Tapauksen johtopäätökset

Psykoanalyysi näkee symbolit ikkunoina tiedostamattomaan. Ne toimivat usein peitettyinä ilmentyminä haluista, peloista ja konflikteista, joita ei voida ilmaista suoraan. Psykoanalyytikon tehtävä symboleja analysoidessaan on purkaa näiden merkkien monikerroksiset merkitykset ja ymmärtää, mitä ne paljastavat yksilön tai ryhmän psyykkisestä todellisuudesta.

Ensimmäinen vaihe on sijoittaa symboli siihen kontekstiin, jossa se esiintyy. Sama symboli voi saada täysin erilaisen merkityksen riippuen kulttuurisesta, historiallisesta ja henkilökohtaisesta taustasta.

Esimerkiksi unessa esiintyvä avain voi yleisesti symboloida ratkaisua tai pääsyä johonkin salattuun, mutta psykoanalyytikko tarkentaa merkitystä tarkastelemalla henkilön omaa suhdetta avaimiin, valtaan tai lukittuihin tiloihin. Pääesikunnan tiedusteluosaston kohdalla avaimen paikalle voidaan sijoittaa C-symboli.

Vapaata assosiaatiota voidaan käyttää selvittämään, mitä merkityksiä C-symboli herättää Pääesikunnan tiedusteluosastossa. Symboliin liittyvät lausumat sanat, kirjoitukset, muistot ja tunteet auttavat paljastamaan myös henkilökohtaisia merkityksiä. Tämä on tärkeää ymmärtää, koska symbolin merkitys on aina osittain yksilöllinen, vaikka siihen liittyisi myös kollektiivisia piirteitä.

Carl Jungin teoria kollektiivisesta alitajunnasta tuo esiin, että monet symbolit ovat universaaleja ja liittyvät arkkityyppeihin. Psykoanalyytikko voi tarkastella, onko C-symboli osa tällaista yleistä kuvastoa. Esimerkiksi matka arkkityyppinä voi viitata Pääesikunnan tiedusteluosaston sisäiseen kehitykseen, etsintään tai muutokseen.

Symbolit voivat myös paljastaa ristiriitoja Pääesikunnan tiedusteluosaston tietoisen ja tiedostamattoman ajattelun välillä. Jos symbolin merkitys on selvästi ristiriidassa henkilöstön tietoisesti kertoman tarinan kanssa, se voi viitata tukahdutettuun tunteeseen tai konfliktiin. Tämä voi merkitä analyytikolle tärkeää tiedonjyvää.

Näin syntyvä tulkinta ei ole yksiselitteinen totuus, vaan psykoanalyyttinen näkemys, joka auttaa ymmärtämään syvempiä psyykkisiä rakenteita ja dynamiikkoja.

Haavoittuvuustarkastelu C-symbolin käytön perusteella

C-symbolin käyttöä voi pitää Pääesikunnan tiedusteluosastolle jossain määrin ongelmallisena seikkana kurssi-ilmoituksessa. Symbolisten merkkien käyttö voi paljastaa Pääesikunnan tiedusteluosaston henkilöstöstä heikkouksia, joita vieraan vallan HUMINT-tiedustelu voi hyödyntää.

C-symbolin käyttö ei paljasta teknisiä, vaan psykologisia haavoittuvuuksia ja siksi ne ovat erityisen kiinnostavia vieraan vallan tiedustelutoiminnan näkökulmasta. Katsotaanpa asiaa hieman lähemmin.

Mahdolliset haavoittuvuudet symbolien ja valtafantasian kautta

Identifikaatio valtafiguuriin → psykologinen haavoittuvuus
Jos Pääesikunnan tiedusteluosasto identifioituu vahvasti auktoriteettiin, kuten "C"-hahmoon, se voi olla altis manipulaatiolle. Vieraan valtion tiedustelulle tarjoutuu mahdollisuus rakentaa peitetarina tai vaikuttamiskeino, jossa he esittävät itsensä osana tätä "suurta kertomusta" tai vahvistavat valtafantasiaa ("me ymmärrämme tiedustelun todellisen olemuksen").

Haavoittuvuus
Tällainen identifikaatio voi johdattaa Pääesikunnan tiedusteluosaston liialliseen ryhmälojaalisuuteen ja heikompaan kriittiseen ajatteluun ulkopuolelta tulevia signaaleja kohtaan.

