Sananvapaus

Yritysturvallisuus > Johtaminen

Sananvapaus

Suomen perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä ilman ennakkosensuuria tai viranomaisen ennakolta tapahtuvaa estämistä.

Sananvapautta ei ole sidottu mihinkään tiettyyn viestinnän muotoon tai tekniseen välineeseen. Se kattaa kaikki tavat viestiä, kuten kirjallisen, suullisen, kuvallisen, sähköisen ja digitaalisen ilmaisun sekä joukkotiedotusvälineiden käytön.

Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on turvata kansanvaltaisen yhteiskunnan toimintaedellytykset. Tähän kuuluu vapaa mielipiteenmuodostus, avoin ja kriittinen julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys, yhteiskunnallinen moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön avoimeen tarkasteluun ja arvosteluun.

Sananvapaus ei ole täysin rajoittamaton oikeus, mutta sitä voidaan rajoittaa vain lain nojalla, painavilla ja hyväksyttävillä perusteilla. Rajoitusten tulee olla tarkkarajaisia, välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Pelkillä järjestyssääntöluontoisilla määräyksillä ei voida rajoittaa perusoikeuksia, kuten sananvapautta.

Tehtävälista

Laadi selkeät ohjeet sananvapauden käytöstä työpaikalla

Laadi ohjeistus työntekijöiden sananvapaudesta työelämässä, mukaan lukien työpaikan sisäinen ja ulkoinen viestintä.
Määritä, missä kulkee rakentavan palautteen ja epäasiallisen käytöksen raja.
Kouluta työntekijät tunnistamaan, milloin kriittinen viestintä on hyväksyttävää.

Päivitä salassapito- ja yrityssalaisuusohjeet

Laadi kirjalliset salassapito-ohjeet, jotka on annettu tiedoksi ja hyväksytetty työntekijöillä.
Erota selkeästi mitä tietoja pidetään yrityssalaisuuksina ja mitä ei.
Määritä konkreettisesti, mitkä tiedot eivät kuulu työntekijän vapaaseen viestintään (esim. tuotekehitys, asiakasdata, sopimusehdot).

Rakenna avoin ja turvallinen palautekulttuuri

Luo viralliset kanavat palautteelle ja epäkohtien esille tuomiselle (esim. nimettömät ilmoituskanavat).
Korosta johdon viestinnässä, että kritiikin esittäminen hyvissä tarkoituksissa on hyväksyttyä ja toivottavaa.
Tue whistleblower-mekanismeja ja varmista, että ilmoittajaa ei rangaista.

Kouluta esihenkilöt

Järjestä koulutuksia sananvapaudesta ja sen rajoista työelämässä.
Kouluta esihenkilöt käsittelemään kriittistä palautetta puolueettomasti.
Korosta esihenkilöiden vastuuta suojella sekä työntekijöiden sananvapautta että yrityksen mainetta.

Laadi sosiaalisen median ohjeistus

Määrittele ohjeet sosiaalisen median käyttöön työajalla ja vapaa-ajalla (esim. yrityksen mainitseminen profiilissa).
Kouluta henkilöstöä sosiaalisen median riskeistä ja vastuista.
Varmista, että työntekijä ei esiinny yrityksen edustajana ilman valtuutusta.

Varmista oikeudenmukainen puuttuminen rikkomuksiin

Määrittele seuraamukset salassapidon tai viestintäehtojen rikkomisesta.
Erota faktapohjainen kritiikki vahingonteosta tai lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta.
Toteuta rikkomustilanteissa tasapuoliset ja dokumentoidut prosessit.

Integroi perusoikeudet osaksi yrityskulttuuria

Viesti työntekijöille, että sananvapaus ja perusoikeudet ovat arvostettu osa työyhteisöä.
Käytä arvojohtamista: yhdistä läpinäkyvyys, vastuullisuus ja yksilön kunnioitus.
Kannusta keskusteluun työn arvoista, etiikasta ja eettisistä valinnoista.

Asia Tapauksia

Sananvapauden oikeusperusta
Sananvapaus on yksi demokraattisen yhteiskunnan kulmakivistä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaan jokaisella on oikeus sananvapauteen, johon sisältyy vapaus ilmaista mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja alueellisista rajoista riippumatta.

Sananvapaus on turvattu myös Suomen perustuslain 12 §:ssä, joka takaa jokaiselle oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa viestejä ilman ennakkosensuuria. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) mukaan sananvapaus kattaa myös viestit, jotka voivat loukata, järkyttää tai häiritä. Näin ollen sananvapaus suojaa myös epämiellyttäviä ja kriittisiä ilmaisuja.

