelmät.

4.3 Manuaalinen tuhoamisjärjestelmä

Toimitilarakennuksessa tulee olla luottamuksellisen datan ja asiakirjojen nopeat ja peruuttamattomat tuhoamismenetelmät nopeaa hätäevakuointia varten.