Fetisistinen suhde symboleihin → suggestioalttius
Jos "C" on symbolinen fetissi tai rituaalinen objekti, se ei ole neutraali merkki vaan psykologisesti ladattu. Vieraan valtion tiedustelu voi "kaapata" symbolin ja käyttää sitä väärin (esimerkiksi väärennetyssä viestinnässä) tai rakentaa siihen viittaavaa materiaalia, joka tuntuu aidolta.

Haavoittuvuus
Symboliin kohdistuva emotionaalinen kiinnittyminen voi heikentää kykyä arvioida C-merkittyjen viestin tai lähteen luotettavuutta rationaalisesti esimerkiksi kurssihakemuksia tai Britannian SIS:n aktiviteettejä.

Sisäpiiri-fantasia ja eksklusiivisuus → kohdennettava ego
Jos Pääesikunnan tiedusteluosasto kokee olevansa osa eksklusiivista sisäpiiriä, se voi olla altis flatteraavalle vaikuttamiselle, jossa ulkopuolinen esittää olevansa "myös sisäpiirissä" tai tarjoaa salaista tietoa, joka syöttää tätä eksklusiivisuuden fantasiaa.

Flatteraava eli imarteleva vaikuttaminen tarkoittaa tiedustelussa psykologista vaikuttamista, jossa kohdetta lähestytään kehumalla, tunnustamalla kohteen erityisyys, älykkyys tai rooli.

Miksi flatteraava vaikuttaminen toimii hyvin
Flatteraava vaikuttaminen perustuu egon silittämiseen, jolloin kohde tuntee olonsa mukavaksi, tärkeäksi ja huomioiduksi. Inhimilliseen tarpeeseen liittyy tarve tulla nähdyksi, etenkin, jos henkilön oma työ on ulospäin näkymätöntä tai stressaavaa, kuten henkilötiedustelussa yleensä on.

Esimerkki
Egoa silittelevät narratiivit voivat helpottaa kohteen sosiaalista manipulointia. Kuvitellaan, että ulkomainen toimija lähestyy Pääesikunnan tiedusteluosaston virkamiestä seuraavalla tavalla:

"Olemme seuranneet suomalaista lähestymistapaa tiedustelukoulutukseen. Mielestämme olette yksi niistä harvoista, jotka todella ymmärtävät tämän työn syvyyden. Meillä olisi kiinnostusta vaihtaa näkemyksiä tällaisten asiantuntijoiden kesken."

Edellä mainitun esimerkin kaltaisesta toiminnasta on tiedustelupalveluilla kymmenien vuosien perintö ja sitä on onnistuttu käyttämään menestyksekkäästi.

Haavoittuvuus
Pääesikunnan tiedusteluosasto voi laskea suojaustaan, koska haluaa kuulua johonkin erityiseen, jolloin kohde on valmiimpi jakamaan tietoa tai osallistumaan johonkin toimintaan.

Leikki ja fantasia – vakavuuden naamio → särö kriittisessä realismissa
Jos henkilötiedustelukurssi tai Pääesikunnan tiedusteluosasto toimii osittain leikinomaisessa tai rituaalisessa kehyksessä, se voi väheksyä riskejä, koska "tämä nyt on vain tämmöistä leikinomaista salaperäisyyttä". Tilanne voi johtaa kontrollin heikentymiseen ja lopulta esimerkiksi huolimattomuuteen tietoturvassa, dokumentoinnissa tai kommunikoinnissa.

Haavoittuvuus
Pääesikunnan tiedusteluosasto voi alistua vaikuttamiselle, jossa leikistä tulee tosi, esimerkiksi tilanteessa, jossa harhaanjohtava tieto syötetään huomaamattomasti organisaatioon leikin varjolla.

Tarve kokea merkityksellisyyttä → hyväksynnän hakeminen
Jos Pääesikunnan tiedusteluosasto tarvitsee narratiivia "me olemme osa historiaa", se voi antaa liikaa arvoa ulkopuolisen antamalle "tunnustukselle", kuten yhteydenotolle, jossa vakuutellaan heidän erityisrooliaan.

Haavoittuvuus
Pääesikunnan tiedusteluosasto voi olla valmis jakamaan tietoa tai osallistumaan johonkin, joka "vahvistaa" heidän kokemusta omasta roolista, vaikka kyseessä voi olla ansa.

