Huumausainetestaus

Yritysturvallisuus > Henkilöstöturvallisuus

Huumausainetestaus

Valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005) koskee työterveyshuoltolain (1383/2001) 3 §:n 1 momentin 6 a kohdassa tarkoitetun huumausainetestin toteuttamiseen liittyviä näytteiden ottamista, analysointia ja tulkintaa sekä testauksen luotettavuuden ja laadun valvontaa.

Työnantajan oikeudesta käsitellä huumausainetestin perusteella laadittuun todistukseen merkittyjä tietoja säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 3 luvussa. Lain mukaan työnantaja saa käsitellä huumausainetodistuksen tietoja vain, jos se on välttämätöntä työntekijän tai työnhakijan työtehtävien kannalta ja edellytykset tietojen käsittelylle täyttyvät.

Työterveyshuoltolain (1383/2001) nojalla suoritettuun terveystarkastukseen sisältyvän huumausainetestin tulosten käsittelystä säädetään kyseisessä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa.

Tehtävälista

Suunnittelu ja dokumentointi

Laadi päihdeohjelma yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.
Käy yhteistoimintamenettely työntekijöiden kanssa, jos työnantajalla on vähintään 20 työntekijää.
Määrittele tilanteet, joissa huumausainetestiä voidaan vaatia (esim. työhöntulotarkastus, perusteltu epäily, turvallisuuskriittinen työ).
Määrittele käsittely- ja säilytyskäytännöt testituloksille.

Tiedottaminen ja suostumus

Informoi työnhakijoita jo rekrytointivaiheessa mahdollisesta huumausainetodistuksen vaatimuksesta.
Informoi työntekijöitä päihdeohjelmasta ja testauksen periaatteista.
Varmista, että työntekijä antaa kirjallisen suostumuksen testiin (pakottaminen on kielletty).

Testaustilanteet

Toteuta testi työhönoton yhteydessä työterveyshuollon kautta osana terveystarkastusta.
Toteuta testi työsuhteen aikana, jos on perusteltu epäily huumeiden käytöstä
Huomioi työn edellyttämät erityisvaatimukset (tarkkuus, turvallisuus, päätöksenteko, tietoturva)
Varmista, että testillä on työterveyslääkärin arvioima peruste.

Testimenetelmät ja laboratoriot

Käytä vain luotettavia ja hyväksyttyjä laboratorioita.
Varmista, että positiiviset tulokset varmistetaan akkreditoidulla laboratoriomenetelmällä (esim. GC-MS).
Vältä pelkkiä pikatestejä ilman varmistusta, ne eivät kelpaa päätöksenteon perusteeksi.

Tulosten käsittely

Työnantaja saa vain lääkärin todistuksen, ei varsinaisia testituloksia.
Huomioi, että testitiedot ovat arkaluontoista terveystietoa, joita saa käsitellä vain lain sallimissa tilanteissa.
Säilytä tiedot erillään muusta henkilöstödatasta ja rajoita pääsyä tiedoille.

Seuranta ja päivitys

Tarkista ja päivitä päihdeohjelmaa säännöllisesti.
Arvioi testauskäytäntöjen toimivuutta ja lainmukaisuutta.
Pidä kirjaa suoritetuista testeistä (anonymisoidusti tilastointia varten).

Työntekijöiden oikeudet ja testaus käytäntöjen kehittyminen
1990-luvulle tultaessa työnantajien harjoittamat testaukset, selvitykset ja henkilösuojaamattomat käytännöt olivat usein yksipuolisia, velvoittavia ja työntekijän tiedottamatta. Lainsäädäntö ei tuolloin riittänyt ohjaamaan toimintaa, mikä johti tietosuoja- ja yksityisyysongelmiin.