Sananvapauden rajoitukset
Vaikka sananvapaus on perusoikeus, sitä voidaan rajoittaa tietyin ehdoin. Rajoitusten tulee:

Perustua lakiin
Olla tarkkarajaisia ja täsmällisiä
Tavoitella hyväksyttävää yhteiskunnallista päämäärää
Täyttää suhteellisuusvaatimus
Ei saa ulottua perusoikeuden ytimeen
Olla yhteensopivia kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa

Sananvapautta ei voi käyttää toisten oikeuksien tai oikeushyvien loukkaamiseen. Suomessa rikoslaissa on säädetty useita sananvapauden väärinkäyttöä koskevia rikoksia, kuten kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä yrityssalaisuuden rikkominen.

Sananvapaus työelämässä
Työelämässä sananvapautta rajoittaa erityisesti työsopimuslain mukainen lojaliteettivelvollisuus, jonka mukaan työntekijä ei saa toimia työnantajansa etujen vastaisesti. Oikeuskäytännössä tämä velvoite on usein asetettu etusijalle sananvapauden rinnalla, erityisesti tilanteissa, joissa työntekijän lausumat voivat vahingoittaa työnantajan mainetta tai liiketoimintaa.

Työntekijällä on kuitenkin oikeus tuoda esiin työpaikan ongelmia, erityisesti jos kyse on laittomuuksista tai epäasiallisista käytännöistä. Tällöin kriittinen viestintä kuuluu sananvapauden piiriin, kunhan se perustuu tosiasioihin eikä ole vahingoittamistarkoituksessa tehtyä.

Työnantajalla ei ole oikeutta rajoittaa työntekijän poliittista sananvapautta tämän vapaa-ajalla, sillä poliittinen sananvapaus kuuluu sananvapauden ydinalueeseen, jota voidaan rajoittaa vain erityisen painavilla perusteilla. Pelkkä työnantajan arvomaailman tai poliittisten kantojen eroavaisuus ei muodosta hyväksyttävää perustetta sananvapauden rajoittamiselle.

Tosiasiaväite vs. arvoarvostelma
Kunnianloukkaustapauksissa oikeus arvioi, onko kyseessä tosiasiaväite vai arvoarvostelma. Mielipiteitä eli arvoarvostelmia ei tarvitse perustella yhtä tarkasti kuin faktoja. Tämä tulkinta suojaa työntekijöiden oikeutta osallistua keskusteluun ja esittää näkemyksiä, kunhan ne pysyvät kohtuullisuuden rajoissa.

Sananvapaus työajan ulkopuolella ja sosiaalinen media
Työnantajalla on rajoitetut mahdollisuudet puuttua työntekijän sananvapauteen työajan ulkopuolella. Sosiaalisessa mediassa julkaistut sisällöt voivat kuitenkin vaikuttaa myös työnantajaan, vaikka työntekijä esiintyisi yksityishenkilönä. Siksi työntekijän on hyvä:

Välttää yrityksen maineen vaarantamista
Ei esiinny yrityksen edustajana ilman lupaa
Ei paljasta liike- tai ammattisalaisuuksia

Sosiaalisen median riskit:

Epäselvät käyttöehdot ja tietosuojariskit
Tahattomat paljastukset (esim. sijainti tai henkilötiedot)
Kiusaaminen tai uhkailu
Väärän tiedon levittäminen itsestä tai työnantajasta
Valeprofiilit ja tietoturvaongelmat
Käyttäjätilien kaappaukset

Työnantajan on suositeltavaa tarjota koulutusta ja ohjeistusta sosiaalisen median vastuulliseen käyttöön.

Kuvaaminen ja sananvapaus
Sananvapauteen kuuluu myös oikeus tallentaa ja kuvata. Kuvaamista voidaan rajoittaa vain lainsäädännön perusteella, esimerkiksi salakatselun kieltämiseksi. Salakatselu on rikos, jos henkilöä kuvataan ilman lupaa yksityisessä tilassa.

Kuvaaminen on sallittua useimmissa julkisissa paikoissa, kuten:

Kadut, torit
Asemat
Kaupat, pankit
Kirjastot, messut
Terveyskeskusten odotustilat

Järjestyksenvalvoja ei voi estää kuvaamista julkisella paikalla, ellei toiminta aiheuta häiriötä tai loukkaa yksityisyyttä.

Esihenkilöiden rooli
Esihenkilöillä on tärkeä tehtävä sananvapauden toteutumisessa työpaikalla. Heidän tulisi:

Rohkaista avoimeen viestintään
Edistää rakentavaa palautekulttuuria
Puuttua epäasialliseen käytökseen oikeudenmukaisesti
Suojella työntekijöiden oikeuksia ja yksityisyyttä

Hyvin johdettu sananvapaus edistää työhyvinvointia, luottamusta ja organisaation kehitystä.