Alitajuiset impulssit → huomaamaton toimintamalli
Pääesikunnan tiedusteluosaston mahdolliset alitajuiset toiveet vallasta, kontrollista tai hyväksynnästä voivat ilmetä tavoissa, joilla se pyrkii todistamaan omaa asemaansa esimerkiksi "me kyllä tunnemme pelin säännöt", mikä voi johtaa riskinottoon.

Haavoittuvuus
Pääesikunnan tiedusteluosasto saattaa alistua vaikuttamismalleihin, jotka sopivat heidän sisäiseen fantasiaansa esimerkiksi, jos vieras toimija esiintyy "liittolaisena" tai "salaisena kumppanina".

Johtopäätökset kehotukseen hakea henkilötiedustelukurssille

Sotilastiedustelun merkitys ja tarpeellisuus
Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali Pekka Turunen, totesi vuoden 2025 sotilastiedustelun julkisessa katsauksessa (s. 7): "Mittava suomalainen asevoima tarvitsee ja ansaitsee toimivan ja tehokkaan sotilastiedustelun."

On positiivista, että tiedustelun merkitys tuodaan esiin julkisessa keskustelussa. On myös totta, että Puolustusvoimat tarvitsee vahvan tiedustelukyvykkyyden. Kuitenkin lause "mittava suomalainen asevoima" herättää kysymyksiä. Kansainvälisessä vertailussa Suomen asevoimia ei yleensä pidetä erityisen suurina. Lausuma vaikuttaa perustuvan ideaalitilaan, joka ei täysin vastaa todellisuutta. Keskeisempi kysymys kuuluu: missä on tuo toimiva ja tehokas tiedustelujärjestelmä nyt? Ja miten sitä kehitetään?

Henkilötiedustelukurssin valintaprosessi ja viestintä
Puolustusvoimat julkaisi 5.11.2024 tiedotteen, jossa kiitettiin hakijoita kiinnostuksesta henkilötiedustelukurssia kohtaan. Hakemuksia tuli 12 000, eri taustoista ja ikäryhmistä. Valinta tehtiin kuitenkin tiukkojen kriteerien pohjalta. Ruotuväki.fi raportoi 2.7.2025, että vaikka moni hakija täytti vaatimukset, vain harva voitiin ottaa mukaan aikataulu- ja resurssisyistä.

Ongelmana on se, ettei kurssi-ilmoituksessa mainittu näitä kriteerejä, vaan kaikkia kiinnostuneita kehotettiin hakemaan. Tämä antoi vaikutelman avoimesta hausta, vaikka todellisuudessa kyseessä oli rajoitettu ja valikoiva prosessi. Tämä herättää perusteltuja epäilyksiä viestinnän avoimuudesta ja nostaa esiin kysymyksen: toimittiinko prosessissa ammattimaisesti, läpinäkyvästi ja lakien mukaan?

Oliko kyse virkatehtävistä, miksei kerrottu suoraan?
Myöhemmin kävi ilmi, että kyse oli koulutuksesta henkilötiedustelu-upseerin virkaan. Prikaatikenraali Turunen kommentoi 15.1.2025 MTV Uutisille: "Emme puhu agenteista emmekä vakoojista vaan henkilötiedustelu-upseereista, jotka hankkivat tietoa. Sellaisiin tehtäviin pyrimme kouluttamaan ihmisiä."

Jos kyseessä oli virkatehtäviin tähtäävä koulutus, olisi tämä pitänyt kertoa selvästi jo kurssi-ilmoituksessa. Valtion virkamieslaki (750/1994) ja laki Puolustusvoimista (551/2007) edellyttävät, että virat täytetään avoimen menettelyn kautta, ellei laissa toisin määrätä. Kurssikehotuksessa ei kuitenkaan viitattu virkatehtäviin, kelpoisuusvaatimuksiin tai siihen, että kyseessä olisi virkaan johtava koulutus. Tämä herättää kysymyksen: oliko hakijoilla mahdollisuus arvioida realistisesti sopivuuttaan ja kiinnostustaan, jos tehtävän luonne pidettiin piilossa?

Puolustusvoimien sekava ja ristiriitainen viestintä vaarantaa oikeusturvan
Prikaatikenraali Turunen on julkisuudessa korostanut valintojen monimuotoisuutta ja tarvetta "kaikenlaisille suomalaisille". Samalla hän on painottanut tiukkoja henkilökohtaisia ominaisuuksia ja turvallisuuskriteerejä. Tämä luo ristiriitaisen kuvan hakuprosessista ja herättää kysymyksiä siitä, oliko johdon tasolla yhteinen linja ja viestintästrategia olemassa.