Työministeriön työryhmä ja lainsäädäntökehitys
Työministeriö perusti työryhmän selvittämään näitä tietosuojaongelmia, erityisesti henkilöstövalintojen, testausten ja valvonnan osalta. Työlainsäädännöstä puuttuivat sekä säännökset työhönoton testeistä että huume‑ ja geenitesteistä sekä työsuhteen aikaisesta valvonnasta. Työryhmän odotettiin valmistelevan ehdotukset vuoden 1997 loppuun mennessä.

Merita‑pankin HIV‑käytäntö 1985–1997
Merita‑pankin vaatiessa työntekijöiltään HIV‑testiä vuosina 1985–1997 herätti voimakasta kritiikkiä, mukaan lukien Aids‑tukikeskuksen väitteet menettelyn lainvastaisuudesta. Sosiaalityöntekijä totesi selkeästi, että HIV‑testiä ei olisi saanut kytkeä työpaikkaan, eikä henkilöä saanut pakottaa testiin.

Merita‑pankin työterveyslääkäri kuitenkin raportoi, että testit olivat olleet laillisia, henkilöstön suhtautuminen oli myönteistä, pakottamista ei tapahtunut ja ketään ei erotettu HIV‑positiivisuuden vuoksi. Tämä käytäntö pohjautui voimassa olleeseen terveydenhuolto‑ ja työlainsäädäntöön, mutta oli selkeästi muuttunut 2000‑luvulle tultaessa tiedon ja oikeusturvan kannalta ongelmalliseksi. Lähteet: (Ilta‑Sanomat 20.9.1997, Iltalehti 20.9.1997).

Nykyinen testauskäytäntö Suomessa
Huumausainetestejä tehdään Suomessa vuosittain yli 100 000 työntekijälle, erityisesti kuljetus-, energia-, turvallisuus- ja terveydenhuoltoaloilla. Positiivisten tulosten osuus on noin 1–2 %, samaa luokkaa kuin turvallisuusselvityksissä.

Helsingin kaupunki on suunnitellut huumaustestejä osana työhöntulotarkastuksia, mutta käytännössä testejä on tehty harkinnanvaraisesti aiheen ilmetessä. Positiivinen tulos voisi todeta henkilön sopimattomaksi, mutta kuuden kuukauden jälkeen negatiivisella uudelleen testillä tulos voisi olla hyväksyvä.

Lainsäädäntö nykypäivänä
Huumausaineluettelo perustuu Valtioneuvoston asetukseen 543/2008, joka sisältää:

Psykoaktiiviset aineet (amfetamiinit, barbituraatit)
Huumaavat kasvit (esim. kat, psilosybe‑sienet)
Farmakologisesti humaloitumiseen vaikuttavia aineita

Työhönottohuumaustestit
Testi voidaan tehdä vapaaehtoisesti osana työterveyshuollossa suoritettua työhöntulotarkastusta. Työterveyshuollon laatii lausunnon työkyvystä, ei työnantaja. Työnantaja voi ilmoittaa hakuvaiheessa, että tehtävään valitulta pyydetään todistus testistä .

Testit työsuhteen aikana
Lain (yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 ja sen muutokset) mukaan työnantaja voi edellyttää todistusta, jos:

On perusteltua epäilyä huumeiden käytöstä tai riippuvuudesta.
Testaus on välttämätöntä työ‑ tai toimintakyvyn arvioimiseksi.
Työ edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvä reaktiokyky.

Työnantajan tulee asettaa kohtuullinen määräaika todistuksen toimittamiselle. Kieltäytyminen voi johtaa varoitukseen tai työnantajan harkinnan mukaan työsuhteeseen puuttumiseen.

Testi ja tulosten tulkinta
Työntekijän huumausainetestin voi pyytää työnantaja tai terveydenhuollon toimintayksikkö. Työnantajan velvollisuus on osoittaa, että suoritettava testi on ehdottoman luotettava ja luottamuksellinen. Testaukseen osallistuvilta terveydenhuollon ammattihenkilöiltä edellytetään perehtyneisyyttä huumausainetestaukseen.

Negatiivinen testitulos kertoo, että huumeista aiheutuvaa riskiä tai haittaa ei ole voitu todentaa. Jos testi on tehty ammattitaidolla ja hyvän käytännön mukaisesti, on tulos luotettava.

Työnhakijalle tai työntekijälle suoritetun huumausainetestin positiivinen testitulos on varmistettava laatuvalvotussa laboratoriossa. Testi saattaa myös osoittaa, että haittavaikutusta ei ole voitu varmasti todeta, mutta sellaisen riski on olemassa. Tällainen tulos voi aiheutua siitä, että huumaavan aineen määrä elimistössä on niin vähäinen, ettei sillä ole haitallista merkitystä työkyvyn kannalta.

Edellä kuvattuun tulokseen sisältyy mahdollisuus huumausaineiden käyttöön jatkossa tavalla, josta aiheutuu myöhemmin työssä ja työyhteisössä ilmeneviä haittoja. Riskinä on, että työturvallisuus vaarantuu, henkilöstön piirissä ilmenee uusia käyttäjiä tai työpaikalta häviää käyttöomaisuutta.

Pikatestit
Immunologiaan perustuva testaus on ryhmäspesifistä, jolloin positiivisen tuloksen syynä voi olla jokin lääkeaine. Esimerkiksi opiaattipositiivisen pikatestituloksen saattaa aiheuttaa kodeiini tai yskänlääkkeissä esiintyvä folkodiini, joka on aminoalkyyli eetterin morfiinia. Luotettavaan testitulokseen kelpaa vain testilaboratorion kromatografis-massaspektrometrinen menetelmä. Immunologiseen pikatestiin liittyy mm. seuraavia rajoitteita:

Testistä ei ilmene rauhoittavien lääkeaineiden käyttötarkoitus (hoito/väärinkäyttö).
Viikonlopun kannabiskäytön voi havaita ainoastaan alkuviikon testeissä.
Unikonsiemensämpylän syöjälle testitulos on positiivinen opiaattien osalta.

Todistus
Todistuksen huumausainetestistä saa antaa ainoastaan työnantajan osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilö ja akkreditoitu laboratorio.

Mikäli työnantaja pyytää huumausainetestiin, annetaan testin tulosta koskeva todistus työntekijälle, joka toimittaa sen työnantajalle. Todistus osoittaa, onko työntekijä käyttänyt huumetta muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen.

Mikäli terveydenhuolloin toimintayksikkö pyytää huumausainetestiin, annetaan lausunto terveystarkastuksesta suoraan myös työnantajalle. Todistus osoittaa, onko henkilö sopiva, rajoituksin sopiva tai ei sopiva kyseiseen työtehtävään. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus antaa selitys positiiviselle testitulokselle.

Työnantajalla on oikeus käsitellä huumausainetestin perusteella annettuun todistukseen merkittyjä tietoja, jos työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi toteutettavaan hoitoon ja todistuksen tietojen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan.

Seuraamukset
Seuraamukset arvioidaan tapauskohtaisesti, kuten muutkin sopimusrikkomukset työsopimuslain perusteella. Yrityksen henkilöstöllä ei ole velvoitetta osallistua huumausainetestiin, ellei siitä ole yhdessä erikseen sovittu. Työnantajan on suositeltavaa sopia yt-menettelyissä ne työtehtävät, joihin valittavilta edellytetään huumausainetestiä.

Työsuhteen päättäminen edellyttää vakavaa työvelvoitteiden rikkomista. Työntekijän huumeidenkäyttö yksinomaisena irtisanomisperusteena ei anna oikeutta työsuhteen päättämiseen.

Huumausaineiden käyttö on moitittavaa, jos työntekijä esiintyy työaikana huumeiden vaikutuksen alaisena, työntekijän kyky selviytyä työtehtävistä on heikentynyt tai työntekijän toiminta vaarantaa työturvallisuuden. Työnantajan on ennen työsuhteen päättämistä tarjottava työntekijälle hoitoonohjausmenettelyä tai harkittava varoituksen antamista.