Kyse ei ole pelkästään viestintävirheestä, vaan mahdollisesti siitä, ettei hakuprosessi ole täysin sopusoinnussa lakisääteisten menettelytapojen kanssa. Tämä vaarantaa sekä Puolustusvoimien luotettavuuden että kansalaisten oikeusturvan.

Puolustusvoimat kertoi taltioineensa kurssihakemukset, mutta samalla ilmoitti, että tiedot poistetaan kurssin järjestämiseen ja koulutuksen toteuttamiseen liittyvän tarpeen päätyttyä. Viestintäosasto kuitenkin totesi, että kursseja järjestetään tulevaisuudessa lisää, ja että Puolustusvoimat ottaa tarpeen mukaan yhteyttä jo hakeneisiin potentiaalisiin ehdokkaisiin. (Lähde: Ruotuväki.fi, 2.7.2025.)

Edellä kuvattu viestintä käynnisti ongelmien ketjureaktion:

1. Ristiriitainen viestintä
Jos tiedot todella poistetaan, aiempiin hakijoihin ei voida enää ottaa yhteyttä. Jos taas tiedot säilytetään, on syytä kysyä, säilytetäänkö henkilötietoja lainmukaisesti. Kummassakin tapauksessa viestintä on epäjohdonmukaista ja herättää oikeudellisia epäilyksiä.

2. Läpinäkyvyyden ja ennakoitavuuden puute
Ei ole selvää, kuinka kauan hakemustietoja säilytetään, millä perusteilla aiempiin hakijoihin voidaan myöhemmin ottaa yhteyttä, tai missä tarkoituksessa tietoja käytetään uudelleen. Hakijalla on oikeus tietää, miten hänen tietojaan käsitellään ja kuinka pitkään. Epäselvyys loukkaa rekisteröidyn oikeutta tietää henkilötietojensa kohtalosta, esimerkiksi GDPR:n mukainen informointivelvollisuus jää toteutumatta.

3. Mahdollinen syrjintä ja valintaperusteiden epäselvyys
Jos hakemukset poistetaan, mutta joihinkin hakijoihin otetaan silti yhteyttä tuleviin koulutuksiin, on epäselvää, keihin ja miksi. Valikoituminen "potentiaaliseksi ehdokkaaksi" ilman avoimia ja tasapuolisia kriteerejä avaa oven mielivaltaisuudelle ja syrjinnälle.

Tällainen menettely heikentää kansalaisten yhdenvertaista kohtelua ja luo oikeusturvariskin. Tämä voidaan nähdä myös merkkinä vähättelevästä "out of the box" -ajattelusta suhteessa yhteiskunnan asettamiin oikeudellisiin ja eettisiin vaatimuksiin.

4. Rekisteröidyn oikeuksien laiminlyönti (GDPR)
Tietojen säilyttäminen ilman selkeää tarvetta rikkoo tietosuojaperiaatteita, kuten tietojen minimointia ja säilytyksen rajoittamista. Jos hakija ei ole tietoinen siitä, että hänen tietojaan säilytetään myöhempää yhteydenottoa varten, eikä hän ole antanut tähän suostumustaan, kyse voi olla lainvastaisesta henkilötietojen käsittelystä.

Tiedustelujärjestelmä on korjattava, ennen kuin kriisi syntyy
Jos Suomi haluaa säilyttää asemansa turvallisena valtiona, on sotilastiedustelun toimittava moitteettomasti, ei vain teknisesti, vaan myös hallinnollisesti ja eettisesti. Henkilötiedustelukurssin ympärillä nähty viestintä antaa toisenlaisen kuvan: se on epäselvää, epämääräistä ja mahdollisesti lain hengen vastaista. Tällaisilla toimintatavoilla on taipumus heijastua myös operatiiviseen tiedustelutyöhön.

Pääesikunnan tiedusteluosaston toiminta ansaitsee perusteellisen selvityksen, ei ainoastaan hakijoiden oikeusturvan näkökulmasta, vaan myös kansallisen turvallisuuden takia. Tiedusteluvalvontavaltuutetun ja tietosuojavaltuutetun tulisi arvioida, onko julkaistu kehotus hakea henkilötiedustelukurssille ollut lainmukainen ja eettisesti kestävä.

Lue myös varoittava esimerkki